Huume- ja ihmiskauppakorruptio on kylmää todellisutta

”Organized crime, like all businesses, is focused on making a profit, ensuring supply, and meeting demand. What sets an organized crime business apart is that violence and corruption are innate to its business operations.”


 

Shelley Louisen (2010) mukaan ihmiskauppaverkostoihin kuuluu niin taloudellisesti, kuin poliittisesti motivoituneita rikollisia. Rajat ylittävää ihmiskauppaa ei pysty toteuttamaan ilman virkamiesten rajat ylittävää korruptiota.

Suomessa on nyt uutisoitu laajasti ja näyttävästi ensimmäinen ihmiskauppakorruptioepäily, jossa korkeaa lainvalmisteluun osallistunutta virkamiestä epäillään ihmiskauppakorruptiosta.

Vastaava ilmiö, jossa vaikutusvaltaiset virkamiehet ottavat vastaan palkkioita, löytyy myös STM:n huumausainepoliittisesta koordinaatioryhmästä ja EU39 huumausaineet jaostosta. Myös THL:n Vankiterveydenhuollon johtokunta, on kieltäytynyt eturistiriitojen arvioinnista, kuten myös RISE:n johto, joka nimittää virkamiehiä yksityisten järjestöjen hallintoelimiin kuin virkoihin. Näitä rakenteita olen tutkinut huumekorruption viitekehyksessä yksityisenä kansalaisena ja niistä voi lukea aiemmista blogeistani.

Tässä valossa ihmetyttää, että vain yksi virkamies nostetaan tikun nokkaan, vaikka huumepolitiikan virkamiesten rahan liikkuminen olisi kaikkien objektiivisesti arvioitavissa. Palkkiot löytyy PRH:n rekisteristä ja lait Finlexistä. Onko kyse arpajaisista? Vai millä perusteella yhden virkamiehen toimia tutkitaan, mutta toisen ei?

Helsingin Sanomissa 27.10.2022, rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio, joka aktiivisesti ja laajasti lobbaa huumeiden laillistamista, ihmettelee korkean virkamiehen asettamista epäillyksi törkeistä rikoksista.

Nuotion mielestä yllättäväksi rikosepäilyn tekee se, että Suomessa yleisesti virkamiesten lahjottavuus on hyvin alhaista.

Verkostotutkimusteni valossa rohkenen olla eri mieltä Nuotion kanssa. Enemmän ihmettelen hänen tarvettaan tämän kaltaisille ulostuloille.

On olemassa kolme mahdollista syytä, minkä takia virkamiehiä ei epäillä virkarikoksista; joko verkosto suojelee omiaan, tai viranomaiset eivät tunnista tai resurssit ei riitä. On myös mahdollista, ettei uskalleta, jos verkostoon kuuluu professoritason vaikuttajia.

Huume- ja ihmiskauppa kulkevat käsi kädessä, toisiaan hyödyntäen. Niitä pyörittää samat toisiinsa linkittyvät verkostot ja korruptiomenetelmät.

Huumekauppaverkostoissa käytetään ihmiskauppaa. Esimerkiksi nuorin kehopakkausten kuljettaja on ollut vain 12v. Ihmiskauppaverkostot puolestaan käyttävät huumeita hallitakseen uhrejaan. Noin 25% ihmiskaupasta pelastetuista uhreista on olleet opioidiriippuvaisia.

Ihmiskaupan uhri on hyödyke, jota voidaan käyttää lähes loputtomiin taloudellisen edun tavoittelussa.

Huumekaupan hyödykkeen voi käyttää vain kerran, jonka jälkeen täytyy täydentää varastoja. Ihmiskaupan uhri ei välttämättä itse tiedosta olevansa ihmiskaupan uhri, etenkin jos kyse on kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä tai jos uhri on lähtenyt alunperin vapaaehtoisesti mukaan paremman elämänlaadun toivossa ja luulee suostumisen syrjäyttävän ihmiskauppiaan rikosoikeudellisesta vastuusta.

 

Osataanko Suomessa tunnistaa ihmiskauppa, vaikka uhrilla olisi antaa todisteet? Entä osataanko Suomessa tunnistaa virkamiesten korruptio, vaikka todisteet rahaliikenteestä ja vaikutusvallan käytöstä olisi esittää aukottomana?

 

Oikeuskansleri on ratkaisussaan 25.10.2022 todennut, ettei työntekijän suostumus työehtoihin poista teon rangaistavuutta ihmiskaupassa. Silti, esimerkiksi Poliisin sivuilta löytyy vielä hämärä tulkinta, josta muodostuu mielikuva, että aikuisen ”suostuessa” ihmiskaupan uhriksi, teko ei olisi rikos.

Joskus uhri on voinut aluksi suostua vapaaehtoisesti toimintaan, joka osoittautuu ihmiskaupaksi. Tällä ei ole merkitystä, jos hänet on saatu mukaan lainvastaisia keinoja käyttämällä. Alaikäisten osalta ihmiskauppa toteutuu, vaikka uhri olisi suostunut toimintaan houkuttelematta lainvastaisesti.”

Ihmiskaupassa kyse on nimenomaisesti siitä, ettei uhrin tahto ole muodostunut vapaasti. Useimmiten kyseessä on juurikin putatiivi riippuvuus, mikä estää uhria hakemasta apua, mutta riippuvuuteen voidaan käyttää myös huumeita tai väkivaltaa ja sen uhkaa.

Suomessa on toki institutionalisoituakin ihmiskauppaa, esimerkiksi päihdehuollon alalla. Ketään ei kiinnosta, että huumeriippuvaisia pidetään riippuvaisina, jotta asumis- ja työpalveluihin, sekä haittojen vähentämishankkeisiin ym. saadaan julkista rahaa, lähinnä akateemisille tutkijoille ja muille verkoston jäsenille.

Erilaisten hyödykkeiden laiton kauppa, on merkittävä osuus maailmantaloutta, eikä laiton kauppa onnistu ilman korkean ja matalan tason korruptiota. Shelleyn (2018) mukaan kansainvälinen korruptio on helpottanut laittoman kaupan maailmanlaajuista kasvua, sekä heikentänyt samalla hallintoa, taloutta, kansanterveyttä ja yhteiskuntajärjestystä kaikkialla maailmassa.

”Petty corruption is the everyday low-level corruption that occurs when officials meet citizens and demand bribes or other favors to perform their duties. Grand corruption is the high-level corruption carried out by senior officials who amass great private wealth and use corruption to sustain their positions and those of their families.” (Louise Shelley 2018)

 

Myös terveydenhuollon puolella, on väläytelty Filippiiniläisten ostamista.

YLE:n julkaisemassa artikkelissa:

”Suomen hoitajapulaa yritetään ratkaista rekrytoimalla ulkomaisia hoitajia. Tulijoita on etenkin Filippiineiltä, jolle nelivuotisen sairaanhoitajakoulutuksen saaneet hoitajat ovat lähes vientituote.

– Palkka on kolme kertaa suurempi kuin mitä meille maksetaan Filippiineillä.”

Filippiineillä huume- ja ihmiskauppaa harjoittaa myös Kiinan triadit. Miten on varmistettu, ettei kyseessä ole monitasoinen ihmiskauppakuvio?

 

Löysin 28.2.2022 päivätyn rekrytointimainoksen, jossa houkutellaan työvoimaa kouluttautumaan Thaimaasta, Hong Kongista ja Singaporesta Suomeen vanhustenhoitopalveluihin lähihoitajiksi.

”If students pass the program, they will be provided with a contract and VISA to work in Finland in elderly care. Within the studies, the Finnish language level and the Practical nurse exam are covered. ”

Hong Kongissa ja Singaporessa luvataan lähihoitajalle palkkaa 1906,35€./kk kolmen vuoden sopimuksella Suomessa.

”Working as a caregiver in Finland will get you approx. 1906,35€ monthly salary, and a three year contract.”

”Working as a caregiver in Finland will get you approx. 1906,35€ monthly salary, and a three year contract.”

Duunitorin mukaan lähihoitajan keskimääräinen kuukausipalkka on 2503€/kk.

”Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Lähihoitaja (vanhustyö) on 2 503 euroa kuukaudessa.”

 

Herää kysymys, mikä hoivayksikkö nämä on tilannut Suomeen? Saako nämä nimensä suoraan Valviran rekisteriin? Miten nämä aikovat tulla toimeen 1900€ kuukausipalkalla? Missä asuvat? Saako he esim asumistukea? Kuka asunnot vuokraa? Ei kai vain ostaja tai lähipiiri?

Oli kyse sitten huumekorruptiosta tai ihmiskauppakorruptiosta, ei Suomi ole millään tavoin immuuni maailmanlaajuisesti operoivien järjestäytyneiden rikollisverkostojen harjoittamalle korruptiolle.

”Global illicit trade both undermines the state and creates enormous resources for nonstate actors. . . .”

Suomesta puuttuu vain korruption tunnistamisen ja torjunnan työmenetelmät, sekä selkeä lainsäädäntö. Aivan samalla tavalla, kuin järjestäytyneet rikollisverkostot, myös rakenteellisen korruption verkostot perustuvat sosiaalisiin suhteisiin, luottamukseen ja lojaliteettiin.

 

Kaikki jotka hymyilevät, eivät ole kilttejä.

 

Mitä tulee TEM:n virkamiehen rikosepäilyyn, en ole lainkaan varma siitä, onko rikosta tapahtunut vai ei. Virkamies kuitenkin linkittyy tutkimaani monirooliverkostoon hyvin löyhästi, joten on pieni mahdollisuus, että hänestä halutaan eroon. Organisaatioita voi häiritä myös organisaation sisältä käsin.

Kuitenkin kun tällainen epäily on nyt tutkinnassa, olisi tärkeää tutkia kaikki lainvalmisteluaineisto ja läpi menneet lait, joihin tällä TEM:n virkamiehellä on ollut vaikutusvaltaa.

Lisäksi toimielimet, joiden jäsenenä tämä epäilty on ollut, tulisi tehdä ”plus yks” -säännön mukaisesti eturistiriitojen arviointi kaikille.

Ihmiskauppakorruptiossa on yleensä mukana useampia henkilöitä. Olisi aika epätodennäköistä, jos vain yksi virkamies pystyisi vaikuttamaan muiden viranomaisten ja lainvalmistelijoiden toimintaan.

Huume- ja ihmiskaupassa on molemmissa kyse riippuvuussuhteesta ihmis-/huumekaupan ja uhrien välillä.

 

0
ErikaKeski-Korhonen
Sitoutumaton Helsinki

Olen sitoutumaton vaikuttaja, Tradenomi turvallisuus- ja riskienhallinnan koulutusohjelmasta, sekä neljän jo nuoren aikuisen lapsen äiti ja lapsenlapsen mummi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu