Hometalot eivät voi olla vain myyjän vastuulla
Suomalainen ralentamistaito on tuottanut valtavan määrän homevaurioisia rakennuksia. Maantapa on osaamaton alapohjien rakentaminen, puutteelliset vesieristeet, tehoton ilmanvaihto, väärät rakennusmateriaalit, huono ilmanvaihto, muut rakennevirheet ja laaduton huolimaton työ ovat pommi, joka muhii pitkään ja usein oireitta.
Kun oireet tulevat usein asukkaiden terveysongelmina, aletaan etsimään syyllisiä.
Pääsääntöisesti asukkaat lähtevät syyllistämään asunnon myynyttä osapuolta. Myyjältä haetaan paitsi korvauksia niin täysin kohtuutonta kaupan purkua vuosia kaupanteon jälkeen.
Myyjän pumppaaminen kuiviin rahoista kuten oheisessa Hesarin nyyhkyjutussa tehtiin eri oikeusasteissa on täysin kohtuutonta, jollei tämä ole ollut lainkaan tietoinen myymänsä asunnon vaurioista. Myyjä on yleensä samanlainen kuin ostaja, hän ei tunne rakennusteknisiä asioita.
Siksi on olemassa ammattilaiset, jotka tekevät kuntotarkastukset. Jos jonkun vastuita on lisättävä niin se on kuntotarkastaja, rakennusvalvojat ja rakennusyrittäjät. Vastuut on vietävä henkilötasolle aivan kuten ne on viety myyjien kohdalla. Piiloutuminen jonkin yhtiön taakse on estettävä, niitä tulee ja menee, mutta huonoa laatua tekevät säilyvät.
Homeriskien takia pitää syntyä rakennusammattilaisille niin paljon henkilökohtaisia riskejä, että siirrytään kattamaan ne vakuutuksilla. Näin syntyy prosessi, jossa osaamattomattomat huonoa laatua tuottaneet ammatti-ihmiset joutuvat hankkimaan kalliimpia vastuuvakuutuksia ja he katoavat lopulta markkinoilta.
Asunnoilla tulisi aina olla vakuutus, joka kattaa myyjän vastuut, kun asunto on kuntotarkastettu säännöllisesti ja havaitut ongelmat korjattu.
Jos meillä ei olisi liikennevakuutuksia ja kaskoa niin harva uskaltaisi ajaa autoa. Vahinkovastuut, jotka kaatuisivat syyllisen päälle, tuhoaisivat monen talouden loppuelämäksi. Miksi sitten asuntokauppaan ei saada vastuuvakuutuksia?
Ei ole oikein, että ostaja voi kaataa vastuut aina muille. Myös hänen on kannettava taloudellisia riskejä, kun ostettu asunto on hoidettu asiallisesti ja kuntotarkastettu eikä ole näyttöä myyjän tekemästä virheiden piilottelusta. On ymmärrettävä, että vanhoissa rakennuksissa on lähes aina vaurioita ja niitä tulee koko ajan lisää.
Vanha asunto on aivan sama kuin vanha auto. Ei sille voi kukaan antaa vuosien pituista takuuta ja valitusoikeutta. Sellaisen vaatiminen on täysin kohtuutonta, jos myyjä ei ole piilotellut myymänsä virheitä. Ostajan on selvitettävä kohteen kunto itselleen. Jos kohde tuntuu riskialttiilta niin sen voi jättää ostamatta.
Hometalojen oikeudelliset vastuut vaativat täysremontin. Kiistojen käsittely ei kuulu normaaliin kolmiportaiseen oikeuteen. Se ei sovi tähän käyttöön. Sen prosessi on järjetön kuluiltaan ja kestoltaan ja siksi oikeudenkäytön irvikuva.
Tilalle tarvitaan asiantuntijoiden käsittely riitatapauksille ja nopea kuukauden kahden kesto, jonka tuloksena syntyy ratkaisu vastuista. Se voisi korvata oikeuden ratkaisun. Riidan osapuolet saisivat nopeasti ja edullisesti ratkaisun asiaansa.
https://www.hs.fi/koti/art-2000009519936.html
Juha on oikeassa!
Omakotitalon kuntotarkastus maksaa yli 1000 euroa ja kaupanosapuolien tulee voida luottaa tuohon maksulliseen arvioon.
Oma kokemukseni on ettei kuntotarkastaja juuri tutkinut rakennuksen alapohjan ja salaojaputkituksen kuntoa. Hän keskittyi etsimään kosteusvaurioita vain sisäpintojen rakenteista sekä välikaton alapuolisista osista. Pieniä kosteusvaurioita löytyikin ja ne alensivat rakennuksen ostohintaa myyntineuvottelussa.
Tässäkin rakennuksessa oli talo rakennettu ns ”valesokkelin” päälle joka mahdollistaa pahatkin home ja kosteusvauriot talon alapohjassa.
Tällainen valesokkeli on kuulemma ollut yleisesti käytetty rakennustapa 70- luvulla ja ehkä myöhemminkin.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö kuntotarkastuksessa tehty rakenteiden purkua, vaan normaali pintakatselmus?
Ilmoita asiaton viesti
Ei tehty.
Myyjällä oli tallessa myös edellisen kaupan yhteydessä tehty Kuntotarkastusksen kopio.
Samanlainen, vain pintoja käsittävä tarkastus. Välikaton kunnon pakotin tarkastajan tutkimaan ja valokuvaamaan. Se tutkimus osotautui tarpeelliseksi ja korjattavaa löytyi. Talon myyntihinta aleni.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan uskomattoman hölmöjä rakenneratkaisuja tehtiin vielä 90-luvulla. Niistä asuntokaupoilla laitetaan sitten vastuuseen onneton myyjä, kun olisi reilumpaa hakea korvauksia vaikka rakennusyrittäjän perikunnalta.
Ilmoita asiaton viesti
Ostaja on todennäköisesti myyjää pahemmassa raossa, koska on luultavasti laittanut velkarahansa asuntoon, mutta myyjä on vuorostaan saanut ison summan rahaa.
Ei kai yrittäjällä tarvitse olla vielä perintöä jaettu, mutta konkurssin on saattanut tehdä. Kuka siis vastaisi ison rakennusliikkeen konkurssin jälkeen rakennuksista?
Ilmoita asiaton viesti
Sillä ei ole merkitystä kuka on pahemmassa raossa vaan sillä voiko myyjällä olla vastuu virheistä, joista hän ei tiennyt. Myyjä saa asunnostaan rahaa, mutta yleensä tarvitsee sen uuteen asuntoon. Kuntotarkastuksen tulee olla niin kattava, että vakavat virheet löydetään. Loput katetaan vakuutuksilla
Ammattilaisten vastuu töistään pitää saada henkilötasolle kuten kirjoitin eikä niin, että vastuu on vain näiden työnantajayhtiöillä. Työmaavalvojalla, suunnittelijoilla ja rakennusyrittäjillä on oltava henkilökohtainen vastuu laiminlyönneistään.
Ajattelusi on hieman urautunutta. Asioita on muutettava muuten mitään parannuksia ei saada aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä myyjällä on paremmat mahdollisuudet tietää asuntonsa kunto, kuin välittäjän kanssa taloa kiertäneellä ostajalla.
Ongelman on myös, että kallista kuntotutkimusta,jossa puretaan rakenteita ei haluta saituuttaan teettää. Pintapuolisesti tehty tarkastus on sitten ”renkaan potkimista.
Kuntotarkastajila pitäisi olla pakollinen koulutus ja siten vastuu tuloksista.
Ilmoita asiaton viesti
Talon tekniikassa on sellaisia yksityiskohtia, joita ei voi edellyttää tavallisen ostajan tai myyjän ymmärtävän. Vain ammatikseen taloja rakentavat ovat tällaisista asioita perillä ja siten myös heidän pitäisi vastata hyvän rakennustavan vastaisita teoista.
Tämä ”valesokkeli” talon alla on aiheuttanut kalliita korjauksia vanhan talon ostajalle ja joskus alentanut myyntihintaa paljon.
Valesokkeli mahdollistaa vakavan kosteus ja homevaurion, eikä eristä talon lattiarakenteita riittävästi maaperän kosteudelta.
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteessa olet oikeassa. Itse en uskaltaisi myydä omaa vanhaa kotia käypään hintaan juuri vastuiden pelossa, vaikka kuinka rehellisesti kertoisin tehdyt ja tekemättömät remontit ja hankkisin kattavan kuntotarkistuksen. Se, mitä edellinen omistaja/rakentaja on sitten tehnyt ja mikä voi olla vialla rakenteissa, joita en välttämättä tiedä itse ja joka ei selviä kuntotarkastukseesa, voi lopulta kaatua omaan niskaan.
Ilmoita asiaton viesti
Köyhillä on helpompaa😄
Ilmoita asiaton viesti
Itseasiassa niin on. Kun aikoinaan asuin yksin vuokralla luhtitalossa, niin eipä mokomia tarvinnut miettiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuolleella vielä vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin on.
Ainoa varma tapa on myydä kiinteistö purkukuntoisena. Tosin
silloin oikean hinnan saaminen on vaikeampaa.
Ilmoita asiaton viesti
On oikeustapauksia, joissa siitä huolimatta on ostaja saanut korvauksia myyjältä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä vaan.
Esim.tasakatto ja piilosokkeli. Siinä kaksi -70 luvun ongelmaa.
Piilosokkelia pidettiin toimivana ratkaisuna, mutta ilman riittävää salaojitusta se oli satavarma sokkelin sisään rakennettujen seinien alapäiden mädättäjä.
Tasakatto taas keräsi lehdet jne keskelle kattoa asennettuihin sadevesiviemäreihin ja vesivahinko oli valmis. Vesi jää seisomaan katolle ja menemään sitten kermin saumoista aikaa myöten läpi.
Yksikään taannoinen rakennustyömaata valvonut mestari, tai kunnan rakennustarkastaja ei kanna minkäänlaista vastuuta em rakenusohjeiden antamisesta, ohjaamisesta ja taannoisen hyväksytyn rakennustavan noudattamisesta.
Mielenkiintoista muuten on myös se, että aikoinaan asemakaavaan merkittiin tasakatto alueelle yhtenäisyyden nimissä pakollisena. Ei annettu vaihtoehtoa rakentajalle, jos olit tontin ao alueelta ostanut.
Näistä virheistä sitten käräjöidään.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle oli uutta, että tasakatto on ollut jossain asemakaavassa vaatimuksena.
Isäni kanssa rakensimme ison täystiilitalon ja siihen tasakaton. Se on kestänyt tähän päivään, koska teimme siihen ylimääräisen huopakerroksen ja käytimme suuret määrät kuumaa pikeä. Kaikki läpiviennit ja kattoikkunat tiivistettiin ylihuolellisesti. Kattokaivo oli suuri, silti se korvattiin myöhemmin rakenteeseen tehdyllä ”ojalla”, joka johtaa vedet rinteeseen.
Nyt yli 50 vuoden jälkeen katto on menossa remonttiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kotimaisten virkamiesten taannoinen typeryys on ollut ällistyttävää. Jokainen oivaltaa, ettei tasakattoa ole tarkoitettu pohjolan oloihin. Kaikki vanhat rakennukset ovat harjakattoisia. Syystä.
Tasakatolle pulpetti, tai loivalla kaadolla oleva katto olisi ollut parempi.
– 70 luvun arkkitehtien virittämä muotivillitys on tullut kalliiksi suomalaisille.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Arkkitehdit ja muut suunnttelijat ajoivat myös trendiratkaisuina täysin onnettomia ratkaisuja mm ulkonäkösyistä. Piirrettiin matalia sokkeleita, sisäänkäynneistä puuttui säänsuojat, tehtiin lian pieniä eteisiä, taloissa ei ollut kunnon räystäitä, tehtiin hyödyttömiä avotakkoja ja sisälle turhia uima-altaita, jätettiin kauneussyistä putket rakenteiden sisään, jossa niiden vuodot jäivät huomaamatta, käytettiin vajaamittaisia tiiliä verhoiluun, käytettiin lohkottuja kalkkihiekkatiiliä poltettujen tiilien sijaa, tehtiin kattoikkunoita osaamatta ohjata miten asennus tehtiin oikein, käytettiin kananpaskalevyjä seiniin, jotka eivät kestäneet mitään kolhuja, käytettiin asbestipitoisia materiaaleja, vaikka tiedettiin jo aineen vaarallisuus, sijoitettiin talot tontille vain auringon mukaan eikä mietitty valumavesien ohjautumista, jne.
Nykyään tehdään kalliilla pahvitaloja, joiden ulkoseinien paksuus riittää lähinnä koirankoppiin ja uudisrakennusten huonekorkeudet ovat älyttömät lämmityskulujen kannalta ja sama koskee ikkunoita. Kuka tarvitsee 5-7 metrin olohuoneen korkeutta.
Ilmoita asiaton viesti
Pakollinen tasakatto -syndrooma oli kuulemma Tuusulan ja Suomen ensimmäisellä asuntomessualueella 70-luvun taitteessa.
Nykyjään siellä on kaikissa harja- tai aumakatot. Kerrotaan, että silloinen kunnan rakennustirehtööri ei antanut rakentaa vuosiin omakototaloihin muita, kuin tasakattoja.
Turvallinen ostos on hiekkamäellä sijaitseva 50-luvun rintamamiestyyppinen talo, johon on tehty kosteat tilat ns elintasosiipeen. Jos siipi on ryssitty, tarviaa purkaa vain se ja rakentaa se kunnolla uusiksi.
Salaojia ei tarvihe, kun hiekka läpäsee vetet.
Ilmoita asiaton viesti
Kunnan rakennustarkastaja usein vaatii muutoksia, jotka heikentävät rakennuksen teknistä tilaa. Tarkastajien osaamistason on oltava heikko, niin paljon töppäyksiä tulee. He eivät kiinnitä oikeisiin asioihin huomiota, eivät edes tarkista tuleeko salaojat tehtyä kunnolla. On tarkastajia, jotka ovat jopa vaatineet erikoisen matalia perustuksia – nämä ovat kuulemma paremman näköisiä jne.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä vaan. Kun rakensin -90 luvun lopulla talon, niin pari juttua.
Katon olisi pitänyt olla Ruukin punainen tjsp. Perustuksen taas tietyssä korossa.
En noudattanut kumpaakaan ohjetta ja talosta tuli varsin hyvä.
Rakennustarkastaja tjsp. teki lopputarkastuksen Datsunin ikkunasta, tuuma, että hyvältä näyttää ja löi leimat paperiin
Terveen järjen käyttö rakennushommissa on vähintäänkin suotavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tasakatto on Alvar Aallon tuliaisia maailmalta ja tosiaan sitä edellytettiin jossain asemakaavoista pakolliseksi ja sitten kun yksittäinen talon omistaja yritti saada lupaa muuttaa kattonsa harjakatoksi, niin sekin oli vaikeaa ja kovan työn takana. Sittemmin niitä lupia saatiin helpommin kun tasakattojen vuodot nousivat julkisuuteen.
Tasakatto ei ole hyvä esim. Suomessa, koska kelit ovat mitä ovat, siis pakkasta ja sadetta vuoronperään ja vaihtelevasti.
Kun kattoon jää pienikin reikä tai se tulee vaikka lumenluonnin yhteydessä, niin vesi menee huopakerrosten väliin ja sitten jäätyy siellä. Kuten tunnettu vesi laajenee jäätyessään 9 %, niin siellä on sitten isompi reikä, mikä kasvaa aina uudelleen aina jäätyessään ja sitten sulaessaan. Lopulta se vesi sitten tulee yleensä olohuoneeseen tai muualle asuntoon.
Edellisen lisäksi kattokaivoista jää usein roskat puhdistamatta, niin katolle saattaa syntyä oikein vedenpainetta ja se ei todellakaan tee hyvää rakenteille.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta nuo pakolliset luvan kerjäämiset ovat jotenkin sairaita juttuja.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin on monelle käynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen asiat eivät järjesty, siis vasta kun rakennusaineteollisuus pannaan vastuuseen tuottamistaan homehtuvista rakennusmateriaaleista ja rakennusosista ! Työ ei homehdu, mutta virheellinen työ edistää homehtumista. Paluu yli 100 v rakentamiseen materiaalein on ratkaisu, mutta sen työllistävä vaikutus on vähäinen, verrattuna tähän sairaanhoidon ja lakituvan työllistävään ” paskarakentamiseen ” 😁
Ilmoita asiaton viesti
Huonotkin materiaalit ovat täysin ylihintaisia, hyviä harva pystyy ostamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Työkaveri osti talon ja siinä oli tehty kuntotarkastus. Kaveri osti sitten viidellä tonnilla uudet ikkunat ja sitten talo osoittautui homepommiksi.
Lopputuloksena ostaja hävisi oikeusjutun ja joutui maksamaan muhkeat oikeuskulut ja myymään talon purkukuntoisena.
Velkaa jäi ja talo meni.
Jonkinlainen vakuutus olisi hyvä juttu, mutta sitten taas kinasteltaisiin oikeudessa vakuutusyhtiöiden kanssa. Siinä kävisi kuten vakuutuslääkärien kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Saatat olla oikeassa vakuutusyhtiöiden osalta.
Ilmoita asiaton viesti
—
Juha, hyvä, just näin 🙂
Meillä on jo nyt saatavana vapaaehtoiset piilovirhevakuutukset, ks. esim. alla:
https://raksystems.fi/kodit-ja-asuminen/kauppaturva/?gclid=EAIaIQobChMI9r7q9JzR_gIVcEiRBR0PewWLEAAYAyAAEgJzFvD_BwE
Olen kiinteistönvälittäjänä itse henkilökohtaisesti välitystyötä aikanaan tehdessäni huomannut, että näiden piilovirhevakuutusten omaavat iäkkäät omakotitalot (myös rivi- ja paritaloasunnot) ovat helpommin ja turvallisemmin myytävissä, jos niihin on otettu tällainen vapaaehtoinen piilovirhevakuutus.
Olen samaa mieltä, että tällainen Juhan ehdottama vakuutusjärjestelmä voisi olla myös pakollisenakin/ puolipakollisena; esim. siten, että ennen 2000-lukua rakennetuille omakotitaloille (kiinteistö) ja osakeyhtiömuotoinen asuinkiinteistö (esim. paritalo) vakuutus olisi pakollinen; ja 2000-luvulla rakennetuissa ’puolipakollisena’ siten, että myyjällä sekä ostajalla olisi oikeus sitä vaatia ennen kaupantekoa tehtäväksi ja että piilovirhevakuutuksen kulut jaettaisiin näissä 2000-luvulla rakennetuissa ja yksityisten välisissä omakotitalokaupoissa aina puoliksi, jos kaupat syntyvät.
Nythän vapaaehtoisen piilovirhevakuutuksen maksut ovat myyjän vastuulla, jos osapuolet eivät siitä toisin kauppakirjassa sovi.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedätkö mitä maksaa viiden vuoden kauppaturvavakuutus?
Ilmoita asiaton viesti
–
Ks. alla Raksystemsin ”Kauppaturvan” hinnat:
Kohde/ Vakuutusmaksu, kun kohde
rakennettu 2000 tai jälkeen;
Vakuutusmaksu, kun kohde rakennettu 1981-1999;
Vakuutusmaksu, kun kohde rakennettu 1980 tai aikaisemmin; Vakuutuskausi
Kerrostaloasunto 1 150 €/ 1 150 €/ 1 150 €/ 2 vuotta
Rivitaloasunto 1 150 €/ 1 150 €/ 1 150 €/ 2 vuotta
Paritaloasunto 1 150 €/ 1 150 €/ 1 150 €/ 2 vuotta
Erillistaloasunto 1 150 €/ 1 150 €/ 1 150 €/ 2 vuotta
Omakotitalo 2 490 €/ 2 490 €/ 2 490 €/ 5 vuotta
Lähde.
https://raksystems.fi/kodit-ja-asuminen/kauppaturva/?gclid=EAIaIQobChMI-J-o-rHR_gIVB_KyCh3b1AxNEAAYAiAAEgIPOPD_BwE
Ilmoita asiaton viesti
Ennen ko. Raksystemsin piilovirhevakuutukset olivat aika paljon kalliimpia (laskettiin %-perusteisina kauppahinnasta).
Hinnat ovat tulleet varsin reippaasti alaspäin; siis niiden kalliimpien kohteiden osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän on vakuutusten kattavuus reaalimaailmassa?
Ilmoita asiaton viesti
Rassukat asunnon ostajat luulevat, että välittäjällä on joku vastuu näistä virheistä.
Ei niin minkäänlaista. Ainoastaan jos myyjä on kertonut kiinteistön vioista ja välittäjä sen salaa ostajalta.
Olen moisiin törmännyt – 90 luvulla.
Eräskin talo oli umpihomeessa. Haisi heti eteisessä mielettömästi. Välittäjä ei suostunut tulemaan sisään, muttei sanallakaan maininnut talon olevan purkukuntoinen.
Toinen kohde oli alueella, jossa kunta tyrinyt hulevesiverkon. Sukkasillani kävin näytössä ja keittiöstä maton alta löytyi luukku kellariin. Kysyin välittäjältä, että mitäs luukun alta löytyy. Jotain mumisi kellarista. Kun löytyi sorkkarauta, jonka sain itse etsiä, avattiin turvonnut luukku. Kellarissa lainehti vesi 10 cm luukun alapuolella.
Taaskaan ei välittäjä ollut tietoinen asiasta!
Kolme kertaa olen joutunut opettamaan välittäjää asunnon myymisessä.
Kaikenlaista sakkia siinäkin ammattikunnassa on.
Ilmoita asiaton viesti
Aika tuttua. Kävin vajaat 20 vuotta sitten yksityisnäytössä, jossa vesimittari oli koteloitu olkkarin seinään. Eipä välittäjä maininnut tai tiennyt, itse vain huomasin luukun ja avasin ja kondenssivettähän tuo tuotti.
Samassa torpassa oli kellari ja siellä pienimuotoinen uima-allas eli lattia lainehti. Tästäkään ei mainittu mitään.
Toki tuollaiset nyt pistävät silmään, mutta kai nyt välittäjän tulisi nuo tietää ja mainita, kun yksityisnäyttöä kysytään. Ja taloa ei markkinoitu remonttikohteena saati purkukuntoisena.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiset tuntuvat olevan näissä aivan eri tavoin tehtyjen realiteettien edessä.
Tulee mieleen eräs tämänpäiväinen, jossa samaa: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sak-n-jarkko-eloranta-mtv-uutisextrassa-en-halua-lahtea-uhkailemaan-mutta-tulevan-hallituksen-kannattaa-toimia-viisaasti/8686292
Olosuhteellisesti eletään eri maailmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä ajatuksia Juha Hämäläisellä. Aikoinaan jollain kuntotarkastusfirmalta oli mahdollisuus kuntotarkastuksen yhteydessä hankkia vakuutus piilovirheiden varalle, en tiedä onko enää. Kun vakuutuksia saa kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin elämäntilanteisiin, niin asuntokauppoihin, joissa ihmisillä on yleensä suurimmat taloudelliset riskit elämässään, ei saa. Tälle täytyisi tehdä jotain.
Edit. Kirsi laittoikin että Raksystemsillä on tuollainen vakuutus. Muistaakseni kattoi ainakin joskus maailman aikaan piilovirheet 75000 euroon asti.
Ilmoita asiaton viesti
Itse en kyllä usko ollenkaan, että edes arkkitehtien papereissa tasakatot ovat ”vaaterissa”, vaan ihan järkikin sanoo, että kallistusta tulee olla sadeveden poistamiseksi. Mutta vesikanavat ilmeisesti tukkeutuvat neulasista ja muista puista irtoavista ”tikuista”, ja noin vesi jää katolle lillumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ammoin Suomessa rakennettiin hengittäviä hirsitaloja, ja homeesta ei ollut tietoakaan.
Sitten alkoi muovitettujen talojen rakentaminen kuin varta vasten homeen kasvualustaksi.
Muovikelmut keräävät seiniin aina kondensaattikosteutta.
Pöhelön Alvar Aallon lanseeraamat tasakatot eivät sovellu Suomeen ollenkaan.
Niiden yleisimmän pinnoitteen tervapahvin halkeamat vesi jäätyessään repii aukipäin aina uudelleen, ja tasakatosta tulee aina vuotava.
Ilmoita asiaton viesti
Maailmalla hieman ihmetellään suomalaisten homekammoa ja juurikin eilen kaveri kertoi miten Amsterdamissa seinät voivat olla vettä vasten ja talot kenollaan.
Ilmoita asiaton viesti