Mielenvikaista kaupunkisuunnittelua
Olen ollut aina kiinnostunut rakentamisesta ja arkkitehtuurista sen jälkeen, kun 15v iästä aloin matkustamaan maailmalla.
Heräsin siihen kuinka hienoa ja ajatonta rakentaminen voi olla ja kuinka viihtyisäksi voidaan kaupunkikin saada, kun on tekijöillä hyvä maku.
Selväksi tuli jo nuorena, että Suomessa on eräs surkein arkkitehtuurin ja kaupunkiympäristön taso maailmassa.
Luin Hesarin artikkelin professori Kai Wartiaisen näkemyksistä Helsingin keskustan rantakaavasta. Tämä herrahan on jollain konstilla saanut professuurin alalla, josta hän ei ymmärrä yhtään mitään.
Ehkä uraputkea on tukenut oikea puoluekirja, viihtyisästä asumisesta mies ei ole edes kiinnostunut. Häntä kiinnostaa enemmän täyteen rakentaminen ja se, että Hesa saisi huimat tulot keskustan tonttimaiden kaavoituksesta gryndereille. Hän haluaisi, että Kauppatorin ja Kaivopuiston välinen rantakaista rakennettaisiin täyteen laatikoita ja alueelle liian korkeita rakennuksia.
Wartiainen on valmis menemään vielä pidemmälle kuin Hesan kaupunkisuunnittelu, jota sitäkin kutsun Kyvyttömien Slummisuunnitteluvirastoksi (KSV).
Lyön pääni pantiksi, että nykypolitiikalla Hesan uudet ahtaasti rakennetut alueet ovat 30 vuoden päästä slummeja, joissa asuu lähinnä kehitysmaista tulleita työttömiä siirtolaisia ja heidän jälkipolviaan. Kaikki kantasuomalaiset muuttavat näistä slummeista muualle lähelle luontoa ja väljästi asutetuille alueille.
Jätkäsaaren, Ruoholahden, Kalasataman, Sompasaaren, Herttoniemen, Itäkeskuksen, Vuosaaren Mogadishun ja Espoon sekä Vantaan vastaavien betonilähiöiden viidakoissa liikkuvat vain huumekauppiaat ja poliisin Karhu-ryhmät.
Tänään viimeksi vierailin Kalastamassa. Kadut olivat täynnä nuorehkoa energisen oloista porukkaa, useilla firman lätkät kaulassa. Ja arkkitehtuuri on ihan parasta, ei mitään junttilaa.
Ilmoita asiaton viesti
Miten firman lätkät nuorten kaulassa parantavat arkkitehtuuria Pyykölä.
Olen asunut kokeeksi Kalasatamassa. Se on karsea paikka. Pelkkää betonia ja asvalttia. Pääosan vuodesta kaduilla ei ole ketään, koska siellä ole mitään. Tuuli puhaltaa mereltä ja hiekka menee hampaisiin. Talvella todella epämiellyttävä alue.
Kalasatamassa ei ole edes autopaikkoja. Sellaisessa ympäristössä eivät viihdy yritykset eikä perheet. Sieltä on tuhottu kaikki vihreä.
Arkkitehtuurista ei ole tietoakaan. Typetiä laatikoita osaa piirtää kuka tahansa. Siihen ei tarvita arkkitehdin vuosien koulutusta. Huonolla maulla tehty uusslummi. Se kelpaa hyvin kansalle, jonka maku on myös kehittymätöntä.
Ilmoita asiaton viesti
Nuorten lätkillä ja arkkitehtuurilla ei liene muuta yhteistä kuin runsas kattaus työpaikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäköhän merkitys sukupolvella on toivottuun arkkitehtuuriin? Olen itse huomannut pitäväni erityisesti 1950 -luvun kerrostalo-arkkitehtuurista. Se kiertää Helsingin vyönä Puotila-Herttoniemi(kin) osittain-Maunula-Haaga!
– todella kauniisti, väljästi ja luonnonmukaisesti rakennetut talot.
Ylellisyyttä niistä toki puuttuu. Sali olisi mukava kuin myös puolisen metriä huonekorkeutta lisää.
– Mutta se niiden taitava sijoittelu maastoon ja ympäristöön. Olisi arkkitehtuurilla mallia otettavanaan.
Ilmoita asiaton viesti
Samoin ajattelen. Näiden lähiöiden talot ovat melko matalia ja niiden välissä ja ympärillä on runsaasti vihreää. Matalat huoneet vievät vähän dnergiaa. En tiedä mitä tdkisin 5-6 metrin korkuisella olohuoneella.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen kaupunkisuunnittelemattomuus on sitä, että marketit on viety kauas kantakaupungeista autottomille tavoittamattomiin.
Täällä Kouvolassa Postikin vietiin 7 kilometrin päähän markettialueelle. Lähetä siinä paketti…
Ilmoita asiaton viesti
”… hienoa ja ajatonta rakentaminen voi olla ja kuinka viihtyisäksi voidaan kaupunkikin saada…”
– Minä olin 15-vuotiaana kiertänyt ainoastaan tahkoa, joten nyt tarvittaisiin esimerkkejä sieltä ”maailmalta”.
Lähinnä taiteellinen käsite ”sielunmaisema” on useinkin tullut mieleeni keskieurooppalaisissa kaupunkikeskustoissa, vaikka en ole päivääkään ollut ns. kirjoilla yhdessäkään edes Suomen kaupungeista. Elämänsä voi näköjään elää myös maalaistaajamissa!
Ilmoita asiaton viesti
Voisi moni paremmin väljemmin asumalla.
Pienten lasten kasvattaminen näissä betonikortteleissa on edesvastuutonta vanhemmilta. Ahdistava ympäristö lisää lapsen sekä perheen stressiä ja mielenhäiriöitä. Luonto jää vieraaksi urbaani hulluus lannistaa jo lapsena. Lapsista tulee sellaisia taloyhtiöihmisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Etkö diggaa sosialistisesta realismista?
Ilmoita asiaton viesti
Kovin vähän diggaan tätä ”vihreää” keskitysleirien ideologiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Asuin aikoinani Helsingissä Lönnrotinkadun Ruoholahden puoleissa päässä ja usein kävelin Lönnrotinkatu 29n ohi (Vanha Poli). Kun katsoo polia ja sitä molemmin puolin ympäröiviä rakennuksia, tulee kyllä mieleen, että onko Helsingissä julkisivulautakuntaa koskaan ollut olemassakaaan.
https://www.google.fi/maps/@60.1641964,24.9322631,3a,75y,278.02h,87.88t/data=!3m7!1e1!3m5!1sgFcvKRwcoLba1dJJSt9JeQ!2e0!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fpanoid%3DgFcvKRwcoLba1dJJSt9JeQ%26cb_client%3Dmaps_sv.tactile.gps%26w%3D203%26h%3D100%26yaw%3D204.87502%26pitch%3D0%26thumbfov%3D100!7i13312!8i6656?hl=en
Tulostuukohan linkki sivulle oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin ”vanha” kantakaupunki (Töölö, Eira, Katajanokka j.n.e.) ovat aivan hyvää ja yhtenäistä arkkitehtuuria ilman betoni- tai elementtihirviöitä. Siksi ne ovatkin keskimäärin Suomen kalleimpia asuntoalueita neliöhintojen perusteella.
Oma lukunsa on sitten mannermaan keskieurooppalainen vanha kaupunkikulttuuri kapeine mukulakivikatuineen, kapakoineen, kivijalkaliikkeineen j.n.e. Siellä ei kaivata autotalleja eikä metsiä, vaan asukkaat nauttivat aidosta urbaanista elämästä, niin kuin siellä on nautittu tuhat vuotta sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Keski-eurooppalaiset eivät ole keskittäneet kaikkia palveluita kehäteiden varteen kilometrien päähän.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää paikkansa. Suomen ostoskeskusrakenne muistuttaa melko lailla USA:n tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
Wartiaisen professuuri on Tukholmassa, joten hänellä on näkemystä tuplasti Helsingin kokoisesta kaupungista.
Ilmoita asiaton viesti
Lahti on melkein parempi tässä, vaikka en hesan alueita tunnekaan.
Vanha SYP-kortteli purettiin ja siihen rakennettiin 5 tai 6 – kerroksinen kolossi jossa on, ulkoapäin päätellen korkeintaan kaksioita, enimmäkseen yksiöitä. Sama on tilanne entisell’ VR:n ja tullin alueella. Helkkarinmoinen määrä toisissaan kiinni olevia 5-6 – kerroksisia, melkein mustia laatikoita joissa myös vain pieniä asuntoja. Ei piha-alueita, kuten ei SYP:n korttelissakaan. Missä kakarat temmeltävät, mihin autot, ai niin, ne varmaan kielletään kokonaan. Vieressä rata jota pitkin junat porhaltavat niin että talot tärisevät.
Molemmat alueet ovat tulevia ghettoja. Ei niissä ihmiset voi asua.
Eivätkä nämä ole ainoita täällä.
Vaikuttaa siltä että joku saa siivun siitä kuinka paljon neliöitä tungetaan tontille. Mikään muu ei selitä tällaista. Varsinkaan kun maata riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Väittävät että turistit luulevat Stadin kärsineen pahasti toisen maailmansodan pommituksista kun katsovat rakennuskantaa.
Mutta kaupunkejakin pahempaa arkkitehtuuria löytyy maaseututaajamista: pellolle rakennettuja laatikoita ripoteltuna laajalle alueelle, jokunen 70-luvun kerrostalo ja tyhjät entiset pankkikonttorit. Taajaman ohi kulkee tie jossa on kiertoliittymä, sakarat vievät S-,markettiin, S-rautaan ja ABC:lle. Rondellin ja tontit ovat kaavoittaneet ne samat kyläpoliitikot jotka istuvat paikallisosuuskaupan edustajistossa ja nauttivat henkilökuntaetuja. Tien toisella puolen on K-market.
Keski-Euroopassa ihmiset asuivat kylissä joita ympäröivät pellot, ja satoja vuotta vanhat pittoreskit kylät ovat säilyneet. Suomessa talot oli ja on ripoteltu hajalle peltojen reunoille ja metsiin jolloin kunnon kyläkeskusta ei edes syntynyt vaan niissä käytiin kirkossa, toripäivinä ja hallinnollisilla asioilla.
Ilmoita asiaton viesti