Solidaarinen palkkapolitiikka eli toimialojen taulukkopalkat roskiin

Ict -ala on ollut työehtojensa osalta mukana yleissitovissa sopimuksissa.  Nyt alan yksi suurimpia CGI, on ilmoittanut jättäytyvänsä pois tästä rutiinista.

Tämä oli odotettavissakin.

Ict -alalla on ollut perinteisesti hyvät edut. Ne eivät ole kuitenkaan olleet  liittosopimusten ansiota. Ala on niin kannattava ja tekijät osaavia, että on ollut varaa maksaa paremmin kuin muilla aloilla. Ala on ainoita, jolla maksettiin useiden tuhansien eurojen kk -palkkoja jo 80 -luvulla.

Käytännössähän työsopimukset ovat olleet alalla ammattilaisilla henkilökohtaisesti neuvoteltuja alkaen palkasta aina muihin etuihin kuten palkallisiin lomiin. En kuullut koskaan kenenkään joutuneen aloittamaan lomapäivien uudelleen keräilyä työpaikan vaihdon yhteydessä. Täydet lomat pidettiin vaihdoista huolimatta.

Samoin sovittiin työajoista ja irtisanomisehdoista sekä koeajoista. Aiempia etuja huonompiin ei tarvinnut koskaan tyytyä. Ehkä jokunen poikkeus oli 90 -luvun lamassa hetkellisesti. Jos oli täysi autoetu kerran niin se oli sitä myös jatkossa.

Alan yt-neuvotteluissa potkut saaneille maksettiin huomattavasti suuremmat erorahat kuin muilla aloilla.  Vuoden palkka oli aivan tavallinen korvaus kuten oikeus jatkokoulutukseen työnantajan piikkiin.

Tietotekniikka-alan palkat ovat määrittyneet vapaasti aina. Mitä osaavampi tekijä sitä paremmat neuvotteluasemat. Palkka ei käytännössä koskaan perustunut vain titteliin tai työnkuvaan ja johonkin riviin palkkataulukossa. Palkka perustui näyttöihin tuloksista ja osaamisesta sekä  vastuisiin eikä tasapäistävään solidaariseen palkkapolitiikkaan.

Nokia oli ja on edelleenkin merkittävä työnantaja ict -väelle. Nokialla oli palkkataulukot, mutta niiden palkkahaitari samassa job gradessa eli tehtävän vaatimustasossa oli valtava. Yhden tehtävän minimi ja maksimipalkka olivat kuin eri maailmoista. Käytännössä tämä jätti rekrytoivalle esimiehelle riittävästi neuvotteluvaraa.

Tosin maakohtaisesti taulukot olivat hyvin eri tasoilla. Se palkka, joka voitiin maksaa Suomessa saattoi samalle henkilölle olla muualla tupla tai enemmänkin.

CGIn tapauksen suunta on oikea. Solidaarinen palkkapolitiikka on aikansa elänyt museotavara. Ihmisille on annettava mahdollisuus sopia tarpeitaan ja kykyjään vastaavat ehdot sekä tienata paremmin tekemällä työnsä paremmin eikä uhraavansa työnsä tulokset muiden palkkojen pönkittämiseen. 

Kaikille töimialoille yhteinen minimipalkkataso riittää. Sen tulisi mahdollistaa nokopäivätyönä toimeentulo ilman Kelan tukia. Yritykset, joilla ei varaa maksaa riittävästi, eivät ole mitään yrityksiä.

Muistetaan, että meillä on edelleen toinenkin kateudenloukku maksettavana eli progressiivinen verotus. Ihmisten onkin voitava oppia, että tekemällä ja osaamalla paremmin ja enemmän siitä voi hyötyä peräti ihan itsekin. 

 

+2
emailjuuso
Sitoutumaton Helsinki

Olen ict-alalla leipäni Suomessa ja maailmalla tienannut helsinkiläinen sekä moninkertainen mamu.

Kannatan löyhää EUta, itsenäisiä jäsenvaltioita ja lähinnä hyödyllistä hallittua maahanmuuttoa EUn alueelle. Pidän hölmöläisten hommana aina yrittää korvata ahkeruus ja taloudellinen toimeliaisuus tulonsiirroilla.

Kaihdan mielipiteen vapauden rajoituksia ja haluan, että vieraan vallan joukot sekä aseet poistetaan EUn alueelta. EUn on ryhdistäydyttävä ja hoidettava puolustuksensa itse.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu