Oikeasti oma koti ei ole taloyhtiössä

Jo pitkään on erityisesti kaupungeissa kasvanut taloyhtiöiden määrä suhteessa omakotitaloihin ja itsenäiseen kiinteistön omistukseen. Se on huono kehityssuunta asukkaiden kannalta.

Heti alkuun totean, että erityisen ikävää on, ettei pienasuntoja ole saatavilla kuin asuntoyhtiöistä. Niitä isommille on vaihtoehto.

**

Oheisessa satunnaisessa artikkelissa kerrotaan tapauksesta Heinolassa. Taloyhtiössä asuvat eläkeläiset ovat saaneet maksettavakseen maksukyvyttömän hallitseman 449m² liikehuoneiston maksuvelvoitteet. Tilanne ajaa asukkaat tiukoille heidän yhtiövastikkeidensa  tuplaannuttua. Heinolan kaltaisessa näivettyvässä taajamassa ei ole vuokraajia tai ostajia liiketiloille tuosta vaan.

Hesan keskustassakin on vastaavia tapauksia runsaasti vihreän kaupunginjohdon autovihamielisen  jopoilulinjan vuoksi. Syyllä ei asukkaan kannalta ole väliä. Hän on ehkä tottunut enemmänkin siihen, että taloyhtiön liiketilat vähentävät hänen asumiskulujaan jopa merkittävästi. Tilanne voikin kääntyä pyllylleen eivätkä asukkaat voi asialle mitään varsinkaan, jos kuluja aiheuttavaa tilaa ei saada edes myydyksi tai vuokrattua.

**

Edellinen on kuitenkin poikkeustapaus. Täysin tavallista on, että taloyhtiössä on asukas tai useampi, joka ei suoriudu velvoitteistaan vaan maksut jäävät muiden niskoille. Näistä hankalimpia ovat tilanteet, joissa taloyhtiöllä on suuria velkoja yhtiön tuoreuden tai suurten remonttien jäljiltä. On tilanteita, joissa koko kolhoosi on mennyt konkurssiin.

**

Kiinteistöyhtiöillä on nykyään ikävä tapa syntyä gryndereiden perustamina. He luovat maksimaalisesti velkaantuneita sekä ylihintaisia yhtiöitä vähentääkseen omien pääomiensa sitoutumista uustuotantoon ja tietenkin maksimoidakseen voittonsa.

Lypsylehmäksi jää uuden asunnon ostaja usein vuosikymmeniksi. Yhtiölainoja vielä porrastetaan niin, että alkuvuodet näyttävät helpoilta maksaa, mutta tilanne muuttuu pian.

Kaiken huippu on tilanne, jossa taloyhtiö on perustettu vuokratontille, jonka omistaa grynderi tai kaupunki. Näin saadaan asunnon ostohinta näyttämään alemmalta kuin se oikeasti on.

Lähes naapurissani on rantatontti, jolle grynderi rakentaa muutamaa ”omakotitaloa”.  Reilu 90m² talo maksaa 600.000€ ja sen tonttiosuuden vuokra on 700€  kuussa. Maksettava on myös lämmitys, sähkö ja vesi sekä jätemaksut. Lisäksi tulee yhtiövastike. Talot ovat halvinta puurakenteista laatua ja kiinni toisissaan. Omaa pihaa niillä on postimerkin kokoinen läntti. Tämä on perversio omakotiasumisesta.

Kun myöhemmin ollaan tilanteessa, jossa tontin omistaja tuplaa tonttivuokran ja osa asukkaista on maksanut osuutensa maasta ja osa maksaa vuokraa, muttei enää siitä selviä niin kolhoosissa alkavat mielenkiintoiset ajat, kun maksuja järjestellään ja peritään kiireellä.

 

**

Taloyhtiön kaikki asiat ovat laumapäätösten takana alkaen saunavuoroista, remontteihin, lisärakentamiseen, parkkipaikkoihin, varastotilojen jakoon,  piha-alueiden käyttöön, järjestyssääntöihin ja järjestyshäiriöihin, yhtiölainoihin ja niiden lyhennyksiin, taloyhtiön huoltoon ja isännöintiin sekä surkuhupaisiin talkoisiin.

Kaikki näistä on helppo hoitaa ja päättää omassa talossa, mutta taloyhtiöissä ne ovat uskomattoman haasteellisia ja vaativat aikaa sekä hermoja. Halut, näkemyserot ja maksukyky vaihtelevat asukkaiden välillä paljon.

Esimerkkinä kolhoosin riesoista tulee yhtiö, jossa omistamme asunnon. Yhtiön hallituksen vihreä puheenjohtaja halusi sähköautojen latauspaikan autohalliin vuosia sitten. Yhtiössä oli kaksi ladattavaa autoa. Niiden takia muiden piti heti kiireellä ottaa yhtiön piikkiin iso kustannus. Ladattavia autoja ei edelleenkään ole kuin pari hassua.

Toisessa tilanteessa vesimittarit oli luettu pari vuotta väärin muutamissa isoimmissa  asunnoissa. Tilanne päätyi yksityiskohtiin menemättä siihen, että yli kymppitonnin erillislasku maksatettiin yhteisvastuullisesti eikä veden käyttäneiltä. Nämä nyt olivat vain pikku juttuja, mutta kertovat asumiskolhoosin ongelmasta.

**

Kun ihmiset ostavat kodin taloyhtiöstä, he harvoin ymmärtävät, ettei koti ole koskaan heidän omansa eli omassa hallinnassa muiden töppöilyistä vapaana vaan he omistavat osakkeita yhtiössä, johon heidän kotinsa kuuluu. Yhtiön osa-omistuksen mukana tulee osuus koko yhtiön vastuista siten kuin yhtiö on niitä ottanut tai joutunut ottamaan.

Taloyhtiö ei siksi ole itsenäiselle ihmiselle kodin paikka sen riskien takia, joihin vaikuttavat muut ja heidän enemmistöpäätöksensä. 

Nykyään taloyhtiöissä asuminen ei ole edes edullista vaan huippukallista. Pääkaupunkiseudulla uusien ghettoalueiden lokeroasuntojen 8.000-12.000€ neliöhinnat ovat tavallisia. Hinnat ovat noin tupla verrattuna melko tuoreen ja hyväkuntoisen omakotitalon hintatasoon.

 

https://www.hs.fi/talous/art-2000010119794.html

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010146290.html

 

emailjuuso
Sitoutumaton Helsinki

Olen ict-alalla leipäni Suomessa ja maailmalla tienannut helsinkiläinen, moninkertainen mamu sekä pakolaisperheen poika.

Minulla ei ole ilmastopaniikkia eikä sota-ahdistusta. Identifioidun narttu samojediksi. Lisäksi olen työeläkkeellä oleva isä, vaari ja päivettynyt hetero. Olen setä-mies, en Seta-mies.

Kannatan löyhää EUta, itsenäisiä jäsenvaltioita ja lähinnä hyödyllistä hallittua maahanmuuttoa EUn alueelle. Pidän hölmöläisten hommana yrittää korvata ahkeruus ja taloudellinen toimeliaisuus tulonsiirroilla.

Kaihdan mielipiteen vapauden rajoituksia ja haluan, että vieraan vallan joukot sekä aseet poistetaan EUn alueelta. EUn on ryhdistäydyttävä ja hoidettava puolustuksensa itse.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu