Helsinki laiminlyö turvallisuusprosesseja

Helsingin kaupungin kaavasuunnittelusta ja kaupunkiympäristön rakenteista ja prosesseissa puuttuu vaarojen tunnistamisen ja tunnistettujen vaarojen riskien arviointi, sekä toimenpiteiden suunnittelu riskin poistamiseksi, pienentämiseksi, siirtämiseksi tai pitämiseksi.

Lisäksi puuttuu vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi.

Helsingin kaupungin kaavasuunnittelun, hankesuunnittelun ja rakentamisen prosesseista uupuu kokonaan vaarojen tunnistaminen ja riskien arvioinnin prosessit. Näitä laiminlyöntejä sitten paikkaillaan eri oikeusasteissa esimerkiksi kulttuurihistoriallisen omaisuuden vaalimisen ja luonnonsuojelun arvojen osalta.

Luonnonsuojelu, kulttuurihistoria ja muinaismuistot, ovat suojeltavaa omaisuutta, mihin Suomi on sitoutunut erilaisin suojelusopimuksin.

”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.” (Perustuslaki 20§)

Kaavapäätöksillä on Helsingissä perusteltu vuosia jopa aurausjätteiden kippaamista lumena mereen. Siitä aiheesta tulen kirjoittamaan erikseen vielä enemmän.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) säädetään alueiden ja rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä.

Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on MRL 5§ mukaan vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää esimerkiksi turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista, sekä rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista ja luonnon monimuotoisuuden sekä muiden luonnonarvojen säilymistä.

Turvallisuussuunnittelulla pyritään turvaamaan sekä ihmisten terveyttä ja turvallisuutta, kuin myös suojelemaan arvokasta ympäristöä, kulttuurihistoriaa ja omaisuutta. Valtiolla ja kunnissa tämä tarkoittaa myös kulttuuriarvojen vaalimista ja luonnon suojelemista.

”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” (Perustuslaki 2§)

Kävimme tutustumassa Sitoutumaton Vaikuttaja Ry:n Camilla Rissan kanssa 14.3.2021 Helsingin Kumpulan Limingantie 39 päiväkotihankkeen rakennustyömaan lähiympäristöön, sekä rakennustyömaan lähimpiin asukkaisiin.

Rakennustyömaa sijaitsee keskellä suojeltua vanhaa puutaloaluetta, kapeine yksiteine katualueineen.

Rakennustyömaan paikalla oli aiemmin kallio, missä asukkaat tapasivat kohdata toisiaan ulkoilumerkeissä ja kesäisin aikaa viettäen piknikillä viltteineen ja eväineen.

Tiesin onneksi jo entuudestaan, että katualueella tulee ajaa kävelynopeutta. Niinpä heti Limingantielle kääntyessäni, pikkunen poika, kirkkaassa suojapuvussaan, pysäytti autoni rohkeasti kädellä. Poika kosketti autoani, hymyili, tervehti ja poistui. Seuraavassa risteyksessä pariskunta oikaisi risteyksen halki käsi kädessä, luottaen siihen että autollani pysähdyn. Kaikesta näkyy kiireettömyys ja omanlaisensa yhteisöllisyys, mikä kaupunkialueella on sukupolvesta toiseen saatu säilytettyä rakentamisesta huolimatta.

Kumpulan Limingantiellä on omanlaisensa kulttuuri. Siellä turvallisuudentunne on niin täydellisen seesteinen ja luottavainen, että voisi kuvitella olevansa jossakin ulkomailla, pienessä syrjäisessä maalaiskylässä. Kumpulan vanha suojeltu puutaloalue, on kuitenkin keskellä vilkkainta Helsinkiä. Paikka missä turvallisuudentunne ja luottamus kanssaihmisiin on ihailtavaa.

Oppaana meille toimi Seppo Siirala, sekä Anita Lintula, tyttärensä Elenan kanssa. Kiitämme perehdyttämisestä.

Mistä kaikki alkoi? 

Vanhassa -50 luvun kaavassa, kallion paikalle on ollut suunniteltuna koulu ja viereinen kenttä oli ilmeisesti tarkoituksena toimia koulun kenttänä, jos koulu rakennetaan.

Nyt kaksi vuotta sitten, asukkaat saivat tietää, että kalliolle rakennetaan päiväkoti. Suunnitelmat olivat jo valmiina, ilman lain edellyttämää vuorovaikutusta ja riittävää vaikutusten arviointia.

Huomion arvoista on, ettei päiväkodin rakentamiselle tehty riittävää vaikutusten arviointia edes turvallisuuden osalta.

Vieressä oli kenttä, mihin päiväkoti olisi mahtunut parilla kynän vedolla, ilman räjäytyksiä ja infrakin valmiina käyttöön otettavaksi.

Mitä asiakirjoista paljastuu?

Turvallisuusprosessit ja asiakirjat tehdään kohteen ja sen lähiympäristön turvaksi – ei viranomaisia varten

Tilasin Helsingin kaupungilta kaikki vaarojen tunnistamisen ja tunnistettujen vaarojen riskienarviointiprosessien asiakirjat, sekä hanke- ja turvallisuussuunnitelmat. Lisäksi pyysin räjäytyssuunnitelmiin liittyvät asiakirjat.

Saamastani vastauksesta päättelen, ettei Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalla tiedetä, mitä tarkoittaa vaarojen tunnistamisen prosessi. Asiakirjoja ei prosessista löydy.

Ote saamastani sähköpostista:

1. ” Onko tämä lähettämäsi asiakirja jokin sellainen Helsingin kaupungin vakiomalli, mitä kopioidaan hankkeesta toiseen, käymättä läpi hankkeen vaarojen tunnistamisen ja riskienhallinnan prosesseja?

Vastaus: Turvallisuusasiakirja on Kaupunkiympäristön malliasiakirjasta kohteeseen räätälöitynä, urakkarajaliitteen liite.

2. Tarvitsen siis nämä edellä mainitut turvallisuussuunnitteluprosessin asiakirjat, joiden perusteella lähettämäsi rakennuttajan ”turvallisuusasiakirjan” sisältö on tuotettu.

Vastaus: Turvallisuusasiakirjan sisältö on täsmentynyt ja tarkentunut  suunnitteluaikana, hankesuunnitelmassa on käsitelty hankkeen riskejä.

3. Lähetätkö siis vaarojentunnistamisen ja riskienarvioinnin dokumentoinnit minulle, jotta näen mihin lähettämäsi asiakirjan sisältö perustuu.

Vastaus: Riskejä  on käsitelty hankesuunnitelmassa.”

Hankesuunnitelmassa lukee:

”Hankkeesta tulee laatia toteutukseen liittyen riskiarvio ja turvallisuussuunnitelma”

Räjäytysilmoituksessa lukee:

Räjähdesuunnitelmassa lukee, kohdassa Muuta tietoa vakuutuksesta:

”Henkilövakuutukset 1 milj. € ja aineelliset vahingot 50 000€”

Kohdassa Riskienarviointi rakennuttaja, on ruksattu kohta: ”ei ole tehnyt”

Varoittamisessa yhteydenpitona kirjattu ”näköyhteys”

Kunnossapitotarkastus ”silmämääräinen”

Rakentamisen aikainen pelastussuunnitelma

”Pelastussuunnitelmana toimii kohteen aluesuunnitelma”

Kysymykseeni, onko turvallisuussuunnittelu ja kustannuslaskelmat toteutettu vaihtoehtoiselle asukkaiden ehdottamalle alueelle?

Sain vastaukseksi ”Ei ole”.

Asukkaat ovat raportoineet läheltäpiti- ja vaaratilanteita alueelta kirjoituksin, kuvin ja videoin. Erityisesti räjäytyksiin, viestintään ja logistiikkaan liittyen.

Turvallisuussuunnittelun pitäisi alkaa alueiden käytön tavoitteiden suunnittelusta ja kulkea mukana koko prosessin ajan ja jatkua vielä luovutuksen ja käyttöönotonkin ajan.

Päiväkotien turvallisuuteen liittyy hyvin paljon yksityiskohtaista lainsäädäntöä. Hanke- ja turvallisuussuunnittelun asiakirjoista ei näe, että näitä olisi suunnittelussa huomioitu kohdekohtaisesti.

Asiakirjat vaikuttavat kaikelta osin siltä, että ne on kopioitu toiselta työmaakohteelta, vain kohteen nimitiedot vaihtamalla. Huomioni kiinnittyi esimerkiksi turvallisuussuunnitelman kohtaan purkutyöt ja asbesti. Uudisrakentamisessa ei ole purkutöitä, eikä asbestia.

Kustannukset

Veronmaksajille olisi tullut edullisemmaksi, jos päiväkoti olisi rakennettu viereiselle kentälle, ilman louhintaa.

Kallion louhinnan hinnaksi on hankesuunnitelmassa ilmoitettu 207 475€

Koko hankkeen hinnaksi on varattu  7 100 000€ (ALV 0%)

Valtio maksaa kunnille avustusta asuntotuotannosta. Siinä sitten pistetään lihoiksi kulttuurihistorialliset ja luonnonsuojelulliset arvotkin.

Ilmoitus AVI:n ja ELY keskuksen kirjaamoon

Olen tehnyt asiassa ilmoituksen AVI:n Ja ELY keskuksen kirjaamoon. ELY keskuksen virkamiehet eivät ole vaivautuneet vastaamaan mitään.

AVI vastasi kuitenkin hyvin pian, että tulevat tekemään tarkastuksen kohteeseen.

Ongelma on kuitenkin paljon laajempi. Helsingin kaupungin virkamiehet eivät joko tunne omaa alaansa koskevia säädöksiä, tai sitten he eivät vain piittaa niistä. Olisiko aika puuttua ja laittaa rakenteet ja prosessit kuntoon?

Turvallisuusasioiden laiminlyönti on yksi harmaan talouden ilmiöistä.