Suomalaiset ahkeroivat voidakseen segregoitua
Kaupunkisuunnittelijoilla ja poliitikoilla on kova halu määrätä miten haluamme elää ja asua. Heitä huolestuttaa, että uppiniskainen kansa kehtaa itse päättää, missä he asuvat, kuinka isoissa asunnoissa ja missä heidän lapsensa käyvät koulunsa vastoin esivallan näkemyksiä.
Auktoriteettimme ja erikoisasiantuntijat tietävät meitä paremmin mikä meille on hyväksi. Yhteisöllisyys, tasa-arvo ja inklusiivisuus estävät segregaatiota eli ihmisten eriytymistä elämään itsensä kaltaisten kanssa noudattaen ihan omia halujaan ja tavoitteitaan. Se ei yksinkertaisesti käy.
Virkamiehet ja poliitikot eivät ole aikuistuneet näkemään, miten maailma toimii meillä ja muualla.
Kansalaiset opiskelevat ja ponnistelevat töissään vaurastuakseen, jotta heillä olisi varaa segregoitua eli elää väljemmin itsensä kaltaisten kanssa, miellyttävässä ympäristössä välttäen monikerroksisia kivislummeja ja tiivistä asumista. Halutaan maksaa siitä, ettei kotinurkissa ole huumeporukkaa, rikollisuutta ja häiriköitä tai sellaista monikulttuurisuutta, jota ei kaipaa yhtään.
Lompsaa venytetään myös sen eteen, että lapset pääsevät kouluun, jossa ei ole häiriköitä ja nuoria, jotka jarruttavat muiden oppimista ja lisäävät turvattomuutta.
Tervetuloa oikeus valinnanvapauteen eli segregaatioon.
Vihreistä on ongelmia lähinnä pääkaupunkiseudulla kun ovat melkein kaikki punavihreitä siellä.
Korkea asumistiheys on periaatteessa hyvä asia mutta se johtaa helposti rikollisuuden kasvuun. Jotain tutkimusta tästä tehty ja syynä ei ole tiheys vaan se jos ihmiset joutuvat liikaa kontakteihin naapuriensa kanssa.
Tarkoittaa käytännössä sitä, että tiheämpi asuminen onnistuu vain purkamalla suunnilleen koko kaupunginosa pois ja suunnittelemalla uusiksi. Se ei toimi niin, että olemassa olevien talojen väliin tungetaan lisää rakennuksia. Se tarvitsee suunnittelua että ihmiset voivat olla omissa oloissaan rauhassa naapureilta vaikka asuisivatkin tiheästi.
Tätä asiaa vaan ei ole huomioitu varmaan missään rakentamismääräyksissä miten asia toimisi kaupunginosan tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Aikuisten asiat ja toiveet erottaisin osin lasten ja nuorten asioista.
Lapset ja nuoret eivät ole itse valinneet, millaiseen perheeseen he syntyvät. Siksi mielestäni kaikki lapset ansaitsevat riittävän hyvän, turvallisen lapsuuden ja riittävän hyvä häiriöttömän opiskelumahdollisuuden. Olipa tarkempi toteutustapa mikä hyvänsä, níin laadun saaminen vaatii RAHAA. Olipa inkluusio tai ei, niin RAHAA tarvitaan hemmetisti, että homma saadaan toimimaan paremmin. Rahalla rakennetaan kaikentyyppisiä kouluja, rahalla palkataan opettajia.
Ilmoita asiaton viesti
AfD on SED:n perillinen, eli AfD:n vaalivoitto todistaa DDR:n erinomaisuudesta. Meille on jo kopioitu itäsaksalainen arkkitehtuuri. Enää tarvitaan itäsaksalainen kuri ja järjestys, niin integraatio onnistuu.
Ilmoita asiaton viesti
Tulossa on. Puolustusvoimat hakee henkilötiedustelijoita. Stasi nostaa Suomessa päätään.
Aika monella on pottumaisia naapureita.
Ilmoita asiaton viesti
Niin näyttää hakevan:
https://puolustusvoimat.fi/-/hae-henkilotiedustelukurssille
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos
Ilmoita asiaton viesti
Segrekoituminen.
Eikö se ole tavallaan turhauttavaa.
Kun ihminen joka on rikas muuttaa jonnekin missä ei ole enää köyhiä, joihin ei voi enää verrata itseään, niin miten sellaisessa paikassa voi viihtyä.
Varakkuus menettää merkityksensä jos ei ole niitä sellaisia ei niin kovin varakkaita, eli köyhiä, joihin voi verrata omaa varakkuuttaan.
Ilmoita asiaton viesti
On ihmisiä jotka keskittyvät omaan tekemiseensä ja toimeentulonsa hankkimiseen ja sitten niitä jotka vain kateellisina katsovat muiden menestyä tekemättä mitään oman itsensä hyväksi ja vaativat toisten työn tuloksista itselleen osuuden kaikenlaisia tulonsiirtoina.
Kumpaan porukkaan Sinä Arto kuulut?
Ilmoita asiaton viesti
”Kumpaan porukkaan Sinä Arto kuulut?”
En kuulu ainakaan niihin jotka jakavat ihmiset vuohiin ja lampaisiin sen perusteella miten he ovat pärjänneet kilpailuyhteiskunnassa.
Hyväksyn kilpailuyhteiskunnan, se haastaa ihmisiä ahkeroimaan, koska siitä on luvassa palkinto.
Kaikki eivät tässä kilpajuoksussa pärjää, vaikka kuinka yrittäisivät. Jotkut jäävät viimeisiksi ja ilman palkintoa. He elävät sen varassa mitä muut heille armossaan antavat.
Itse koen että minua on palkittu riittävästi. En tiedä olenko sen arvoinen. En usko että olen, mutta näissä asioissa sattumalla ja onnella on aina oma osuutensa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on Arto paras kommenttisi, mitä olen Sinulta lukenut ja olen täysin samaa mieltä.
👍👍👍👍👍👍
Ilmoita asiaton viesti
Punavihreillä on polttava tarve päästä sanelemaan missä täällä saa asua, miten liikkua, mitä syödä ja lopulta varmaan mitä ajatella. Keppihevosena tässä totalitarismipyrkimyksessä käytetään ilmastonmuutosta, yhteiskuntarakenteen tiivistämistä ja vihreää siirtymää. Virkamiehissämme on paljon tätä porukkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Historian tuntemus auttaa kun vertaamme pohjoismaisia hyvinvointivaltioita:
Ruotsin ja Suomen taloudelliset erot johtuvat useista historiallisista, poliittisista ja taloudellisista tekijöistä:
Ruotsi on ollut itsenäinen valtio pidempään kuin Suomi, joka oli osa Ruotsia vuoteen 1809 asti ja sen jälkeen osa Venäjää vuoteen 1917 asti. Tämä pitkä itsenäisyyden aika on antanut Ruotsille etumatkaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen suhteen](https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_vallan_aika_Suomessa).
Ruotsi teollistui aikaisemmin kuin Suomi, mikä loi vahvan taloudellisen perustan. Ruotsin talous on myös kasvanut tasaisemmin ja nopeammin, erityisesti toisen maailmansodan jälkeen
Ruotsin julkinen talous on ollut vakaampi ja velkaantuminen vähäisempää verrattuna Suomeen. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on korkeampi, mikä rajoittaa taloudellista liikkumavaraa. Ruotsissa on korkeampi työllisyysaste ja se on tunnettu innovaatioistaan ja teknologiayrityksistään, kuten Spotify ja Ericsson. Tämä on auttanut Ruotsia pysymään taloudellisesti vahvana ja kilpailukykyisenä
Ruotsin poliittiset päätökset ovat usein tukeneet talouskasvua ja julkisen talouden tasapainoa. Suomessa taas on jouduttu tekemään vaikeita päätöksiä talouden sopeuttamiseksi, mikä on vaikuttanut talouskasvuun(https://yle.fi/a/74-20033234).
Ilmoita asiaton viesti