Nationalismi on hyvä asia
Luentosarja
Kuuntelin tuossa illalla neljän vuoden takaisen Helsingin yliopiston historialuennon suomalaisesta kansallisuuskäsityksestä ja nationalismista.
Esityksen pitivät professorit Pertti Haapala ja Petri Karonen sekä fil.tri Tapio Salminen. Puhujat kuuluvat Suomen Akatemian Yhteiskunnan historian huippuyksikköön.
Tämä kokonaisesitys on mainio esimerkki siitä, mitä politisoitunut historian”tutkimus” on ja millä älyllisellä tasolla sen tulokset ovat.
Esitelmien kolme tärkeintä päätelmää ovat;
1. Suomen kansallinen historia sellaisena kuin suomalaiset sen tuntevat, on mielikuvituksen tuotetta. Olemme olleet milloin mitäkin niin kansana kuin sen asuinalueena.
2. Ns Suomen elinkeinoelämän ja teollisuuden perustivat ulkomaalaiset. Miksi siis puhua suomalaisen teollisuuden synnystä ja uskoa kansallisvaltioon.
3. On outoa, että meidän historiankuvastamne tuli kansallinen juuri, kun maailma kansainvälistyi 1800-luvun lopussa.
Nämä kirjanoppineet, joille maksamme palkkaa veroistamme, pitävät meitä siis ihan pässeinä.
***
Nationalismi ja globalismi
Isänmallisuus ja kansallisvaltio ovat luonnollisen kehityksen tulos ja hyvä asia. Nationalismi ei ole globalismin vastakohta vaan globalismia tasapainottava tekijä.
Tutkija tai kansalainen, joka ei ole itse tehnyt töitä eri puolilla maailmaa eri kulttuureissa ja kilpaillut globaaleilla markkinoilla, ei edes voi ymmärtää mitä globalismi käytännössä on tai miksi nationalismia tarvitaan edelleen. Näitä asioita ja niiden positiivisia ja negatiivisia merkityksiä ei opi ostamalla tavaraa halvalla nettikaupasta kotisohvalla istuen.
Professoritkaan eivät tajua, että Suomessa kansallisuusaate nousi, kun olimme olleet vuosisadat kolonialismin uhreja ja esivaltamme oli ulkomaalaisia, jotka verottivat meitä, veivät miehet sotiinsa ja pitivät kovaa kuria sekä asettivat virkavallan omistaan syrjien suomea puhuvia.
Suomalaista kansallista identiteettiä vahvisti sorron lisäksi suomenkieli jo vuosisatoja sitten.
Professoreiden mielestä tämä on vain harhaa ja väärää kansallisen historian tulkintaa ja tarpeetonta nationalismin ihastelua.
En tiedä mikä tällaisten professoreiden ideologinen agenda on. He kuitenkin pyrkivät mukamas tutkimukseen perustuen osoittamaan, ettei kansallisuus tunteena saa mitään tukea historiasta vaan vain luuloistamme.
Yksi tutkijoista vielä yrittää selittää, että Suomen elinkeinoelämä on ulkomaalaisten kehittämä ja siksi Suomi on ollut muiden rakentama tältäkin osin eli mitään aihetta nationalismin tuntemuksiin ei ole.
***
Nollatutkimusta taas kerran
Tällaista opetusta meillä annetaan Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa. En ymmärrä miten opetuksella ja tutkimuksella ei ole mitään laatukontrollia.
Professoreiden detaljitiedot Suomen historiasta ovat kiitettävät, mutta päätelmät täyttä puppua.
***
Historian tutkimus ja historian miettiminen ylipäätään on kuvailua ja teoriaa siitä millaista oli kulloisenakin aikana. Omassa viitekehyksessään. Antiikin aika , Keskiaika jne ovat nykyihmisen mielikuvituksen tavoittamattomissa koska tämä viitekehys on niin kaukana meistä. Silti jos tämä kokonaan poistetaan on edellisten aikojen kuvaaminen pelleilyä jotain vulgaarirelativismia jossa kauhistellaan sitä miten ihmiset eivät olleet niin fiksuja ja moraalisesti ylivoimaisia kuin nykyajan ihmiset, tutkijat, jotka ilmeisesti tällöin saavat jotain hekumaa omasta loistokkuudestaaan.
Mitäköhän tällainen samanlainen mallia sanoisi meidän ajastamme vaikka sadan, viidensadan vuoden päästä? Aivan. Aikamme on omalla tavallaan vähintään yhtä ’kaameaa’ kuin mikä tahansa muu.
(Vielä typerämpää on tunkea tämän päivän muotikäsitteitä menneeseen, tarkastella vaikka Ruusujen sotaan intersektionaalisesta feminismistä käsin)
Ilmoita asiaton viesti
Jos suomalainen haluaa ajaa oman maansa ja kansansa etua, niin se on heti paheksuttavaa nationalismia. Tietyissä piireissä Suomessa koetaan hirveää paheksuntaa kaikessa, mikä vähänkään haiskahtaa muulta kuin EUn nöyristelyltä.
Eivät suomalaiset sitä paitsi ole mielestäni ollenkaan keskivertoa nationalistisempia tai rasistisempia kuin muutkaan maat. Itseäni huvitti suuresti meillä taannoin asunut japanilainen vaihto-oppilas, jonka mielipiteet naapurimaista olivat paljon jyrkempiä kuin meillä omista naapureistamme. Ja kyllä medelsvenssonkin edelleen kokee häveliästä ylemmyyttä vanhaa alusmaataan kohtaan. Johtuneeko kauan jatkuneesta riistosta ja sorrosta ( mm. vrt. isonvihan aikaiset hävitykset ja suomalaisten vienti orjiksi itään ja muut sodat, joissa otimme selkäämme ), ettei meille kehittynyt tervettä identiteettiä, jota ei tarvitsisi selitellä ja pohtia.
Ilmoita asiaton viesti
Sorry Mikko, tämä oli tarkoitettu yleisesti tähän blogiin, mutta sähläsin tässä taas padin kanssa ja se tulikin sulle
Ilmoita asiaton viesti
> Suomen kansallinen historia sellaisena
> kuin suomalaiset sen tuntevat, on
> mielikuvituksen tuotetta.
Riippuu yksityiskohdista, suomalaisuuden määritelmän rajauksesta, ja asenteesta. Jopa ideologisesta motiivista.
Näiden tutkijoiden asenne on nähty.
Ilmoita asiaton viesti
Siinäpä se. Professorit eivät näe mitään todellista syytä ja perustetta suomalaisuuden määrittelylle osana historiaamme. Kehtaan olla kyllä täysin eri mieltä. Pelkästään meidän ainutlaatuinen kielemme on ollut peruste suomalaisuuden tunteelle.
Ilmoita asiaton viesti
Kieli on todiste, jolla on osoitettu (tieteellisesti), mistä suomalaiset ovat peräisin, ja mitkä muut kansat olivat aikoinaan samaa populaatiota. Professorien kannattaisi lähteä Tallinnaan ostamaan viinaa, siellä viron kieltä ja kansaa ihmetellessä voisi muodostua joku ahaa-elämys.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä nyt rannikkoalueille tuli muutama vuosisata sitten porukkaa Itämeren eripuolilta ja muualtalin ja puhuivat vaikka ruotsia, saksaa ja viroa.
Nyt samat populaatiot puhuvat suomea. Sukunimistä ja paikannimistä näkyy kuitenkin historiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Aika suuri osa ruotsista muuttaneista puhuu edelleen ruotsia, ne ainakin jotka jäivät siihen rannikolle. Muista taustoista saapuneet ovat sulautuneet väestön enemmistöön, ja omaksuneet joko suomen tai ruotsin kielen. Mikään kansa ei ole stabiili absoluuttisessa mielessä, mutta yleensä maahanmuutto on sen verran hidasta, että maahanmuuttajat assimiloituvat kansaan kielineen ja kulttuureineen, ja sen jälkeen heitä ei enää erota kansan keskuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Aika moni vaihtanut ajat sitten sukunimensä jos siellä jotain B, D tai G äänteitä eikä nykyiset jälkeläiset osaa ruotsia
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ei suomalaisen kansallisen identiteetin todellista ja pitkäaikaista olemassaoloa mihinkään poista. Tämä kansallisuustunne oli se professoreiden vähättelemä asia.
Ilmoita asiaton viesti
Sukunimiä on vaihdettu moneen suuntaan, ruotsinnettu, suomennettu, ja niin edelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä olleet ihan väärässäkään. Finlaysonin perusti skotti, Fiskarsin hollantilainen ja Gutzeitin norjalainen. Fazer on sveitsiläistä syntyperää, mutta opiskellut Pietarissa. Mutta kyllä myös suomalaiset (ruotsalaiset) aatelismiehet kunnostautuivat yritysten perustamisissa.
Suomella on kunniakas historia osana Ruotsin valtakuntaa. Sitä kautta meillä on vahvat siteet Eurooppaan.
Ilmoita asiaton viesti
Enpä tiedä tuosta kunniakkaasta historiasta osana Ruotsin valtakuntaa. Olimme alusmaa, josta haettiin miehiä ja materiaalia Ruotsin armeijan tarpeisiin. Suomalaisia hallitsi ruotsalainen tai joskus baltilainen aatelisto, joka hyödynsi kansaa itselleen ja kuninkaalle. Olimme myös puskuri Ruotsin ja Venäjän välisissä kahinoissa. Me kärsimme niistä, ei niinkään Ruotsi. Tilanne muuttui täysin 1809 jälkeen. Ei tarvinnut osallistua sotiin. Voitiin rakentaa omaa, suomalaisille sopivampaa elämänmuotoa. Myös itsenäisyysaatteet pääsi viriämään toisin kuin nuijasodan aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä oli aika jyrkkä ero Suomen eri osien välillä. Varsinais-Suomi tuonne Hämeenlinnan seuduille asti ja rannikkoseutu olivat olennainen osa Ruotsin valtakuntaa. Siitä itään ja pohjoiseen syrjäseutua. Mutta samanlaista syrjäseutua oli Pohjois-Ruotsikin.
Tuo ruotsalainen aatelisto pitää paikkansa, ja varmaan balttilainenkin. Suomalaiset sotilaat kunnostautuivat Ruotsin sotavoimissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hakkapeliitat
Ilmoita asiaton viesti
”Suomella on kunniakas historia osana Ruotsin valtakuntaa.”
Älä nyt höpsi. Olemme olleet ali-ihmisinä puhdasta tykinruokaa Ruotsin armeijalle koko sen historian ajan. Omasta suvustani löytyy ruotsalaisten sodista palanneita ainakin muutama. Vaimon suvusta jopa muutama ratsumies. Lähtijöitä on ollut kymmenkertaisesti. Arvatkaa lähtivätkö he kunnian perässä vai pakottamalla?
Ja mitä kunniaa tänne on sitten saapunut ruotsalaisten toimesta?
Mainitsemasi ulkomaalaiset tehtaanperustajat eivät suinkaan aloittaneet teollista tuotantoa Suomessa. Jo satoja vuosia ennen heidän saapumistaan pohjanmaalla oli teolliseksi luokiteltavaa tervantuotantoa ja pienissä määrin laivatuotantoa. Pohjoisempana eräs esi-isäni Erik Ångerman sai lempinimen Sursill. Arvaa minkä teollisesta tuotannosta?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten tuossa aiemmin sanoin, oli iso ero Suomen eri osien välillä. Komeat kivikirkot Turussa, Espoossa, Hattulassa jne. osoittavat, että Suomeen myös panostettiin. Tuo oli tietysti katolista aikaa, jolloin panostajana oli kirkko, mutta tuskin vastoin vallanpitäjien tahtoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kirkot jäivät, mutta omaisuuden takavarikoi ahneuksissaan Kustaa Vaasa 1527.
Protestanttinen usko tuli Kustaalle kuin tilauksesta ja sillä verukkeella kuninkaan omaisuus karttui kummasti. Katolinen kirkko oli ollut talonpojille suopeampi, antoi jopa lainoitusta huonojen satovuosien kohdatessa. Köyhtyneellä protestanttisella kirkolla ei ymmärrettävästi tätä kykyä ja halua ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko nuo Itämaan aikaiset käsitykset vieläkin ruotsalaisten takaraivossa. Silloisesta ruotsalaisten sodankäynnistä kulkee näkemys, että niin kauan hyökättiin, kun suomalaisia riitti. Kun tuli ruotsalaisten vuoro, hyökkäys lopetettiin. Ei tunnu mitenkään oudolta ajatukselta. Vaimoni suvussa oli useita hakkapeliittoja 1600-luvulla. Toipa joku vaimonkin Saksasta.
Ilmoita asiaton viesti
”Ja mitä kunniaa tänne on sitten saapunut ruotsalaisten toimesta?”
No siis, me oltiin ruotsalaisia silloin.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt hieman yleistät. Sotaväkeen kyllä vietiin aikoinaan pakolla ja mielivallalla, mutta ei enää 1700-luvulla ja ratsumieheksi ei nyt pakotettu oikeastaan koskaan kruunun toimesta.
Pohjanmaan laivanrakennus on tietysti ollut paikallisesti merkittävää liiketoimintaa. Tervan polttaminen taas merkittävä sivuelinkeino, mutta ei se nyt ihan tarkkaan teollisen toiminnan kriteerejä täytä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuollaiset jutut ovat silkkaa kansallismielipuolista paskaa. Aarno Karimon satukirja Kumpujen yöstä on aika suuri syyllinen noiden juttujen pitämiseen totena.
Ihan yhtä lailla pakotettiin ja värvättiin miehiä sotiin tölleistä koko Ruotsin valtakunnasta. Suomen asema itäisellä rajalla tietysti teki oloista pahemmat, mutta se nyt ei ollut mitään kolonialismia.
Ali-ihmisjutut ovat naurettavaa anakronismia. Rahvas oli rahvasta, ei suomenkielisiä pidetty huonompana eikä parempana. Se ei ollut mitenkään relevantti asia edes.
Ilmoita asiaton viesti
Kuules olet niin nuori vielä Mäkinen, ettet nähnyt miten vielä 50-luvulla suomea puhuva oli rupusakkia Hesan liikkeissä, ravintoloissa ja kahviloissa, joissa tapasivat paremmat asiakkaat puhua ruotsia.
Ilmoita asiaton viesti
Puhut yhtä heikolla logiikalla kuin professori. Suomen talouselämää rakentaneet muutamat ulkomaalaiset sijoittajat eivät tee suomalaisen kansallisen identiteetin olemassaoloa harhaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Suomi vain noilla eväillä noussut siitä kurimuksesta missä me aikoinaan olimme valloittajien ikeessä. Mihin on unohtunut ne tehtaat ja tekijät jotka ensinnäkin maksoivat raskaat sotakorvauksetkin Neuvostoliitolle? Outokumpu etunenässä..
Suomalaiset menettivät miehistään parhaan osan jo Ruotsin lukuisissa sodissa. !800-luvun puolivälissä ruotsinkieliset taas estivät suomenkielisen kirjallisuuden ja koulutuksen voimalla, mikä heillä silloin oli päättävissä elimissä. Suomeksi ei edes annettu lupaa kääntää kirjallisuutta muuta kuin uskonnollista ja maanviljelystä käsitteleviä kirjoja.
Lukekaa pojat Eero Kuussaaren kirjaa ”Suomen suvun tiet”, niin näette kuinka paljon suomalaiset ovat saaneet taistella maansa ja kielensä puolesta. Se kirja on täynnä epäoikeudenmukaisuutta ja sortoa, jota professorit tuskin haluavat edes tunnustaa osittain oikeaksi? Emme ole kiitollisuudenvelassa millekään vieraalle maalle. Yhteydet mekin olisimme luoneet aikanaan Saksaan ja Ranskaan kuten ruotsalaisetkin itse tekivät.
Snellman yksi suuri ruotsinkielinen, joka oli suuri kansallinen herättäjämme ja yritti saada suomenkielistä sanomalehteäänkin suomalaisen kansan luettavaksi. ”Kuten hän totesi omaa pyrkimystään saada nostaa tämän maan suomalaisen väestön sen henkisen ja aineellisen alemmuuden tilasta, missä se oli vuosisatoja alistettuna ollut. Niin kielensä tähden syrjäytettynä ja korkeamman sivistyksen ja etujen osallisuudesta. Kielessä kansakunta elää tai kuolee” (Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton albumi osa1. v.1910 )
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä pohjimmiltaan professorit ovat oikeassa. Haapala ja Karonen (opiskelukaveri) ovat aika syvällisesti perehtyneet tuohon, mistä puhuvat, Salminen on tuntematon minulle.
Eivät he ymmärtääkseni kiistä nationalismia ja sen voimaa, vaan asettavat sen osaksi koko sitä muutosta, joka 1800-luvulla tapahtui. On aika lailla hyväksytty näkemys, että käsitys suomalaisuudesta syntyi vasta autonomian ajalla, jolloin toki nationalismi oli valtava voimakas aate muuallakin Euroopassa. Meillä kuitenkin lähinnä kieli- ja kulttuurinationalismia lukuunottamatta vuosisadan viimeistä vuosikymmentä.
Emme ole olleet sorron ja kolonialismin uhreja siinä mielessä kuin monet kansat tai jopa rodut. Sortokaudet ovat sitten asia erikseen, ne koettiin vahvasti ja juuri nationalismin elähdyttäessä suomalaisia tämä oli ymmärrettävää. Mutta Ruotsi ei ollut sortaja eikä Venäjä suurimman osa autonomian aikaa. Ruotsin vallan aikana meillä oli lukuisa joukko suomalaisia (ruotsinkielisiä) valtakunnan korkeissa viroissa ja Venäjän vallan aikana samoin. Tietysti Ruotsi vei meidät sotiin, mutta niin vei ruotsalaisetkin.
Ulkomaalaiset yrittäjät olivat ratkaisevan tärkeässä roolissa teollistumisessa pääomaköyhässä ammattitaitoa vailla olevassa Suomessa. Tämä on kiistämätön fakta, vaikka suomalaisiakin löytyi tällä saralla.
Ilmoita asiaton viesti
Sotket asioita, jotka ovat erillisiä. Kyllä suomalaisuuden tuntemus on paljon vanhempaa perua kuin reilun vuosisadan takaa. Se ilmeni mm yhteisen kielen kautta. Agricolankin oli Raamattu väännettävä kansalliselle kielelle. Ruotsalainen tai saksalainen versio eivät käyneet. Suomalaisuus oli jo tuolloin tunnettu käsite kielen ohella, vaikkei Suomen valtiosta ollut vielä tietoakaan.
Historian tulkinta tekee tässä virheen väittäessään muuta. Suomalainen eli suomea puhuva väestö on ollut sekä Ruotsin että Venäjän sorron alla vuosisadat. Asemamme on ollut provinssin ja siirtomaan yhdistelmä tavallisen ihmisen kannalta, joka on ollut rankasti verotettu ja resurssi sotien käymiselle sekä ulkomaisten voutien komennuksessa.
Vallasväki on aina pokkuroinut vallanpitäjää ja saanut siitä asemansa ja etuoikeutensa palkkiona. Ei eliitin kokemus ole kansallistunteessa merkityksellinen, jos haemme totuutta.
Ehkä ensimmäisiä hanttiin laittaneita suomalaisia olivat pohjalaiset jo keskiajalla.
Historiaa on yritetty vääristää jälkiviisaudella mm Andalusian muslimivallan ajasta. Totuus on, että kristityt sekä juutalaiset olivat tuolloin vuosisadat b-luokan kansalaisia eivätkä tasa-arvoisia ja onnellisia eloonsa muslimivallan alla kuten on pitkään valehdeltu.
Ilmoita asiaton viesti
Nationalistisessa katsannossa suomalaisuus on paljolti vasta 1800-luvun tuote, mutta kuten kirjoitat se on ilman muuta paljon vanhempaa alkujuurta. Se ei vain käytännössä realisoitunut muuten kuin kielen kautta.
Sen sijaan väitteet kokemastamme jatkuvasta sorrosta niin Ruotsin kuin Venään taholta autonomian aikana eivät päde. Rinnastus siirtomaahan tai provinssiin ei tee oikeutta Suomen asemalle, varsinkaan autonomian ajalla, jolloin saimme varsin laajat oikeudet.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän antama autonomia oli lopultakin lyhyt. Se päätyi pian eriasteiseen suomalaisuuden sortoon.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, autonomian aika on toki verraten lyhyt, mutta sitäkin merkittävämpi. Se aika mahdollisti suomalaisen poliittisen, taloudellisen ja sivistyksellisen elämän nousun.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on ollut vahvoja valtionyhtiöitä, mutta eipä niitä enää taida juuri olla.
Ilmoita asiaton viesti
Pääoman puute sai aikaan mm. VR:n, meille ei olisi rautateitä tullut yksityisellä pääomalla kuten tuli moneen muuhun maahan.
Ilmoita asiaton viesti
Nationalismiin liittyvä kysymys (taitaa tosin tarkasti ottaen olla pikkuisen asian vierestä, mutta olkoon): Onko maailmassa ollut niin pientä kansaa, etteikö se tilaisuuden tullen olisi sortanut itseään pienempää kansaa?
Ilmoita asiaton viesti
Nationalistisella vireellä on taidettu maailmansodatkin aloittaa.
Itse haluaisin enemmän nähdä valtioiden välistä yhteistyötä kuin kilpailua muita yhteiskuntia vastaan.
Demarien nestoriukko Erkki Tuomioja puhui joskus mielellään valtioiden keskinäisriippuvuudesta ja se näkemys vakuutti minut ainakin.
Ilmoita asiaton viesti
Nationalismi ei ole mikään este yhteistyölle. Pelkkä globalismi on taasen este pohkoismaisen yhteiskunnan olemassaololle. .
Ilmoita asiaton viesti
Juu, ruotsalaiset ovat sortaneet suomalaisia, ja suomalaiset virolaisia.
Vanhetessaan ihminen viisastuu, kuten Suomi neitokin nyt yli 100-vuotiaana ja oppi tulemaan toimeen niin pienempien kuin suurempien kansallisvaltioiden kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Tahtoo professoreilta unohtua se että, jos Suomessa ei olisi herännyt kansallistunnetta niin olisimme tällä hetkellä venäläisiä.
Menkööt professorit sanomaan myös virolaisille, jos uskaltavat, ”teillä ei ole ’oikeutta’ omaan kansallisvaltioon, koska saksalaiset ja venäläiset liiikemiehet ovat luoneet teollisuutenne. Ilman ulkomaisia liikemiehiä teillä ei olisi mitään.”, hehheh. Samat sanat myös skoteille ja katalonialaisille, jne
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai tässä nyt mitenkään kiistetä nationalismin perusajatusta kansojen oikeutuksesta omaan valtioon ja omaan päätösvaltaan. Vaan tuodaan esille se, että Suomen kehitys tulee suhteuttaa ympäröivään maailmaan eikä nähdä kaikkea puhtaan kansallisesti kapeasta raosta tuijottamalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai eristäytyminen ole ollut edes mahdollista viimeiseen 1200 vuoteen.
Ilmoita asiaton viesti
Teijo Teivainen on mm Brysselin koneessa todennut, että EU on nationalistinen projekti, jolla myös suojellaan itsekkäästi omia markkinoita.
Ilmoita asiaton viesti
Suuresta tietomassasta voi aina poimia sopivia osasia, joista sitten voi koostaa ihan omanlaisensa näkemyksen. Esimerkiksi jos haluaa leimata kansallismielisyyden epäilynalaiseksi, voinee poimia Stalinin ajan venäläistämispolitiikan esille.
Kansallisvaltio parhaimmillaan on optimaalista ryhmäitsekkyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Professoreiden näkemyshän oli se, että meidän kansallinen identiteettimme on kovin tuore ilmiö, joka ilmeni vasta aivan 1800-luvun lopulla.
Sehän ei ole totta.
Ilmoita asiaton viesti
Ikävä kyllä persut eivät ole mitään nationalisteja vaikka Porin jääprinsessa ei muita sanoja tunnekaan kuin ”kansallismielinen”. Todellisuudessa ”Suomi takaisin” on suomalaisten huijaamista. Ei ole olemassa mitään paluuta entiseen Suomeen. On vain fantasia ja tunnemielikuva, joita voidaan kyynisesti käyttää poliittisessa propagandassa.
Slogan ei ole kuitenkaan vain sanoja. Se tiivistyy esimerkiksi toiminnaksi, jossa maamme pyritään irrottamaan Euroopan unionista. Jos tässä onnistutaan, otamme huikean loikan ulos eurooppalaisesta arvoyhteisöstä, turvallisuuspolitiikasta ja kehittyvästä puolustusyhteistyöstä. Irtaantumisen seurauksena saamme takaisin sellaisen Suomen, joka on entistä vahvemmin osa Venäjän etupiiriajattelua. Ehkäpä juuri tästä syystä perussuomalaiset ovat kovin hiljaa Venäjän opposition nujertamisesta.
Sloganin keskeinen ongelma on siis sen harhaisuus, epärealistisuus ja poliittinen arvaamattomuus. Se rakentaa tunnemielikuvan, jota moninapaisessa ja globaalien riippuvuuksien maailmassa ei voi lunastaa. Ylipäätään tulevaisuutta ei voi rakentaa pakenemalla menneisyyteen. Sen sijaan tulevaisuuden voi kyllä tuhota harhakuviin uppoutumalla. Saimme siitä riittävän selvän varoituksen Yhdysvaltain presidentinvaaleja seuraamalla.
https://medykblog.wordpress.com/2021/01/24/suomea-ei-voi-saada-takaisin/?fbclid=IwAR3Ykc9ST50dZxPW974eeGO2An2GOzfFZrNdXO-GHFWTCq5NuzY1ZJab7FY
Ilmoita asiaton viesti
Miksi et välillä keksisi jotain omaa sanottavaa? Lähes jokainen kommentti jonka sinulta näen, on kopioitu joltain toiselta. Tai sitten se on alatyylistä henkilön solvausta/arvostelua. Älä ole halpa kopio, ala originaaliksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä jos kommentoisit itse asiaa?
Ilmoita asiaton viesti
Ethän sinäkään kommentoi, postailet vain muiden ajatuksia aiheeseen liittyen.
Ilmoita asiaton viesti
Liityypä edes aiheeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Leikkaa / liimaa -Lamminpää
Ilmoita asiaton viesti
Aika veijareita. Kuten usein, tässäkin on käynyt siten, että keksitään ekaksi loppupäätelmä ja vasta sen jälkeen todistetaan sopivilla argumenteilla, valikoiden se oikeaksi. Jotainhan sitä pitää kehittää aikansa kuluksi.
1800-luvun alkupuolilta maamme siirtyi rauhanomaisesti autonomiaan. Se oli erittäin tärkeä kehitysvaihe, jota auttoi nimenomaan se, että meillä oli jo oma kansallinen identiteettimme. Joka muuta väittää on väärässä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kielessä ”rauta ja teräs” eivät ole lainasanoja vaan ihan omia. Mitähän se kertoo kansallisuudestamme ja vanhoista elinkeinoistamme.
Ilmoita asiaton viesti
No sinänsä ei kerro mitään. Vielä 200 vuotta sitten noin 90-95 % suomalaisista oli maanviljelijöitä. Muutamat harvat läntisen ja eteläisen Suomen ruukit olivat lähes tyystin ruotsalaistaustaisten säätyläisten tai ainakin ruotsinkielisten porvareiden perustamia. Talonpoikainen raudanvalmistus on toki vanhaa perua, mutta ei sillä nyt leipä juuri irronnut.
Ilmoita asiaton viesti
Rauta on germaaninen lainasana. Teräksen etymologiaa en tiedä, mutta teräksen tekeminen käytännöllisessä mittakaavassa opittiin 1800-luvulla, eikä sitä suomalaiset keksineet.
Ilmoita asiaton viesti
Niin teräs kuin todennäköisesti myös rauta, on afrikkalainen keksintö.
Ilmoita asiaton viesti
Joo ja kongolaiset rakensivat pyramidit ja sudanilaiset keksivät tietokoneen sekä nigerialaiset korkeamman matikan. Näin ne väittävät ihmiset Amerikan getoissakin. Ei sitä uskoisi.
Ilmoita asiaton viesti
Tansaniasta löytynyt vanhin teräksen valmistus. Satoja vuosia ennen kiinalaisia.
Se missä rauta keksittiin ensimmäisen kerran ei tarkkaan tunneta mutta iso todennäköisyys että jostain Saharan eteläpuolelta. Varmuutta ei ole. Nigeriasta löytynyt jotain 4000v vanhoja uuneja mitä käytetty raudan sulattamisessa.
Löytyy sitten myös alueita mistä ei oikein löydy havaintoja pronssikaudesta, että on skipattu suoraan kivityökaluista rautaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jep kyse oli meteoriittiraudasta. Tätä kamaa on sulateltu pitkin mailmaa kun sitä löytyi. Puhutiinkin ns taivasmetallista.
Takorauta ja hiiliteräs on hitiitien keksintö.
Ei ihme että Turkki on vieläkin yksi suurin raudantuottajista.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistin kanssa olen samaa mieltä siitä, että nationalismi on hyvä asia, mutta…
Hyvääkin asiaa voidaan käyttää väärin. Jos niin käy, niin miten sitten suu pannaan? Hymyilläänkö vai virnistetäänkö?
Ilmoita asiaton viesti
”kansallisuusaate nousi, kun”
Kansallisuusaatteenhan tänne meille toivat koulujakäyneet herrat, kun se oli muotia muuallakin.
Ilmoita asiaton viesti
Herrat…no sanotaanko opiskelijat? Toki opiskelija oli herra taustastaan huolimatta tuohon aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kai voi sanoa yksinkertaistaen, että yhden filosofian mukaan ihmisten tulisi olla tasaista massaa, ja kaikenlainen omaleimaisuuden korostaminen on paheksuttavaa, ja toisen filosofian mukaan ihmisten erilaiset kulttuurit ovat ihmiskunnan rikkaus, eikä ole häpeä kuulua johonkin kulttuuriin, ja elää sitä kulttuuria rakentaen.
Ilmoita asiaton viesti
Selvästikin osa kommentoijista mainitsee vain asioita, jotka liittyvät ei-suomalaisuuteen. Selvästikin maailmassa on muitakin kuin nuo professorit, tällä epäsuomalaisuuden korostamisen linjalla. En tiedä onko tarkoitus sanoa, että se mitä Suomi tänään on, on muiden luomus, tai että mitään varsinaista suomalaisuutta ei oikeastaan ole, vai ovatko ehkä ylpeitä suomalaisia, mutta haluavat vain osoittaa, että yksi prosentti vaikutteista on myös muualta tullutta.
Ilmoita asiaton viesti
Tendenssinä on väittää, ettei mitään suomalaisuutta ole eikä sille historiallista perintöä. Siksi ei ole tarpeen suojella jotain mitä ei ole. Se on tuo tavoite. Juurettomuus.
Ilmoita asiaton viesti
Sitähän tuo näyttää paljolti olevan, juurellisuutta vs. juurettomuutta tai juurettomuuteen pyrkimistä. Näyttäisi siis olevan myös halua poistaa suomalaiset juuret ja kulttuuri niiltä, jotka kokevat sellaisia itsellään olevan, tai jotka haluavat kasvaa mukaan tuohon kulttuurin.
Ilmoita asiaton viesti
Terminologia on yksi asia, joka aiheuttaa kitkaa näissä yhteyksissä. Globalismi on eri asia kuin kansainvälisyys, Nationalismi on usein eri asia kuin kansallsimielisyys, mikä on taas eri asia kuin isänmaallisuus, tai selvä suomalaisuuden kokemus, tai halu rakentaa suomalaista Suomea.
Ilmoita asiaton viesti
”Finlaysonin perusti skotti, Fiskarsin hollantilainen ja Gutzeitin norjalainen. Fazer on sveitsiläistä syntyperää, mutta opiskellut Pietarissa. Mutta kyllä myös suomalaiset (ruotsalaiset) aatelismiehet kunnostautuivat yritysten perustamisissa.”
Oliko Saarijärven Paavo (kuvaannollisessa mielessä) skotti, hollantilainen, norjalainen, vai Pietarissa opiskellut sveitsiläinen tai ruotsalainen aatelismies? Entä ne turkismetsästäjät, joiden oravannahoista käytettiin nimitystä ”raha”? Tai tervanpolttajat, joiden tuotteella oli kysyntää maailmanmarkkinoilla?
Eikö mikään näistä ollut elinkeinoelämää ja teollisuutta sen ajan olosuhteissa – vai alkaako vaihtokaupasta lähtenyt taloudellinen toimeliaisuus vasta siitä, kun alettiin kirjanpito numeroilla?
Vasarakirves, kampakeraaminen ruukku, sukset, veneet, hevosen valjaat, miekka, keihäs, saha ja vyönsolki tai koru ja muut seppien tuotteet aina Könnin kelloon ja piilukkoiseen muskettiin asti, kaskettu pelto ja hirsitalo olivat siis pelkästään harrastustoimintaa ja vapaa-ajan viihdettä, mutta elinkeinoelämää syntyi vasta kun alettiin kutoa pellavakangasta koneellisesti tai valmistaa suklaata? Kukaan ei siis ”perustanut” mitään, jos kylän väki urakoi talkoissa sellaista, jonka avulla elettiin seuraavan talven yli kuolematta nälkään tai hypotermiaan?
Olipa meillä suomalais-ressukoilla siis onnea, kun pelastajiksemme siunaantui noin monta ulkomaalaista. Mitä meidän onkaan lupa odottaa jatkossa kaikilta tänne reippaasti avuksemme rientäneiltä somaleilta, irakilaisilta ja afgaaneilta?
Ilmoita asiaton viesti
Olen aina arvostanut sitä aikakautta, jolloin kylien miehet perustivat Suomessa paikallisiin tarpeisiinsa paikallisia osuuskauppoja, osuuspankkeja, sähkölaitoksia, puhelinyhtiöitä, meijereitä, ja kaikkea muutakin tarpeellista ja yhteisöä kehittävää, kuten erilaisia yleishyödyllisiä järjestöjä. Tuo oli mielestäni harvinaisen oma-aloitteista aikaa, ja aloitteet tulivat vahvasti aivan tavallisilta suomalaisilta (ei edes kaupunkien herroilta, saati kauempaa).
Ilmoita asiaton viesti
Lähdet vähän jännälle linjalle tässä. Eivät ulkomailta tulleet yrittäjät olleet mitään ”pelastajia” vaan piinkovia liikemiehiä, jotka vainusivat mahdollisuudet Suomessa. He kyllä osaltaan potkaisivat kehityksen vauhtiin yhdessä Euroopan takapajuisimmista maista. Takapajuisuudesta parhaimpia esimerkkejä olivat 1860-luvun lopun nälkävuodet.
Rahatalous tuli teollistumisen myötä, vaikka ilman muuta talonpoikainen toimeliaisuus tai käsityötaidot olivat elinkeinoelämää nekin.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä kyse on suhdeluvuista. Suomessa jotkut ulkomaalaistaustaiset ”piinkovat” yrittäjät perustivat Suomeen joitain menestyksekkäitä yrityksiä, mutta tämä ei kai tarkoita sitä, että suomalaiset eivät olisi menestyksekkäitä yrityksiä perustaneet. Se että jotain rakentavaa tulee ulkomailta, ei tarkoita sitä, että oma kulttuuri olisi kykenemätön vastaavaan hyvään. Useimmat maailman korkeakulttuurit (ehkä kaikki) elävät vuorovaikutuksessa toisten kulttuurien kanssa, ja hyvä niin.
Ei voi laskea niin, että nälkävuodet ja kaikki paha olivat suomalaisten aikaansaannosta, ja kaikki teollisuus ja hyvä ulkomaalaisten ansiota. Varmasti molemmilta puolilta tulee sekä hyvää että pahaa (kaikissa maissa).
Ilmoita asiaton viesti
Tietynlainen kykenemättömyys oli kyllä aika selvä. Moni varhainen suomalaisen perustama teollisuuslaitos ajautui ongelmiin, ihan vain siksi, että ammattitaitoa ei ollut ja rahat loppuivat. Se ei tietenkään tee suomalaisten pioneerien työtä huonoksi.
Mutta suomalaiset yrittäjät seurasivat kyllä nopeasti perässä ja toki menestyivät. Ei kaikilla ulkomaalaisillakaan bisnekset onnistuneet.
Monesti ammattityövoimaa oli hankittava ulkomailta, vaikka ruukeille tai sahoille ja paperitehtaille. Suomalaisesta ei ollut näihin tehtäviin.
Ilmoita asiaton viesti
Kantasuomalaiset olivat vielä tuolloin köyhiä ja lähes lukutaidottomia työläisiä, joita ruotsinkielinen eliitti käytti piikoina ja pelloillaan työvoimana. Kuussaaren mukaan 1800-luvulla vielä Ruotsista palkattiin korkeisiin virkoihin ruotsinkielisiä opettajia yliopistoihin. Suomenmieliset ja ruotsinkielisiä kouluja käyneet saivat hyviä työtarjouksia Ruotsista, jotta eivät he olisi kannustaneet suomenkielisten kouluja ja ylipäätään opintoja. Saatiin nämäkin vastarannankiisket ja rettelöitsijät hiljaisiksi:)
Ilmoita asiaton viesti
Voisit kyllä siteerata jotakin muuta kuin Kuussaarta…
Ilmoita asiaton viesti
Meinaan vaan, että ammattisotilas, Ståhlbergin kyydittäjä ja heimoaktivisti ilman tutkijankoulutusta ei ole niitä uskottavampia menneisyyden selittäjiä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä siinä on pielessä? Kuussaaren lisäksi samoista ongelmista ovat kirjoittaneet monet muutkin suomenmieliset, vaikkakin itse ruotsinkielistä eliittiä olivatkin.
Ilmoita asiaton viesti