Päivitetty eläkehuijaus
Suomen media levittää taas suurta ilouutista nakkikioskirahoista, joita jaetaan eläkeläisille vuodenvaihteessa. Tulossa on jopa 5,7% työeläkkeiden korotus. Se nyt ei kata edes reilun vuoden jaksolta kertynyttä hintojen nousua.
Täysin huomiotta on jätetty lakisääteisten työeläkkeiden erittäin heikko korvausasteemme eläkkeensaajan palkkaan nähden.
Lukuisissa EU-maissa nettoeläke on 70-100% nettopalkasta. Meillä Suomessa se on korkeimmillaan 60% yksityisellä sektorilla.
Oheinen vertailu on tehty keskituloisten kohdalla 40 vuoden työuran tuloksena. Onhan tämä Suomen sijoitus järkyttävän heikko.
Graafi esittää maittain kuinka monta % keskipalkasta on vastaava eläke (brutto tai netto).
Suomi on EU:ssa hiukan alle puolen välin ja aika moni maa on samoilla ”huudeilla”. Suomen perästä löytyvät mm. Saksa, Ruotsi ja Irlanti. Järkyttävää!
Ilmoita asiaton viesti
Paljonko Saksassa, Ruotsissa tai Irlannissa ansaitaan keskimäärin vs. Suomi ja mikä eläkkeen ostovoima on?
Netin mukaan Suomessa maksettiin vuonna 2022 eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia 34,9 miljardia euroa. Tästä 5.7% on rapiat 1,9 miljardia euroa, joten eivät nämä ihan karkkirahoja ole yhteiskunnalle.
Ilmoita asiaton viesti
”Netin mukaan Suomessa maksettiin vuonna 2022 eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia 34,9 miljardia euroa. Tästä 5.7% on rapiat 1,9 miljardia euroa, joten eivät nämä ihan karkkirahoja ole yhteiskunnalle.”
Työeläkerahastot on 238 miljardia. Joten puhutaan vajaasta prosentista.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisten palkansaajien ostovoima on hyvällä tasolla EU-vertailussa.
https://www.salkunrakentaja.fi/wp-content/uploads/2019/07/ostovoimakorjatut-palkat-eu-maissa-palkkavertailu-talous-072019.png
Ilmoita asiaton viesti
Ja tämä miten lohduttaa työeläkkeellä olevaa?
Ilmoita asiaton viesti
Vastasin Kososen kysymykseen:
”Paljonko Saksassa, Ruotsissa tai Irlannissa ansaitaan keskimäärin vs. Suomi ja mikä eläkkeen ostovoima on?”
Työeläkkeellä olevaa se lohduttaa sikäli, että silloin myös työeläkkeen taso on keskimääräistä EU-luokkaa Suomessa. Esimerkiksi Saksan eläketaso on Suomea heikompi ja palkkataso tällä hetkellä samaa luokkaa Suomen kanssa. Ehkä sekään ei ”lohduta”, mutta jokaisen täytyy pitää huolta omasta taloudestaan parhaansa mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mediaanityöeläke oli 1 614 euroa v. 2022 (miinus verot).
Pienituloisuuden raja on 1800 €/kk.
Kyllä eläkeläisen asema on kituuttamista.
Ilmoita asiaton viesti
Pienituloisuuden määritelmä:
”Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta.”
Lienee ymmärrettävää, että eläkeläisten keskuudessa yli 50% saattaa lukeutua ryhmään, jossa tulo on alle 60 % kaikista kotitalouksista. Se kuulostaa loogiselta.
Pienituloisuutta ei siis määritellä sen mukaan kuinka hyvin ihminen elää tai kuinka parsittuja sukkia hänellä on jalassaan, vaan kyse on vertailusta keskimääräiseen tulotasoon. Tästä seuraa, että niitä ”köyhiä” tulee aina olemaan suurin piirtein yhtä paljon, vaikka heidän tulotasonsa tai reaalinen ostovoimansa kymmenkertaistuisi.
Eli moiselle pienituloisuustarkastelulle en juuri anna arvoa.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.salkunrakentaja.fi/2023/01/karu-kuvaaja-palkansaajat-ostovoima/
Samalta taholta myös huolestyttavampaa viestiä. Toisaalta nyt puhutaan työeläkeläisten ostovoimasta ja sen kehityksestä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on bruttoansioiden taso ehkä keskitasoa, elinkustannukset EUn kehittyneiden maiden huippua, verotus korkeimpia, inflaatio kärkipäästä ja tuo eläkkeen korvausaste vielä alhainen.
Lopputulema on, että köyhiä ollaan ja keskituloisen eläkkeen nousu 5,7% tarkoittaa mitätöntä noin 70-100€ korotusta nettoeläkkeeseen.
Ei tätä nyt voi rehellisesti kuvata kuin heikoksi tulokseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentissani ”4002343” ylempänä linkkasin tilastovertailun nimenomaan ostovoiman tasosta eri EU-maissa. Kyse ei siis ole bruttotulovertailusta.
Niinikään inflaatio ei ole kärkipäästä Suomessa:
https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2022/inflaatio-euroopassa-ennatysvauhdissa-alkuvuonna-2022-miten-kay-maiden-valisille-hintaeroille/
Jos uskot tilastoihin, kun tähänkin blogiin sellaisen liitit, niin on syytä uskoa kaikkiin arvovaltaisten tahojen julkaisemiin tilastoihin eikä pelkästään omaan mututuntumaan, joka perustuu vaikerrukseen siitä kuinka huonosti meillä menee.
Ilmoita asiaton viesti
Nettoansio tai nettoeläke on täysin vertailukelpoinen luku. Tunnen EUn maskohtaisen kustannustason erittäin hyvin. Se riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, nettopalkat ja nettoeläkkeet ovat Suomessa keskimäärin ihan ok-tasolla EU:ssa.
Eikä se riitä, että itse jotain ”tunnet”, koska jokaisen omaan käsitykseen asioista vaikuttaa vääristävän paljon stokastiset kokemukset omasta elämänpiiristä, jolloin vähintäänkin lievä kuplassa eläminen on ollut kohtalona. Luotettavat tilastot sen sijaan kertovat objektiivisen totuuden.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan turhaa saman toistoa kaima. Sanotaan, että tiedän mikä ovat palkkataso, verotus ja elinkustannukset EU-maissa. Jouduin jo työni takia pitämään itseni ajantasalla ja teen sen edelleen.
Suurimmat kuluerät ovat asuminen, ruoka, autoilu ja verot kaikkialla EUssa. Suomi on näissä ehdotonta kärkeä. Lisäksi terveydenhoito on meillä yllättävän kallista. Lääkkeet ja kroonisten vaivojen hoidot maksavat monessa maassa vähemmän kuin meillä. Tiedät sen, kun osuu kohdalle.
Olen asunut ja tehnyt töitä useissa EU-maissa. Missään ei ole jäänyt niin vähän yli ja säästöön kuin Suomessa.
Köyhyysrajoista kirjoitat, mutta ne eivät tähän aiheeseen liity mitenkään. Kirjoitin normaalin työssäkäyvän ja työeläkkeellä olevan taloustilanteesta. En ole kiinnostunut vertailemaan eri maiden vähävaraisten tukipolitiikasta ja minimitulotasosta.
Ilmoita asiaton viesti
”Köyhyysrajoista kirjoitat, mutta ne eivät tähän aiheeseen liity mitenkään.”
No eikös muidenkin kommentoijien kommentteja saisi kommentoida? Nahkamäki kirjoitti:
”Mediaanityöeläke oli 1 614 euroa v. 2022 (miinus verot).
Pienituloisuuden raja on 1800 €/kk.
Kyllä eläkeläisen asema on kituuttamista.”
Tuohon liittyy kirjoitukseni köyhyysrajasta (=pienituloisuuden raja).
”Olen asunut ja tehnyt töitä useissa EU-maissa. Missään ei ole jäänyt niin vähän yli ja säästöön kuin Suomessa.”
Tuo on juuri sitä subjektiivista tuntumaa, josta mainitsin. Tilastot kertovat sitten kokonaisvaltaisemmin tilanteen.
Suomen korkeat kustannukset johtuvat pitkälti myös siitä, että täällä joudutaan talven vuoksi käyttämään rahaa enemmän erilaisiin asioihin. Lämmityskustannukset ovat moninkertaiset Etelä-Eurooppaan verrattuna, teitä pitää aurata, lunta pitää kuskata kaatopaikoille, routavaurioita pitää korjata, talot rakennetaan kaksinkertaisilla eristeillä ja kolminkertaisilla ikkunoilla, talvivaatteet pitää hankkia, nastarenkaat autoihin, moottorin esilämmitykset, valaisinten käyttäminen 24 tuntia vuorokaudessa synkimpään aikaan j.n.e. … Kaiken tämän rahan voi kreikkalainen perhe käyttää tavernan terassilla moussakan ja ouzon nauttimiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Saat kirjoittaa mitä lystäät. Minä teen samoin. Suurimmat valheet tehdään tietoisesti tilastoilla.
Suomi nyt vaan on kallis elää juuri niillä tuloilla, joita keskituloinen saa palkkana tai eläkkeenä.
Kun puhumme nettoeläkkeistä suhteessa nettoansioihin niin järjestelmämme tuottaa objetiivisesti huonon vertailutuloksen EU-maiden kehittyneiden talouksien vertailussa . Kyse ei ole kapeasta näkemyksestä vaan tiukasta faktasta.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkkeen palkkavastaavuus on asia, joka on faktisesti Suomesssa heikko. Se mikä on palkan tai eläkkeen ostovoima on täysin eri asia. Sekin on Suomessa heikko kehittyneisiin EU-maihin verrattuna.
Muualla EUssa työnantajat maksavat monissa keskisuurissakin yrityksissä lisäeläkkeitä lakisääteisten päälle. Alla oleva graafi ei sisällä niitä lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Espanjassa palkat ovat keskimäärin korkeimmillaan 60% Suomen palkoista, joten eivätköhän he ansaitse eläkkeensä.
Toisaalta juuri oli sanomalehdessä juttua siitä, että Espanjan taloutta elvytettiin EU:n miljardeilla kun samaan aikaan Suomi jäi nuolemaan näppejään.
Ilmoita asiaton viesti
Olemme olleet osaltamme maksamassa näitä rikollisia EUn tukia. Espanjaa on EU päättänyt tukea muistaakseni 168.000.000.000 eurolla. Ei järjen häivää tuossa.
Espanjassa ovat palkat olleet alhaalla, kun hyvin alkanut talouden kehitys mählittiin. Se ei ole meidän syytämme eikä tulisi olla meidän vastuulla millään tavoin.
Ilmoita asiaton viesti
Edellisen tukipaketin jäljet näkyvät Espanjassa.
Tulin juuri viime Tiistaina aurinkorannikolta.
Ilmainen paikallisjuna, sähköauton ostajalle max. 20 000 veroetu.
Ruoan hinta reilusti alempi kuin suomessa jne.
Koronatukirahat menneet hyvään tarkoitukseen.
Milloin suomi hakee tukea EU:lta?
Ei koskaan, kun pitää esittää rikasta.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs tuttuni tuli juuri Malagasta ja kehui kuinka halpaa kaikki oli siellä. Ilmeisesti syy on siinä, että mekin kalliina maana jaamme tukia sinne.
Ilmoita asiaton viesti
Keskusteluissa työeläkkeistä unohdetaan liian usein se, että miten sillä tullaan toimeen. Otetaan esimerkkivuodeksi 2022. Palkkojen mediaani oli 3195€. Nykyisten sääntöjen mukaan palkoista kertyy työeläkettä 1,5 %. Karttumaa sitten ”korotetaan” palkkakertoimella ennen työeläkkeelle siirtymistä, jossa hintojen vaikutus on 20 % ja palkkojen 80 %. Pitkässä juoksussa palkat yleensä kehittyvät hintoja paremmin. Ko. vuoden elinaikakerroin oli 5,341.
Nyt oletetaan, että 40 vuotta työelämässä ollut kansalainen jäi työeläkkeelle 40 vuoden työuran jälkeen 2023 alusta. Työuran lopussa hänen palkkansa oli tuo mediaani 3195€, joten on varsin luultavaa, että hänen aikaisemmat ansionsa ovat olleet pienempiä ja lisäksi niiden korotukset palkkakertoimella ovat edelleen pienentäneet työeläkkeen laskennassa käytettävää määrää eläkkeen alkamisen kynnyksellä. Alkavasta työeläkkeestä leikataan heti kättelyssä myös elinaikakertoimen vaikutus.
Tekemättä mitään sen kummempia laskelmia voinen väittää, että työeläke on luokkaa 1700-1800€ miehillä ja naisilla 1600-1700€ bruttona työeläkkeen alussa. 2022 mediaani työeläke oli 1743€.
Kaksi vanhaa varista yhdessä saattavat vielä jotenkin tuolla kitkutella, mutta kyllä sinkkujen elämä näyttäytyy noilla laskelmilla melko karuna. Nyt ollaan taas tekemässä uudistuksia työeläkkeisiin. Parannuksia tuskin on luvassa, mutta uudistajien on hyvä muistaa, että lopullisesta kertyneestä työeläkkeestä on hankalaa enää leikata. Jotenkin alkavat työeläkkeet tulee saada korkeammiksi, jotta niillä oikeasti pärjätään eläkeaikana.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkkeiden korotus vaatisi myös eläkemaksujen korotusta, mikä tarkoittaisi heikennystä kilpailukykyyn. Siihen ei ole varaa.
Voisiko ajatella, että yksilöillä olisi hiukan omaakin vastuuta? Eläkkeelle jäädessä olisi hyvä olla hiukan säästöjä ja/tai velaton asunto.
Tietysti kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta ja valitettavasti useimmilla tällaisilla henkilöillä myös eläke jää keskimääräistä pienemmäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Asuntoa ei voi syödä.
Eläkerahastoista voitaisiin lisäeläke hoitaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Asuntoa ei voi syödä.”
Kommentoija ei taida tietää, millaiset ovat asumiskulut omistusasumisessa verrattuna vuokra-asumiseen. Eroa nimittäin on, ja sillä erolla saa hankittua syötävää.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus se ero on huikea vuokra-asumisen hyväksi. Riippuu nimittäin myös lainamäärästä ja lainanhoitokustannuksista eikä pelkästään yhtiövastikkeesta tai omakotitalon ylläpitokustannuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Edellä mainittiin, että eläkkeelle jäädessä olisi mahdollista olla velaton asunto. Tällaisessa tapauksessa ei luonnollisesti ole mitään lainasta aiheutuvia menoja.
Ilmoita asiaton viesti
Yhä useammalla on asuntovelkaa vielä eläkkeelle jäädessäänkin. Tämä johtuu laina-aikojen pidentymisestä ja asumistason paranemisesta vuosikymmenien saatossa. Toisin sanoen myöhemmälläkin aikuisiällä on vaihdettu kalliimpaan asuntoon.
Ilmoita asiaton viesti
Se on tietysti oma valinta. Harvalla kuitenkaan on samanlaista velkataakkaa kuin työelämän aikana. Harvalla on myöskään vastuuta elätettävistä lapsista. Siksi minusta ajatus, että ansiotaso ei saisi laskea eläkkeelle siirryttäessä on täysin päätön.
Ilmoita asiaton viesti
Älytöntä jos mikä on se, että tyydymme selvästi heikompaan elökkeen korvaustasoon kuin useat EU-maat.
Älytöntä on myös kilpailla kansalliseen masokismityyliin siinä, kuka pysyy hengissä pienimmiillä tuloilla.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta olisi ihan mukava, jos myös tulevat eläkeläiset saisivat jotain maksamansa vastikkeeksi.
Tällä hetkellä syntyy alle 1,4 lasta jokaista naista kohden. Ei tarvita kovin kummaa matikkapäätä, jotta voi laskea maksajien olevan harvassa lähitulevaisuudessa. Ainakin ilman massiivista työperäistä maahanmuuttoa.
”Suomessa syntyi vuonna 2020 noin 45 000 lasta. Kokonaishedelmällisyysluku oli 1,37, kun EU27-maissa se oli noin 1,5. Luku on arvio siitä, montako lasta keskimäärin nainen saa elämänsä aikana.”
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti moni voi näin ajatella,ettei tehdä ”kuluerää” omaan elämään Lapset ovat myös kuluerä monesti myös kun vanhemmat viettävät eläkepäiviä.Jos olet ollut lasten kanssa kotona esim. 6-7 vuotta niin eläkkeesi summa putoaa n.400 euroa kuukaudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ratkaisu on helppo. Niille, joilla on kaksi lasta tai enemmän annetaan tuntuva verohelpotus, joka otetaan tulonsiirtona niiltä, joilla vain yksi lapsi tai ei yhtään.
Ilmoita asiaton viesti
Tai uutta ajattelutapaa. Kilpailukykyyn toki vaikuttavat kaikki nousut kuluihin. Työnantajalle palkkakulu on kulu ja työaläkemaksu on kulu. Palkka maksetaan heti ja sen mukanaan tuomat työeläkevelvoitteet vasta jopa kymmenien vuosien päästä. Moni yritys ei ole noita siirtyneitä kuluja edes maksamassa enää tuolloin.
Nyt osa maksutulosta rahastoidaan tulevia työeläkkeitä varten. Mikäli rahastointi onnistuu erinomaisesti, niin niillä tuloilla voidaan pienentää työeläkemaksua, kun isompi osa maksusta tuloutuu rahastoinnin kautta. Onnistuneen rahastoinnin hyötyjä on myös se, että maksajat, eli työnantajat saavat sieltä asiakashyvityksiä omiin työeläkemaksuihinsa. Työeläkkeen määrään erinomaisesti onnistuneella rahastoinnilla ei ole mitään merkitystä.
Mikä estää muuttamasta ajattelua niin, että onnistunut rahastointi kasvattaisikin myös työeläkkeen määrää? Toki tällä on vaikutusta kilpailukykyyn ja työeläkemaksuihin, mutta onko tuosta rakennettavissa jotain järkevää? Vaikka työeläkemaksut jäädytettäisiin, niin palkkoihin ollaan takuuvarmasti hakemassa korotuksia. Kulujen kohdentumisestahan tässä lopulta on kyse.
Ilmoita asiaton viesti
”Palkka maksetaan heti ja sen mukanaan tuomat työeläkevelvoitteet vasta jopa kymmenien vuosien päästä. Moni yritys ei ole noita siirtyneitä kuluja edes maksamassa enää tuolloin.”
Nyt en ihan ymmärtänyt. Eläkemaksut ovat yritykselle saman vuoden kulu, miltä palkkakin maksetaan. Maksut myös tilitetään eläkevakuutusyhtiölle pääosin saman vuoden aikana (seuraavan vuoden alussa tehdään tasaus).
Eli työnantajan kannalta eläkevakuutusmaksu on palkan kaltainen heti maksuun menevä kulu.
Ilmoita asiaton viesti
Noilla tämän vuoden kuluilla maksetaan tämän vuoden työeläkkeitä ja vain pieni osa siirretään rahastoihin. Kun tämän vuoden palkoista sitten joskus joku saa työeläkettä, niin sen maksavat silloiset yrittäjät, työntekijät ja osa tulee rahastoista.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on tietysti selvää, mutta mikäli eläkemaksuprosentti nousee, se nostaa yritysten kustannustaakkaa ihan heti. Seurauksena on kilpailukyvyn heikkeneminen.
Jos nyt yhtään on uskomista vakuutusmatemaatikkojen laskelmiin, nykyinen maksutaso on mitoitettu järjestelmän kestävyyden mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
En ole tainnut muuta väittääkkään? Kulu mikä kulu.
Järjestelmän parametrit muuttuvat koko ajan, joten ei järjestelmä mikään kiveen hakattu ole. Mikäli mikään ei muuttuisi, niin vakuutusmatemaatikkojen tehtävä helpottuisi huomattavasti.
Kyse on kuitenkin vain tahdosta. Palkkoja joudutaan nostamaan joka tapauksessa ja työeläkkeet ovat kiistatta osa palkkarakennetta. Mikä estää siirtämästä isompaa osaa palkkakehityksestä rahastoinnin kautta tuleviin työeläkkeisiin? Nyt palkoista kertyy työeläkettä 1,5 %, mutta miksi tavoite ei voisi olla se, että rahastoinnin kautta saadaan lisää esim. 0,5 % karttumaa. Kova tavoite, mutta halustahan se (edes) yrittäminen on kiinni. Toisaalta epäonnistumisen riski rahastoinnissa on rahoituksen siirtoa tuleville sukupolville.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ei halutessaan voisi säästää osaa lisääntyvästä palkastaan vapaaehtoisten eläkejärjestelmien kautta ihan itse?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, eihän siihen ole mitään estettä. Mutta, pitäisikö ihmisten pärjäämisestä eläkkeellä edes keskustella, jos kyseinen käytäntö toimisi? Osa kansalaisista haluaa muuttaa koko järjestelmän siten, että se on yksilön itsensä vastuulla. Tuleeko siitä parempi lopputulos, jos siihen mentäisiin? Tosin jotenkin pitäisi lunastaa annetut vanhat työeläkelupaukset muutoksesta huolimatta ja se kyllä maksaisi lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Omalla vastuulla oleva eläkesäästäminen ei toimi. Tämä on nähty ongelmana muualla. Englannissa annettiin nostaa eläkevarat ja moni hukkasi nopeasti säästönsä joutuen sossun asiakkaaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri tuosta on kyse ja siitä, että ei ole mitään asiallista syytä sille, että Suomessa toteutuneet nettotyöeläkkeet ovat vain korkeintaan 60% nettopalkasta. Se kertoo vain huonosti hoidetuista eläke-eduista, jos muualla EUssa pystytään maksamaan selvästi korkeampi eläke suhteessa palkkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sopimuskysymyksiä nämä ovat, joten mikä estää tavoittelemasta parempia työeläkkeitä, ei mikään. Tietenkin kaikessa on kysymys siitä, että kustannus pitää pystyä myymään voitollisesti, jotta kannattaa kustantaa. Mikäli maksettaisiin vain palkkaa eikä muita etuja, niin silloin palkansaajan tulee itse järjestää eläkeaikainen ansionsa. Nyt on luotu pakollinen työeläkejärjestelmä, jossa osa palkkavarasta ”sijoitetaan” tuleviin työeläkkeisiin. Tuon päälle voi sitten tietenkin jokainen järjestää asioitaan parhaan kykynsä mukaan. Voi hyvin ajatella niin, että nipistetään palkoista ja satsataan työeläkkeisiin. Toki noin voidaan sopia.
Minusta olellista tässä keskustelussa on se, että työeläke on sellainen, että sillä tullaan toimeen. Mikäli tavoiteltavaksi työssäoloajaksi ajatellaan 40 vuotta, niin kyllä sen työeläkekertymän tulee olla sellainen, että sillä elää kohtuullisesti. On sitten makuasia, että pitääkö eläkeaikaisen ansioin olla 60, 70, 80 vai enemmän prosenteja palkasta. Silläkin on merkitystä, että paljonko on ansaittu palkkoja. On käytännössä aivan eri asia saada 1,5 %:n elinaikainen kertymä 1 500 000 eurosta kuin 15 000 000 eurosta vaikka säännöt ovat samat molemmilla tuloilla.
Toistan, lopulta kyse on siitä, että ansiokkaasti pienemmälläkin palkalla työskennelty 40 vuotta pitää tuoda työeläkettä niin, että sillä tulee kohtuudella toimeen. Työstä me elämme ja sitä pitää kunnioittaa. Mikäli työura jää ”vajaaksi”, niin sen seurauksia paikataan yhteiskunnan puitteissa käytettävissä olevien resurssien mukaan. Peruseläminen maksaa jokaisen kohdalla jotain ja vähintään se pyritään kaikille tarjoamaan. Työeläke ansaitaan ja sen kertymiseen voidaan vaikuttaa sopimalla ja työskentelemällä.
Ilmoita asiaton viesti
”Sopimuskysymyksiä nämä ovat, joten mikä estää tavoittelemasta parempia työeläkkeitä, ei mikään. ”
Ei itselle, vaan seuraavalle sukupolvelle.
Tämä asiahan on hyvä ymmärtää poliittisessa päätöksen teossa, eläkeläiset eivät omiin eläkkeisiin vaikuta mitenkään vaan nuoremman sukupolven.
”Mikäli tavoiteltavaksi työssäoloajaksi ajatellaan 40 vuotta”
En kannata.
Clint Eastwood tekee edelleen leffoja ja se on yli 90 vuotias.
Mel Brooks kohta sata vuotias ja jaksoi työstää jatkon World Historylle.
Suomessa on ihan typerää tämä liukuhihna ajattelu, että lapsuus -> opiskelu -> työ -> eläke -> kuolema
minusta sen pitäisi olla opiskelu -> työ -> loma -> opiskelu -> työ -> loma -sykliä ja se saisi jatkua koko elämän. Nuorempana voisi painottaa opiskelun määrää, työkyvyn mukaan työkuormitusta.
Nyt meillä on sellainen tilanne että porukka opiskelee kolmekymppiseksi, on töissä, sitten opiskelee uudestaan kun tarvitsee uutta tutkintoa ja sitten pitäisi kohta olla eläkkeellä melkein puoli elämää.
Ei sillä tavalla saada muuta kuin eläkeläisiä, opiskelijoita ja näitä joiden tiedot ja taidot vanhenevat työssä.
Ilmoita asiaton viesti
” ei ole mitään asiallista syytä sille, että Suomessa toteutuneet nettotyöeläkkeet ovat vain korkeintaan 60% nettopalkasta”
Niitä asiallisia syitä on kolme ja erittelen ne nyt tässä paremmin.
1) Kerätyt eläkemaksut.
Aikanaan Nämä maksut olivat hyvin pienet, systeemin alkaessa ne olivat reilu 10 vuotta alle 10 % palkkasummasta. Tämä ei mitenkään olisi kattanut kovinkaan montaa eläkevuotta, jote maksuja on hinattu ylöspäin, mutta menetettyjä vuosiahan ei saa takaisin.
https://www.telp.fi/ohjeet/rahoitus-ja-kustannustenjako/rahoituksen-ja-kustannustenjaon-aikasarjat/tel-lel-tael-ja-mel-vakuutusmaksuprosentit-aikasarja/?version_date=2014-05-13#tel-lel-tael-ja-mel-vakuutusmaksuprosentit-aikasarja
2) Eläkeikä. Suomessa on jääty melko varhain eläkkeelle eliniänodote huomioiden. Tänä päivänäkin eläköidymme nuorempina kuin useimmissa teollistuneissa maissa. Koska maksuvuosia on vähemmän ja saantivuosia enemmän, vaikuttaa tämä eläkkeeseen. 90-luvulla eläkkeeelle (tai eläkeputkeen) pääsi naurettavan varhain.
https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/kansainvalista-vertailutietoa/elakeiat/
3) Syntyvyys. Koska eläkesysteemimme on vähän kuin ketjukirjejärjestelmä, jossa pääosan eläkkeestä maksaa seuraava sukupolvi, pitäisi kokonaishedelmällisyys luvun olla n. 2 (hieman matalampi voi olla, jos inflaatio ja talouskasvu avittavat). Suomessa Kokonaishedelmällisyys oli 2 viimeksi vuonna 1969 ja nyt se on n. 1,3.
https://www.stat.fi/julkaisu/cl8mya8io1v2u0dutwqqanzqx
Ilmoita asiaton viesti
1) Suomessa on käytössä jakojärjestelmä, jota tukee osittain rahastoiva järjestelmä. Tuolla rahoitetaan eläkelupaus eli karttumat, jotka sitten joskus muuttuvat työeläkkeiksi. Syy pieneen tai suureen työeläkkeeseen on siis lupaus, ei mitkään maksut. Tuo on myös se syy, että miksi maksut olivat aluksi pieniä. Syy oli se, että ei tarvinnut kerätä isoja maksuja, koska työeläkkeitä oli vähän ja ne olivat pieniä. Myöhemmin mukaan on tullut perhe-eläkkeitä yms., jotak nekin maksavat (siinäkin lupaus maksaa, johon kerätään varat).
2) Eläkeikä. Juha puhuu 40 vuoden työurasta. Mikäli työeläkkeelle jäädään aikaisemmin, niin työeläke jää silloin tietenkin pienemmäksi, kun karttumia kerätään vuosina vähemmän.
3) Koko järjestelmä on rakennettu pääosin jakojärjestelmän varaan eli kulloisenkin lupauksen täyttää seuraava sukupolvi siltä osin, jota ei saada rahastoista. Työeläkejärjestelmään on jatkuvasti tehty muutoksia (pääosin heikennyksiä) muuttuvien olosuhteiden takia. On selvää, että nytkin muutoksia haetaan juuri ansaittujen työeläkkeiden ja maksujen epäsuhdan takia.
On muistettava, että työeläkkeitä ansaitaan ja niistä syntyvä lupaus pyritään täyttämään kerättävillä maksuilla ja rahastojen tuotoilla. Jos järjestelmä on huono, niin sitä pitää muuttaa paremmaksi. Miten se tehdään, jos työeläkkeillä on hankalaa tulla toimeen jo nyt? Miten se voidaan tehdä tasapuolisesti eri sukupolvien kohdalla, kun järjestelmäksi on valittu tällainen jakojärjestelmä, jota tukee rahastointi? Järjestelmän totaalinen muuttaminen se vasta hankala rasti onkin.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin epäkohta järjestelmässä ei ole työeläkkeiden suuruus vaan eläkemaksujen suuruus.
Suomessa ihmisen työllistäminen on kovin kallista korkeiden eläkemaksujen takia. Jos ne rajaisi enintään 20%:n mikä hillitsisi tuota niin huomataan, että ei niitä eläkevaroja niin paljoa ole kun työssäkäyvät maksaisi niitä hieman vähemmän.
Tietysti taloudellisesti on tiukkaa muillakin niin olisihan se kumma jos työeläkkeellä olevilla ei tuntuisi.
Eli ei ole järkeä äkisti, vain säätää vähän fiksumpaan suuntaan ja vähitellen. Eläkemaksujen äkillinen laskeminen olisi katastrofi, Helsingin pörssi syöksyisi kun eläkeyhtiöt alkaisivat myymään.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö se työeläkemaksujen suuruus riipu juuri työeläkkeiden suuruudesta? Kun luvataan maksaa jotain, niin lupauksista syntyy summa, joka pitää maksuina kerätä.
Ilmoita asiaton viesti
Sille pitäisi asettaa katto. Työvoima maksaa nyt kovin paljon.
Voihan sitä jotain maksaa mutta jospa työkykyisiä ihmisiä ei vaan päästetä eläkkeelle niin saa rahat riittämään?
Ilmoita asiaton viesti
Katto tarkoittaa suoraan, että kaikkea sovittua ei makseta, koska nyt rahat kerätään tarpeen mukaan.
Työvoimakuluista vain osa on työeläkemaksua. Myytäessä tuotteita kaikki kulut vaikuttavat myynnin onnistumiseen.
Onko koskaan missään onnistuttu sillä, että pakotetaan johonkin? Jos ihmisiä ei päästetä työeläkkeelle, niin päästetäänkö heidät vain sairaseläkkeelle?
Ilmoita asiaton viesti
”Katto tarkoittaa suoraan, että kaikkea sovittua ei makseta, koska nyt rahat kerätään tarpeen mukaan.”
Kyllä sovitut voidaan maksaa. Sitä vaan ei tarvitse päästää työkykyisiä eläkkeelle.
Useimmilla esimerkiksi voimassa oleva ajokortti kertoo työkyvystä että miksi sitä eläkettä maksamaan kun voi vaikka kuljettaa pizzoja wolttikuskina?
”Jos ihmisiä ei päästetä työeläkkeelle, niin päästetäänkö heidät vain sairaseläkkeelle?”
Kuullostaa hyvältä.
Mainittakoon että kannatan jossain määrin perustuloa, että sitten kun on yli 55 vuotta mittarissa eikä niin houkutteleva työmarkkinoilla, eikä ole vakituista työtä niin voisi lohkaista jonkun perustulon jotain sataa euroa mitä ei viedä pois. Voisi sitten pyörittää vaikka perustaa yrityksen sen turvin. Tälläinen malli voisi korjata sen että ei tarvitse iäkkäitä ihmisiä kyykyttää jos työtä ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tämä syy on heikossa tuottavuudessa työssä ja lisääntymisessä, ylimitoitetussa ja tehottomassa julkisessa sektorissa, elämäntapatyöttömyydessä, yritystoiminnan puutteessa ja yritysinvestointien vähäisyydessä.
Lapsia kasvattaneiden eläkkeen tulisi olla korkeampi kuin lapsettomien. Sille on hyvät perusteet.
Julkisella puolella on 10% korkeampi eläkkeen vastaavuus palkkaan verrattuna kuin yksityisellä (66/60%) vaikka julkisella puolella on selvästi turvatumpi työsuhteen jatkuvuus. Näitä eläkkeitä voi siis leikata yksityisten eläkkeiden kertymätasolle.
Ilmoita asiaton viesti
”Lapsia kasvattaneiden eläkkeen tulisi olla korkeampi kuin lapsettomien. Sille on hyvät perusteet.”
Ennemminkin päinvastoin. Väestöräjähdys maailmassa johtuu suurelta siitä, että lapset on se eläketurva. Niitä tehdään tarpeeksi kun osa kuolee, osa menee muualle tms. niin jäisi edes joku hoitamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olen näin eläkeläisenä samaa mieltä Hämäläisen kanssa siitä että eläkkeen pitäisi olla isompi kuin sen perustana oleva palkka. Eläkeläisellä on isommat menot kuin palkansaajalla, koska vapaa-aikaa on enemmän. Järkikin sanoo, että vapaalla menee paljon enemmän rahaa kuin töissä. Pitää matkustaa ja olla koko ajan viihteellä. Nykyisellä surkealla eläkkeelläni en päässyt tänä vuonnakaan käymään kuin kaksi kertaa Amerikoissa ja kerran Espanjassa.
Ehdotankin että palkansaajille laitetaan 10 prosentin lisävero, jolla kustannettaisiin meille eläkeläisille tulotaso, joka olisi vähintään 100 prosenttia sen perustana olevasta palkasta. Suomi nousuun eläkeläisten johdolla!
Ilmoita asiaton viesti
Järkipuhetta!
Ilmoita asiaton viesti
Juttusi yritti olla huumoria, mutta selitä onko älykästä pitää perusteltuna sitä, että useassa EU-maassa on eläkkeen palkkavastaavuus 10-40% korkeampi.
Minusta se ei ole hyväksyttävää. Jos sinä olet siihen tyytyväinen niin se on oma häpeäsi.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ja kuka kustantaisi meille suomalaisille hollantilaisten eläkkeet? Viitsisitkö kertoa Hämäläinen?
Ilmoita asiaton viesti
Asiaan vaikuttaa myös monia tekijöitä. Hollannissa on keskimääräinen eläköitymisikä kolme – neljä vuotta korkeampi kuin Suomessa, eli yli 65 vuotta. Siellä suuri osa toimihenkilötason porukasta eläköityy vasta lähempänä 70 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Lyön uskaliaasti oman lusikkani tähän soppaan vaikka minulta ei kysytty. Kuluttaja ne maksaa. Tässä tullaan jo aikaisemmin Tommin esiin nostamaan kilpailukykyyn. Ilmeisesti hollantilaiset saavat työnsä tulokset kannattavasti myytyä, jonka seurauksena tulee rahaa jaettavaksi avokätisemmin. Meidän ongelmat taitavat kulminoitua siihen, että jalostusasteemme on liian heikko ja saamme siksi murusia kulutuspöydästä jaettavaksi. Raaka-aineemme pitää saada laadukkaaksi tavaraksi ja tietotaitomme muita paremmaksi, niin kyllä meillekin jaettavaa syntyy. Työstä pitää saada enemmän irti.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsemani eläköitymisikä on kyllä aika merkittävä selittävä seikka myös. Jos hollantilaiset nauttivat eläkettä keskimäärin 50 kuukautta vähemän aikaa kuin suomalaiset, ja jos heidän eläkkeensä olisi vaikka 3000 euroa, niin tuon korkeamman eläköitymisiän vuoksi heiltä ”jää saamatta” (omalta kannaltaan katsottuna) 150000 euroa eläkettä elämänsä aikana suomalaisiin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, mutta se tarkoittaa myös sitä, että työeläkemaksut juoksevat ko. ajan verran pitempään.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, ja myös se on selittävä tekijä parempaan eläkemaksukykyyn. Suomi ei voisi hypätä samalle tasolle ilman muutoksia eläköitymisikään. Käsittääkseni (en jaksa chekata) Hollannin ikäpyramidi on myös terveempi yhteiskunnassa kuin Suomen, koska siellä on enemmän nuoria maahanmuuttajia.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten tuossa ylempänä totean, niin selittävä tekijä on se, että tuotokset on saatu kuluttajille myytyä. Suomalaisilla on mahdollisuus parantaa omia olojaan tuottamalla ja myymällä tuottamiaan asioita kuluttajille paremmilla katteilla, mutta se taas on toinen juttu.
Ilmoita asiaton viesti
Korkeat eläkemaksut tekee sen katteen saamisen hankalaksi. Haittaa kilpailukykyä.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö palkkakulut ole isommat? Silti juuri työeläkemaksu on se ongelma?
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkemaksu on osa verokiilaa, mikä on kokonaisuudessan ongelma.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Verokiila
https://kauppakamari.fi/tiedote/suomen-verokiila-on-pohjoismaiden-korkeimpia/
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkin työnteolla on hinta. Myös raaka-aineilla on hinta. Kuljetuksilla ja varastoinnilla on hinta. Työnantajan on huomioitava nuo kaikki ja ymmärrettävä, että noista kuluista huolimatta hänen on saatava tavaransa katteellisesti kaupaksi. Kun myydään bulkkitavaraa, niin katteet jäävät mataliksi. Kun pystytään myymään pitkälle jalostettua tavaraa, niin usein pelivara on isompi. Suomesta puuttuu halu jalostaa tuotteista yksilöllisiä, joka edesauttaa kaupankäyntiä. Maaperän antikin myydään mielellään ulkomaisille omistajille, josta voisi jalostaa täälläkin tavaroita.
On helppoa vedota siihen, että työntekijä on liian kallis. Pitää osata myös tuotekehitys ja sen mahdollisuudet. Kuluttaja ostaa lopputuotteen ja jos sen ainoa kriteeri on hinta, niin onhan palkat ja verokiila todellinen ongelma. Toisaalta, jos työntekijöille pyritään maksamaan aina mahdollisimman pientä palkkaa, niin miten he pystyvät ostamaan jatkuvasti kallistuvia tavaroita? Vai onko tarkoitus toimia varakkaampien maiden tuotantolaitoksena? Sille on historiassa nimikin.
Ilmoita asiaton viesti
Yritys, jonka liikeidean toteutus ei mahdollista kunnollisten palkkojen ja sivukulujen maksua, ei ole yritys.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäähän työstä saada palkka, muuten se työ jää tekemättä.
Ilmoita asiaton viesti
Työt tulevat tehtyä, kun pitkäkestoiset tuet otetaan työkykyisiltä pois. Näin se toimii muuallakin maailmassa ja hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
”Työt tulevat tehtyä, kun pitkäkestoiset tuet otetaan työkykyisiltä pois. Näin se toimii muuallakin maailmassa ja hyvin.”
Sama sitten myös eläkkeille. Ajokortilliset eläkeläiset ovat työkykyisiä elleivät oikeutetusti pysäköi invapaikalle. Ei näille sitten mitään sosiaaliturvaa että menisivät töihin laiskottelemasta.
Ilmoita asiaton viesti
Höpön höpö. Eläkerahat on joka tapauksessa säästettävä. Sillä ei kulut vähene, että yritys ei maksa eläkekassaan. Sitten on duunarin kuitenkin saatava tuo raha voidakseen säästää itse eläkkeensä.
Ilmoita asiaton viesti
” Eläkerahat on joka tapauksessa säästettävä.”
Toki, 20% palkasta pitäisi riittää.
”Sitten on duunarin kuitenkin saatava tuo raha voidakseen säästää itse eläkkeensä.”
Joko saadaan enemmän eläkkeen maksajia kun voidaan työllistää enemmän ihmisiä tai sitten jää duunarille enemmän näppiin rahaa mistä säästää, joka tapauksessa nykyiset eläkemaksut ovat älyttömän korkeat ja se on haitallista.
Ilmoita asiaton viesti
Tillaston luvut eivät perustu luuloihin ja jossitteluun vaan ne ovat yhteismitallisia. Tilastoinnin peruste on 40 vuoden työura keskimääräisillä ansiolla. Nämä vertailuluvut eivät siis perustu toteutuneisiin eläkkeisiin tai eroihin työuran jatkamisessa vaan puhtaaseen eläkelaskentaan voimassaolevilla säännöillä.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastossa ei ole merkitystä selitykselläsi. Kaikki luvut ovat verrannollisia keskipalkkaisen 40 vuoden ponnistuksella tuotettuja.
Tilasto ei käytä toteutuneita lukuja, koska ne eivät ole vertailukelpoisia syistä, joita luettelit.
Ilmoita asiaton viesti
Asia on yksinkertainen. Työn tuottavuutta on nostettava. Suomalaiset ovat heikolla työpanoksella ongelman aiheuttaneet.
Syy on heikossa tuottavuudessa työssä ja lisääntymisessä, ylimitoitetussa ja tehottomassa julkisessa sektorissa, elämäntapatyöttömyydessä, yritystoiminnan puutteessa ja yritysinvestointien vähäisyydessä.
Poliitikkomme voivat käydä opintomatkalla Hollannissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jäämme odottamaan tuota työn tuottavuuden nousua. Kun olen jo seitsemänkymmentä täyttänyt, niin arvelen että meikäläinen ei ehdi eläkkeessään tuota työn tuottavuuden nousua havaita …
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on eläköidytty varhain, eläkemaksut ovat aikanaan olleet todella pienet ja syntyvyyskin laskeva (vuosi vuodelta jyrkemmin). Nämä ovat ne perusteet.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkekertoimeen pitää lisätä luku, jolla eläke kasvaa/laskee lasten määrän mukaan, jotka on kasvattanut aikuisikään ja, joilla on ammattikoulutus.
Ilmoita asiaton viesti
”Eläkekertoimeen pitää lisätä luku, jolla eläke kasvaa/laskee lasten määrän mukaan, jotka on kasvattanut aikuisikään ja, joilla on ammattikoulutus.”
Ennemminkin käänteisesti. Enemmän lapsia/vähemmän eläkettä. Tämä auttaisi väestöräjähdyksen hillitsemiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkäs sitten syntyvyys?
Ilmoita asiaton viesti
YEL se vasta huijaus on. Sieltä tuli mafia tyylinen ”tarjous” nostaa työtuloa 4 tonnilla tai muuten laskevat sen itse omalla mielivaltaisella tavallaan. 5000€ kuukausipalkasta firman pitäisi maksaa 1300€/kk YEL yhtiölle, tämä on laillistettua lakisääteistä ROSVOUSTA!
Ilmoita asiaton viesti
Koettu on, ilman tätä välikuppausta olisin minäkin hyvintoimeentuleva ex yrittäjä.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos et vastaa ehdotukseemme kahden viikon aikana, vahvistamme sinulle uuden työtulon käytössämme olevien tietojen perusteella. Voimme nostaa työtuloa ilman suostumustasi kahtena ensimmäisenä tarkistuskertana korkeintaan 4 000 euroa kerrallaan.”
Reilu peli. Paljonkohan tuolla YEL-yhtiössä on johtajia ja minkälaisella palkalla?
Ilmoita asiaton viesti
Olisin vastannut punapintaiseen edelliseen kannanottoosi, olivat poistaneet, lienee tosiherkkähipiäisiä nämä pullasorsasukupolviset ?
Ilmoita asiaton viesti
Suuri kusetus on myös se, että eläkevakuutusyhtiöt käyttävät laskelmissaan elinaikaodotetta, joka on lähes 10 vuotta suurempi kuin todellinen tilastojen mukainen. Elinaika kääntyy jo nyt laskuun, kun suuri osa kansalaisista elää niin pienillä tuloilla, ettei ole varaa syödä terveellisesti ja hoitaa itseään.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta pitäisi kokonaiseläkemaksuille laittaa joku 20% katto.
Eiköhän ihminen itse tiedä paremmin kuinka terve on ja kauan elää että voisi siinä työeläkkeiden maksamisessa olla tiukempi aikaraja, että sitä maksetaan vain rajatun määrän vuosia kunnes putoaa johonkin takuueläkkeelle.
Ei sitten työkykyiset mene eläkkeelle vaan menevät eläkkeelle sitten kun tuntuu siltä, että elämä päättyy kohta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tässä maksuista ole kysymys vaan siitä, että minkälaisia työeläkkeitä luvataan/ansaitaan. Maksut kerätään noiden annettujen lupausten täyttämiseksi. Työmarkkinajärjestöjen kimppuun vaan, jos muutoksia halutaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei tässä maksuista ole kysymys vaan siitä, että minkälaisia työeläkkeitä luvataan/ansaitaan.”
Samapa tuo eläkeläisille mitä luvattu ja mitä ansaitsevat. Mitä tahansa muutoksia tekee niin ne tapahtuu nuoremmalle sukupolvelle.
Ilmoita asiaton viesti
Olen melko varma, että sinunkin jälkeesi tulee nuorempi sukupolvi. Haluatko, että sinulle annetut lupaukset unohdetaan?
Ilmoita asiaton viesti
Katsoo Karnaattu vain miten itselleen käy, kun soveltaa tätä sääntöään itseensä.
Ilmoita asiaton viesti
Veikkaan että käy jotain tämmöistä mitä näillä on nyt: https://cobolcowboys.com/
Ilmoita asiaton viesti
Jessus. Joka päivä vaadit muilta pois, mutta kun omaan nilkkaan kolahtaa korotus se onkin liian vähän…
Ilmoita asiaton viesti