Ovatko työeläkkeet itse ansaittuja

Viime aikoina on taasen aloitettu kyseenalaistamaan työeläkeläisten oikeutus  eläkkeisiinsä.

Erityisesti vihervasemmisto on korostanut, että myös eläkeläisten on osallistuttava hallituksen säästötoimiin. Eläkkeitä pitäisi siis leikata. Lisäksi väitetään, ettei eläkeläinen ole tienannut työeläkkeestään kuin murto-osan.

On vielä esitetty, että eläkkeet ovat liian korkeita, niillä pitäisi olla katto ja, että eläkkeitä ei olisi saanut korottaa enemmän kuin palkkoja.

Kaikki nämä väitteet ovat valheellisia,  heikon yleissivistyksen tuotteita.

**

Me emme voi katsoa, että vain  eläkevakuutusmaksut ovat peruste  arvioitaessa sitä, kuka on faktisesti tienannut ja moraalisesti ansainnut eläkkeensä.

Yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta mietittäessä kaikkia yksilön maksamia lakisääteisiä veroja ja eläkemaksuja on katsottava kokonaisuutena eli hänen työuraltaan kerääntyneenä summana ja verrattava sitä muihin kansalaisiin, päätettäessä kuka todellakin on osuutensa ansainnut ja kuka ei.

Itseasiassa verokokonaisuuteen tulisi laskea mukaan kaikki yksilön maksamat verot kuten arvonlisävero, polttoaine- ja energiavero, kiinteistovero, varainsiirtovero ja autovero.

**

Jos esimerkiksi 10.000€ kuussa tuloveroja ja eläkemaksuja maksanutta verrataan 1.000€ kuussa maksaneeseen niin on päivänselvää, että enemmän maksaneella on oikeutus moninkertaiseenkin eläkkeeseensä.

Paljon veroja maksaneen tuloja on vuosikymmenet siirretty muiden tukiin ja kattamaan vähän tuottaneiden elämän kustannuksia kuten koulutusta, sairaanhoitoa ja heidän käyttämänsä yhteiskunnan infraa.

Tulonsiirrot ansiotuloveroista ovat hyvin epätasa-arvoisella yhteisvastuulla maksettuja, mutta suuret eläkkeet eivät ole. Ne on jokainen itse ansainnut rahastoiduilla maksuillaan ja niiden pitkillä korkotuotoilla sekä veroillaan.

Järjestelmä on vakuutusluonteinen.  Varhain eläkeiässä kuollut menettää ansaittuja osuuksiaan ja hyvin vanhaksi elävä saa enemmän kuin ansaitun osuutensa.

**

Jos jonkun työkykyisen tukia saavan  mielestä ei paljon lakisääteisiä maksuja maksaneen työeläke ole edes moraalisesti ansaittu niin miten ovat hänen saamansa tuet tai ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset sitten oikeutettuja. Mielestäni eivät mitenkään.

Jos hyväksymme progressiivisen verotuksen, on ymmärrettävä hyväksyä myös eläkkeiden määräytymistapa. Muistetaan, että progressiivinen verotus koskee myös työeläkkeitä. Kyse on parempien eläkkeiden veroprogressiossa henkilön rankaisemisesta toistamiseen  siitä, että hän on kehdannut joskus tuottaa enemmän.

**

Kunkin polven rahastomaksujen rasitteet siirtyvät aina seuraaville sukupolville, koska ei ollut muutoin mahdollista aloittaa koko järjestelmää tyhjästä ja, koska koko maksujärjestelmä on niin laadittu olettaen, että jokainen polvi tuottaa tarvittavan määrän lapsia.

Lapsettomilla ja yhden lapsen työssäkäyvillä on valitettavasti samat eläkeoikeudet kuin kahden tai useamman lapsen perheillä, joita on runsas joukko nyt eläkkeellä olevissa polvissa. Lapset ovatkin yksi epäsuora osa eläkkeen kerryttämistä.

Tämä lasten kasvatustyö ja elatuskustannus on ollut valtava. Se on ollut välttämätön yhteiskunnan kannalta. Siksi sen on oltava osa kokonaisarviointia verrattaessa sukupolvia ja niiden maksuvelvollisuuksia.

Kahden lapsen kasvattaminen korkeakoulutetuiksi ja työllistyviksi veronmaksajiksi vie 22-26 vuotta, harva nuori tulee toimeen ilman vanhempien taloudellista tukea alle 20-vuotiaana.

Kahden lapsen kulut maksavat  vanhemmilleen vähintään 300.000€. Tässä luvussa ovat mukana lasten asuintila, ruoka, vaatteet, terveydenhoito, vakuutukset, harrastukset, viihde, tietotekniikka, lomamatkat, matkakulut, opiskelukulut ja kulkupelit.

Huomioidaan vielä se, että monet vanhemmat maksavat lastensa ensimmäisen auton, asunnon tai  ulkomaisia opintoja tai osan niistä, eikä ole harvinaista, että opiskelijakin kulkee vuosia vanhemman luottokortti taskussaan.

**

Eläkevakuutusmaksujen maksaja arvioidaan yleisesti täysin väärin. Yksilö toimiessaan yrityksissä maksaa työnsä tuotoilla paitsi oman osuutensa niin hän työllään tuottaa myös työnantajan maksaman osuuden täysimääräisesti.

Työnantaja ei todellakaan maksa yhtään euroa työntekijöiden eläkemaksuja. Ne kaikki ovat hänen palkkakulujaan eivät joitain palkan sivukustannuksia kuten asia valheellisesti esitetään. Kun väkeä palkataan yritykseen, katsotaan hänen kokonaiskustannuksiaan eikä vain sen palkan osuutta arvioitaessa rekrytoinnin kannattavuutta.

Jos työntekijä ei työllään tuota myös  kulujaan, hän saa pian kenkää. Tämän tietävät kaikki yritystoimintaa tuntevat. Yrityksen tehtävä on ottaa yrityksen riskit. Tämä oikeuttaa sen toimimaan varojen tilittäjänä sidosryhmilleen, mutta ei oikeuta väittämään maksavansa työntekijänsä eläkkeen.

**

Mitä tulee eläkkeiden kokoon niin ne ovat Suomessa suhteessa henkilön palkkatasoon EUn surkeimpia. Meillä eläkkeen ns palkkavastaavuus on 40 vuoden täyspäivätyön tehneen osalta 50-60%. Useissa EU -maissa se on 70-100%.

Eläkkeet Suomessa ovat kehittyneet selvästi palkkoja hitaammin. Ainoastaan parina vuotena 30 vuoden aikana eläkkeiden prosenttikorotus ylitti palkkojen nousun. Nyt tehtävä eläkkeiden korotus 1.1.2024 on erittäin oikeutettu.

Eläkekattoa ei Suomessa ole eikä sellaista tarvitakaan. Eihän meillä ole kattoa palkoilla eikä veroillakaan.

**

Vihervasemmistolainen eläkekateus on osoitus tuon joukkion kieroontuneesta ajattelusta ja kyvystä rajattomaan ja  perusteettomaan kateuteen.

Niiden sijaan tuon väen tulisi katsoa peiliin ja kysyä itseltään mitä ovat itse yhteiskunnan kassaan antaneet vai onko tullut enemmänkin oltua muiden taskuilla ja kiittämättömiä.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009960101.html