Helsinki laiminlyö turvallisuusprosesseja

Helsingin kaupungin kaavasuunnittelusta ja kaupunkiympäristön rakenteista ja prosesseissa puuttuu vaarojen tunnistamisen ja tunnistettujen vaarojen riskien arviointi, sekä toimenpiteiden suunnittelu riskin poistamiseksi, pienentämiseksi, siirtämiseksi tai pitämiseksi.
Lisäksi puuttuu vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi.
Helsingin kaupungin kaavasuunnittelun, hankesuunnittelun ja rakentamisen prosesseista uupuu kokonaan vaarojen tunnistaminen ja riskien arvioinnin prosessit. Näitä laiminlyöntejä sitten paikkaillaan eri oikeusasteissa esimerkiksi kulttuurihistoriallisen omaisuuden vaalimisen ja luonnonsuojelun arvojen osalta.
Luonnonsuojelu, kulttuurihistoria ja muinaismuistot, ovat suojeltavaa omaisuutta, mihin Suomi on sitoutunut erilaisin suojelusopimuksin.
Kaavapäätöksillä on Helsingissä perusteltu vuosia jopa aurausjätteiden kippaamista lumena mereen. Siitä aiheesta tulen kirjoittamaan erikseen vielä enemmän.
Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on MRL 5§ mukaan vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää esimerkiksi turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista, sekä rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista ja luonnon monimuotoisuuden sekä muiden luonnonarvojen säilymistä.
Turvallisuussuunnittelulla pyritään turvaamaan sekä ihmisten terveyttä ja turvallisuutta, kuin myös suojelemaan arvokasta ympäristöä, kulttuurihistoriaa ja omaisuutta. Valtiolla ja kunnissa tämä tarkoittaa myös kulttuuriarvojen vaalimista ja luonnon suojelemista.
”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” (Perustuslaki 2§)
Kävimme tutustumassa Sitoutumaton Vaikuttaja Ry:n Camilla Rissan kanssa 14.3.2021 Helsingin Kumpulan Limingantie 39 päiväkotihankkeen rakennustyömaan lähiympäristöön, sekä rakennustyömaan lähimpiin asukkaisiin.
Rakennustyömaa sijaitsee keskellä suojeltua vanhaa puutaloaluetta, kapeine yksiteine katualueineen.
Rakennustyömaan paikalla oli aiemmin kallio, missä asukkaat tapasivat kohdata toisiaan ulkoilumerkeissä ja kesäisin aikaa viettäen piknikillä viltteineen ja eväineen.
Tiesin onneksi jo entuudestaan, että katualueella tulee ajaa kävelynopeutta. Niinpä heti Limingantielle kääntyessäni, pikkunen poika, kirkkaassa suojapuvussaan, pysäytti autoni rohkeasti kädellä. Poika kosketti autoani, hymyili, tervehti ja poistui. Seuraavassa risteyksessä pariskunta oikaisi risteyksen halki käsi kädessä, luottaen siihen että autollani pysähdyn. Kaikesta näkyy kiireettömyys ja omanlaisensa yhteisöllisyys, mikä kaupunkialueella on sukupolvesta toiseen saatu säilytettyä rakentamisesta huolimatta.
Kumpulan Limingantiellä on omanlaisensa kulttuuri. Siellä turvallisuudentunne on niin täydellisen seesteinen ja luottavainen, että voisi kuvitella olevansa jossakin ulkomailla, pienessä syrjäisessä maalaiskylässä. Kumpulan vanha suojeltu puutaloalue, on kuitenkin keskellä vilkkainta Helsinkiä. Paikka missä turvallisuudentunne ja luottamus kanssaihmisiin on ihailtavaa.
Oppaana meille toimi Seppo Siirala, sekä Anita Lintula, tyttärensä Elenan kanssa. Kiitämme perehdyttämisestä.
Mistä kaikki alkoi?
Vanhassa -50 luvun kaavassa, kallion paikalle on ollut suunniteltuna koulu ja viereinen kenttä oli ilmeisesti tarkoituksena toimia koulun kenttänä, jos koulu rakennetaan.
Nyt kaksi vuotta sitten, asukkaat saivat tietää, että kalliolle rakennetaan päiväkoti. Suunnitelmat olivat jo valmiina, ilman lain edellyttämää vuorovaikutusta ja riittävää vaikutusten arviointia.
Huomion arvoista on, ettei päiväkodin rakentamiselle tehty riittävää vaikutusten arviointia edes turvallisuuden osalta.
Vieressä oli kenttä, mihin päiväkoti olisi mahtunut parilla kynän vedolla, ilman räjäytyksiä ja infrakin valmiina käyttöön otettavaksi.
Mitä asiakirjoista paljastuu?
Turvallisuusprosessit ja asiakirjat tehdään kohteen ja sen lähiympäristön turvaksi – ei viranomaisia varten
Tilasin Helsingin kaupungilta kaikki vaarojen tunnistamisen ja tunnistettujen vaarojen riskienarviointiprosessien asiakirjat, sekä hanke- ja turvallisuussuunnitelmat. Lisäksi pyysin räjäytyssuunnitelmiin liittyvät asiakirjat.
Saamastani vastauksesta päättelen, ettei Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalla tiedetä, mitä tarkoittaa vaarojen tunnistamisen prosessi. Asiakirjoja ei prosessista löydy.
Ote saamastani sähköpostista:
- ” Onko tämä lähettämäsi asiakirja jokin sellainen Helsingin kaupungin vakiomalli, mitä kopioidaan hankkeesta toiseen, käymättä läpi hankkeen vaarojen tunnistamisen ja riskienhallinnan prosesseja?
Vastaus: Turvallisuusasiakirja on Kaupunkiympäristön malliasiakirjasta kohteeseen räätälöitynä, urakkarajaliitteen liite.
- Tarvitsen siis nämä edellä mainitut turvallisuussuunnitteluprosessin asiakirjat, joiden perusteella lähettämäsi rakennuttajan ”turvallisuusasiakirjan” sisältö on tuotettu.
Vastaus: Turvallisuusasiakirjan sisältö on täsmentynyt ja tarkentunut suunnitteluaikana, hankesuunnitelmassa on käsitelty hankkeen riskejä.
- Lähetätkö siis vaarojentunnistamisen ja riskienarvioinnin dokumentoinnit minulle, jotta näen mihin lähettämäsi asiakirjan sisältö perustuu.
Vastaus: Riskejä on käsitelty hankesuunnitelmassa.”
Hankesuunnitelmassa lukee:
”Hankkeesta tulee laatia toteutukseen liittyen riskiarvio ja turvallisuussuunnitelma”
Räjäytysilmoituksessa lukee:
Räjähdesuunnitelmassa lukee, kohdassa Muuta tietoa vakuutuksesta:
”Henkilövakuutukset 1 milj. € ja aineelliset vahingot 50 000€”
Kohdassa Riskienarviointi rakennuttaja, on ruksattu kohta: ”ei ole tehnyt”
Varoittamisessa yhteydenpitona kirjattu ”näköyhteys”
Kunnossapitotarkastus ”silmämääräinen”
Rakentamisen aikainen pelastussuunnitelma
”Pelastussuunnitelmana toimii kohteen aluesuunnitelma”
Kysymykseeni, onko turvallisuussuunnittelu ja kustannuslaskelmat toteutettu vaihtoehtoiselle asukkaiden ehdottamalle alueelle?
Sain vastaukseksi ”Ei ole”.
Asukkaat ovat raportoineet läheltäpiti- ja vaaratilanteita alueelta kirjoituksin, kuvin ja videoin. Erityisesti räjäytyksiin, viestintään ja logistiikkaan liittyen.
Turvallisuussuunnittelun pitäisi alkaa alueiden käytön tavoitteiden suunnittelusta ja kulkea mukana koko prosessin ajan ja jatkua vielä luovutuksen ja käyttöönotonkin ajan.
Päiväkotien turvallisuuteen liittyy hyvin paljon yksityiskohtaista lainsäädäntöä. Hanke- ja turvallisuussuunnittelun asiakirjoista ei näe, että näitä olisi suunnittelussa huomioitu kohdekohtaisesti.
Asiakirjat vaikuttavat kaikelta osin siltä, että ne on kopioitu toiselta työmaakohteelta, vain kohteen nimitiedot vaihtamalla. Huomioni kiinnittyi esimerkiksi turvallisuussuunnitelman kohtaan purkutyöt ja asbesti. Uudisrakentamisessa ei ole purkutöitä, eikä asbestia.
Kustannukset
Veronmaksajille olisi tullut edullisemmaksi, jos päiväkoti olisi rakennettu viereiselle kentälle, ilman louhintaa.
Kallion louhinnan hinnaksi on hankesuunnitelmassa ilmoitettu 207 475€
Koko hankkeen hinnaksi on varattu 7 100 000€ (ALV 0%)
Valtio maksaa kunnille avustusta asuntotuotannosta. Siinä sitten pistetään lihoiksi kulttuurihistorialliset ja luonnonsuojelulliset arvotkin.
Ilmoitus AVI:n ja ELY keskuksen kirjaamoon
Olen tehnyt asiassa ilmoituksen AVI:n Ja ELY keskuksen kirjaamoon. ELY keskuksen virkamiehet eivät ole vaivautuneet vastaamaan mitään.
AVI vastasi kuitenkin hyvin pian, että tulevat tekemään tarkastuksen kohteeseen.
Ongelma on kuitenkin paljon laajempi. Helsingin kaupungin virkamiehet eivät joko tunne omaa alaansa koskevia säädöksiä, tai sitten he eivät vain piittaa niistä. Olisiko aika puuttua ja laittaa rakenteet ja prosessit kuntoon?
Turvallisuusasioiden laiminlyönti on yksi harmaan talouden ilmiöistä.
Erika, hyvä, että puutut asiaan. Hyvä ja karusti toteenosuva kirjoitus. Kiitos.
”Päiväkotien turvallisuuteen liittyy hyvin paljon yksityiskohtaista lainsäädäntöä. Hanke- ja turvallisuussuunnittelun asiakirjoista ei näe, että näitä olisi suunnittelussa huomioitu kohdekohtaisesti.”
Tämä kertomasi on ihan verrattavissa Jyväskylässä useisiin hankkeisiin; räikein lainvastainen rakennushanke, jossa kaikki YVA- ja SOVA-arvioinnit puuttuvat, on ollut Laukaan avovankilan tuonti Jyväskylän keskustaa halkovan Tourujoen rantaan.
Tourujokirannassa myös 5000 asukkaan 2000 työpaikan uusi asuin-, toimisto- ja liikealuekaava kulttuuri- ja rakennushistorialliselle ja arvokkaalle Kankaan vanhan paperitehtaan alueelle on myös tehty ilman tarvittavia luonto-, kulttuuri- ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointeja ja likeisen pohjavesialueen suoja-alueelle.. Ilman turvallisuusnäkökohtien punnintaa, ja edelleen ilman YVA:a vaikka voimalapadon purku hukuttaa alleen virallisen 3,1 ha:n luonnonsuojelualueen uhanalaisine eläimineen ja kasveineen
Keväällä 2017 uudistettu MRL on epäonnistunut suojelemaan luontoa ja kulttuuria. Oikeudenkäyntimaksujen tuplaaminen KHO:ssa ja valituslupien pakollisuus luonnon- ja kulttuurisuojelussa ovat mahdollistaneet kaavoittajien ylimielisyyden.
Ei tavallisten kansalaisten tai luonnon- tai kulttuurinsuojelua edistävien yhdistysten valitukset tule huomioiduiksi mitenkään kaavoituksessa tai maankäytössä.
Todella masentava kehitys 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan uudistamassa parhaillaan.
Jotta kulttuurihistoriallisia, muinaismuistoja ja luonnonsuojeluarvoja ei lainsäädännöllä mahdollistettaisi tuhottavaksi, pitäisi nyt järjestäytyä vaikuttamaan.
Pitäisi saada kaikki kulttuurihistorian säilyttämistä ajavat järjestöt aktivoitumaan ja puolustamaan niitä arvoja, mitkä eivät ole rahalla mitattavissa.
Ainakin Helsingin mielivalta ja kaavakikkailu tuo mieleen vanhan neuvostoliiton.
Ilmoita asiaton viesti
Erika, minkä puolueen listoilla olet sitoutumattomana?
Ilmoita asiaton viesti
Olen sitoutumattomana Sinisten listalla.
Ilmoita asiaton viesti
Jonkilainen järjestäytyminen olisi varmasti paikallaan.
Jyväskylässä on Jyväskylän alakaupungin asukasyhdistys ry ajanut 2020 vuoden loppuun luonnon, kulttuurin ja rakennusperinnönsuojelua mm. koko Tourujokilaakson ja Tourulan, Kankaan ja Puistolan alueilla.
Nyt ko. asukasyhdistys on muuttanut nimensä ja toimialueensa Jyväskylän keskustan, suunnilleen ns. Jyväskylän vanhan ’ruutukaavan’, alueelle. Myös hallitus on uudistunut.
Uskon, että ko. yhdistys on edelleen kovasti kiinnostunut Jyväskylän kaupungin ja erityisesti keskustan lähiluonnon, puistojen, kulttuurin ja arvokkaiden vanhojen rakennusten suojelusta. Jyväskylän keskustaa ollaan täydennysrakentamassa – keskustan asukasmäärä halutaan tuplata ’pilvenpiirtäjillä’ – ja nyt jos koskaan on kaiken kulttuurin ja kaupunkivihreän suojelu tarpeen..
Yhdistys on muuttanut nimensä Asukasyhdistys Jyväskylän Ydin ry:ksi, pj Eero Kuusela.
Olisiko sinun mahdollista olla häneen yhteydessä vaikka sähköpostilla?
Kerro terveiseni, että olemme aiheesta täällä US:ssa viestitelleet. Alla yhteystiedot:
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/asukasyhdistys+jyvaskylan+ydin+ry/15453475
Ilmoita asiaton viesti
Kuullostaa hyvältä. Minäpä otan yhteyttä, niin katsotaan, josko saataisiin koottua asiantuntijaryhmä vaikuttajia kokoon.
Ei kai nämä asiat ideasta eteenpäin mene, jollei ryhdy toimimaan asian eteen.
Ilmoita asiaton viesti
Itse en ole mitenkään poliittisesti sitoutunut.
Ilmoita asiaton viesti
Erika, minä kommentoin Tuomo Luoman, sinun kirjoittamasi blogin kanssa vähän samaan aihekokonaisuuteen liittyvässä, US-blogissa näin:
”Osallistukaa ja järjestäytykää yhdessä vastustamaan Helsingin keskustan kehitystä.
Ks. US-blogista ”Helsingin kaupungin kaavasuunnittelusta ja kaupunkiympäristön rakenteista ja prosesseissa puuttuu vaarojen tunnistamisen ja tunnistettujen vaarojen riskien arviointi, sekä toimenpiteiden suunnittelu riskin poistamiseksi, pienentämiseksi, siirtämiseksi tai pitämiseksi.
Lisäksi puuttuu vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi.”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/erikakeski-korhonen/helsinki-laiminlyo-turvallisuusprosesseja/
—
Kannttaisikohan yhdistää voimat asiantilan parantamiseksi?.. Pelkkä purnaaminen täällä ei tuo vielä asioihin parannusta. Erika omassa blogissaan ehdottaa asian taakse järjestäytymistä. Olisitteko valmiit siihen jonkun kulttuurin ja luonnonsuojelua toteuttavan yhdistyksen kautta? Tai avaamalla vaikka kansalaisaloite tai kunnallinen kansanäänestys asiassa ym.?”
—
Erika, kannattaisikohan sinun ottaa Asukasyhdistys Jyväskylän Ydin ry:n pj Eero Kuuselan lisäksi yhteyttä helsinkiläiseen Tuomo Luomaankin kun alatte järjestäytyä suurten kaupunkien, esim. Helsingin, Jyväskylän ym. , autioittamista ja kaikenlaista tärvelemistä vastaan sekä MRL:n uudistuksen saamiseksi oikeille kaupunkilaisia huomioiville urille..
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tuomoluoma/helsingin-keskusta-tyhjenee-ja-yllattynyt-oli/
Ilmoita asiaton viesti