Tilastojen väärinkäytön on loputtava

KÄPPYRÄT HUIJAAVAT JA NIILLÄ HUIJATAAN

Me luemme päivittäin mediasta artikkeleita, joiden sisällössä viitataan tuoreisiin tilastoihin. Juttujen päätelmät perustellaan tilastoilla ja otsikot maustetaan niillä. Pahinta on, kun omaa  agendaa ajetaan tilastojen avulla. Mutta mitä pahaa tässä voisi olla?

Paha piilee siinä miten tilastot laaditaan. Ne hyvin usein valehtelevat tai ainakin antavat väärän kuvan asioista. Tällaisen toiminnan haluaisin loppuvan.

Tyypillinen vääristelevä tilastointi nykyään liittyy työllisyyteen ja toisaalta maahanmuuttoon. Niissä jo tilastointitavoilla ja termeillä muutetaan tarkoituksellisesti totuutta poliittisista syistä. Työttömät ovat niissä työllisiä tai kahvilasosiologeja ja tukien varassa elävät elämän opiskelijoita. Rikolliset tai työttömät ulkomaalaiset taasen siirtyvät suomalaisiksi rikollisiksi tai työttömiksi saatuaan kansalaisuuden.

Otan kuitenkin esimerkiksi neutraalimman tilastokohteen eli Tilastokeskuksen 2011-2018 ansiokehityksen tutkimuksen. Hesari uutisoi aiheesta tänään.

Tilasto-osuus kertoo palkkojen nousseen jaksolla keskimäärin 12,8%. No tilastotaulukko ei kerro, että samaan aikaan inflaatio oli 7,5%. Käytännössä monilla palkan ostovoima laski. Hesarin tekstissä tämä oli huomioitu, muttei itse tilastossa.

Mediaanipalkkojen käyttö tilastoissa on myös täysin harhaanjohtavaa. Palkkahaitari on joissain tehtävissä yksityisellä sektorilla valtava. Organisaation koko vaikuttaa merkittävästi tulosvastuullisten ansiotasoon.

Muutaman hengen autokorjaamon toimitusjohtaja voi todellakin ansaita vain 5.000€ kuussa. Mutta noin yleisemmin toimitusjohtaja tienaa tuon summan monikerran. Miksi siis tilastoida kaikki toimitusjohtajat vain tittelin perusteella. Tunnen monia toimitusjohtajia, mutten yhtään, jonka ansio olisi vain 9.500€ kuussa eli tilaston toimitusjohtajien mediaanipalkka.

Sama älyttömyys korostuu myyntihenkilöiden kohdalla. Tienasin 80-luvulla myyjänä vajaat 6.000€ kuussa muuntaen silloiset markat euroiksi kurssiin 1€=6mk.. Se on samaa tasoa kuin nyt tilaston myyntijohtajien mediaaniansio. Tyhmäkin tajuaa, että tilastossa on jotain mätää. Se syy piilee juuri tuossa yrityskoossa ja toimialassa, jotka aiheuttavat suuria eroja myyntijohtajien ansiotuloihin. Tilaston alaviitteissä jää helposti huomaamatta, että tilastossa huomioitu palkat alkaen yli viiden hengen yrityksistä.

Ja mitä virkaa on missään ansiotulojen tilastossa bruttotuloilla. Ei mitään virkaa paitsi bruttoansiotilastoinnissa. Ihmisiä hämätään ja tehdään katkeriksi kertomalla suurista brutoista. Erityisesti ne hämäävät pienituloisia, jotka maksavat vain kunnallisveroa. He eivät ymmärrä oman kokemuksen kautta, että melko pienistä tuloista menee jo 45-50% veroa eikä 15-20%. Onkin täysin typerää väittää palkaksi bruttoansiossa olevaa verojen osuutta. Katson tämän olevan tarkoituksellista kateuden luontia.

Hesarin artikkeli kertoi tuloerojen valtavasta kasvusta, mutta se unohti mainita, että maksettaessa korotuksia vähänkin parempiin palkkoihin, korotuksista menee 50-57% päältä veroihin ja maksuihin. Juuri siksi niiden bruttokorotukset ovat prosentuaalisesti korkeampia kuin pienten palkkojen. Suhteellinen nettokorotus jää muuten mitättömäksi palkkioksi eli se ei motivoi.

Tilaston alaviitteet eivät myöskään kerro, että tilastosta on jätetty pois yksityisen sektorin ylin johto. Keitähän ovat sitten tilaston liiketoiminta-, toimitus-, markkinointi-, myynti- ja talousjohtajat, jolleivat yritysten ylintä johtoa?

Otetaan vielä yksi esimerkki tuon saman tilaston virheistä. Tilaston alaviite kertoo, että siinä on huomioitu vain normaalin työajan tuottamat ansiot. Väittämä on paitsi väärä niin myös valhe. Se johtuu siitä, että tilastojen tekijät ovat  tavallisia duunareita, joille maksetaan erikseen ylityökorvauksia.

Yritysten ylemmät toimihenkilöt kuten asiantuntijat ja päälliköt, joita tilastossa on runsaasti, joutuvat tekemään hyvin usein ja kiinteällä palkallaan paljon enemmän kuin 40 tuntia töitä viikossa. Itse tein kiireisinä vuosina 50-70 työtuntia viikossa. Tämä ei näy tilastoissa lainkaan ja antaa sen kuvan toisille, että jotkut saavat huimasti parempaa palkkaa, kun onkin kyse siitä, että he tekevät pidempää päivää.

Tilastotiedot ovat siis täysin epäluotettavia tai harhaanjohtavia, jollei niitä erikseen selitetä juurta jaksain lukijoille väärinkäsitysten estämiseksi. Nykyihmisen kyky keskittyä asioihin ja syventyä on niin heikko, että tilastojen väärinkäytöllä on hämääminen todella helppoa.

 

 

 

 

 

 

emailjuuso

Olen ICT-alalla leipäni eri puolilla maailmaa tienannut helsinkiläinen ja moninkertainen mamu. Kannatan löyhää EUta ja vain hyödyllistä hallittua maahanmuuttoa EUn alueelle. Kaihdan puoluejärjestelmiä ja haluan, että vieraan vallan joukot sekä aseet poistetaan EUn alueelta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu