Huumeet ja kontrolliviranomaisten aliresursointi

Suomen eduskunnassa on käsiteltävänä nk. kannabisaloite. Aloitteen pohjatietona päättäjille on mm. Norjan dekriminalisointiaikeet


 

Nyt on kuitenkin niin, että Norja EI aio dekriminalisoida kannabista, eikä muitakaan huumeita. Hyvä näin. Toivottavasti tämä tieto päivittyy myös Suomen eduskunnan lakivaliokunnalle.

Niissä maissa, missä kannabis on laillistettu, on syntynyt myös P2P kannabiskorruptioilmiöitä, mistä valtamedia ei juurikaan uutisoi. Herää kysymys, kumpi rakennettiin ensin; rakenteelliset korruptioverkostot, vai kannabisliiketoimintaa tukeva lupalainsäädäntö? Vai onko korruptioilmiöt ilmaantuneet aivan sattumalta laillistamisen myötä?

Nythän ollaan uusimassa myös hampun viljelylainsäädäntöäkin.

Esitykseen sisältyy lupamenettelyjä keventäviä ehdotuksia, jotka helpottaisivat luvanhakijoiden ja luvanhaltijoiden hallinnollista taakkaa.”

 

Suomen poliisi huolehtii resursseihin nähden toistaiseksi vielä uskomattoman hyvin vastuistaan, ottaen huomioon aliresursoinnin. Mutta kuinka pitkään? Entä mitä työvaiheita tai töitä jää tekemättä priorisoinnin vuoksi? Siirtyykö rikosten paljastaminen ja tutkintakin tulevaisuudessa kansalaisten omalle vastuulle?

Tilastoja katsoessa ja dekriminalisointikeskustelua seuratessa, käy väistämättä mielessä, kuinka tarkoitushakuisesti poliisilta halutaan viedä työvälineitä puuttua organisoituun huumerikollisuuteen ja käyttäjien hoitoon ohjaukseen? Kuka tästä hyötyy?

Kaikki eivät aja huumeita tai huumeiden käyttöä lailliseksi sen vuoksi, että voisivat itse käyttää vapaasti huumeita, vaan sen takia, että voisivat hyötyä taloudellisesti huumeriippuvaisten heikommasta tilasta ja riippuvuusasemasta, tai vaikkapa korruptioverkoston tuomista eduista. Esimerkiksi vaikutusvallan kauppaamista ei edelleenkään ole Suomessa kriminalisoitu.

Huumeiden käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta erityisesti siitä lukien, kun Raittiustyölaki kumottiin vuonna 2015 ja tilalle säädettiin laki ehkäisevästä päihdetyöstä. Mikä painottaa nykyään ennaltaehkäisyä huumeiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämiseen, kun taas huumeiden käytön ehkäisyssä pelkästään mahdollisimman pieniä kustannuksia. Myös liikkuvan poliisin lakkauttamisella vuonna 2014 on varmasti osansa, koska valtaosa käyttörikoksista esimerkiksi kirjataan huumerattien yhteydessä.

Nyt hallitus on vieläpä tehnyt päihde- ja riippuvuusstrategian, missä mainitaan sana toipuminen vain yhden kerran ja sekin vertaistuen, eli samassa tilanteessa kamppailevien keskenään muodostamien ilmaisvertaispalveluiden yhteydessä.

Muuten strategia keskittyykin vain huumeiden käytöstä koituvien haittojen näennäiseen vähentämiseen, mikä sekin on vain tuottava bisnes, minkä ansaintalogiikka perustuu pelkkään riippuvaisten määrään järjestelmässä. Mitä enemmän riippuvaisia, sitä paremmin haittojen vähentämiskonsepti hyötyy taloudellisesti ja tämän pienen piirin lystin maksumiehiä ovat veronmaksajat.

Toipumistuloksia ei strategiassa eikä hankintasopimuksissa edellytetä, eikä niihin edes kannusteta. Suomessa huumeita ajetaan lailliseksi jostain syystä yli-innokkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon johdolla virkamiesvetoisesti, vaikka tiedeyhteisöjen konsensusta ei asiasta ole. Huumekorruption haitallisuudesta vallitsee kyllä konsensus, mutta korruptiotorjunnan koordinointi kuuluu oikeusministeriölle.

Toipumiskeskeinen hoito, on kaikkein tehokkainta haittojen vähentämistä. Toipuneen ei tarvitse tehdä rikoksia saadakseen huumeita, eikä joudu pahoinpitelyn uhriksi huumevelkojen vuoksi, eikä velanperijäksi huumevelkoihin, koska ei käytä huumeita enää.

Sen sijaan lääkeyhtiöiden menestyminen pörssissä voisi kärsiä muutenkin kovassa kilpailussa, mitä useampi toipuisi riippuvuudesta.

Kun tarkastellaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen resursseja puuttua, paljastaa rikoksia ja tutkia, niin edullisemmaksi ja varmemmaksi tulisi, jos heille annettaisiin kaikki tuki ja resurssit tehdä työtään. Tämä olisi valtaväestön etu.

Kansanedustaja Mia Laiho (kok), on tehnyt aiheellisesti kirjallisen kysymyksen huumausaineiden laittomasta maahantuonnista ja siihen puuttumisesta.

Vastauksessaan tähän kirjalliseen kysymykseen hallitus ilmoittaa mm:

”Hallitus tukee toimillaan pitkäjänteistä viranomaisyhteistyötä. Tietoon ja sen analysointiin perustuvaa viranomaistoimintaa tuetaan varmistamalla päivittäistoiminnan henkilöstövoimavarat ja
toimintaa tukevien hankkeiden rahoitus.”

Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne vastaa Satakunnan kansa-lehden haastattelussa 20.9.2020 kysymykseen, miten vuodelle 2020 lisätyt 7.5 miljoonan määrärahat näkyvät, että asetelma on jo jossain määrin alimitallinen, ja että rahaa täytyy käyttää henkilöresurssien ohella myös tietojärjestelmien kehittämiseen ja Senaattikiinteistöjen vuokriin.

” Toimintavalmiuksia pitäisi aivan ehdottomasti keskittää hälytys- ja valvontatehtäviin sekä rikostorjuntaan. Rikollisten kiinnijäämisen riski ei saa pienentyä sen seurauksena, että partioita ei ole eikä rikoksia ehditä tutkia.”

 

Herää kysymys, minkä vuoksi poliisia pidetään aliresursoituna? 

Rahaa tuntuu löytyvän kuitenkin haittoja vähentävään humppaan, millä lähinnä ylläpidetään huumeriippuvuuksia.

Tilastokeskuksen tammi-maaliskuun osavuosikatsauksen mukaan lähes kaikki rikokset on vähentyneet edellisvuoden tammi-maaliskuun osavuosikatsausten vertailussa.

Mutta onko syynä se, että rikokset ovat oikeasti vähentyneet? Vai se, ettei rikoksia kirjata tai ehditä tutkia?

Huumeiden käyttö on kuitenkin jatkanut kasvuaan, vuodesta 2012 lukien. Mitä on tapahtunut?

Rattijuopumuksia tuli vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana tietoon kaikkiaan 4 400. Perusmuotoisista rattijuopumuksista yli 75 prosenttia johtui huumaavan aineen käytöstä.

Jätevesitutkimusten mukaan huumeiden käytön kasvu on kuitenkin pitkällä aikavälillä ollut jatkuvaa vuodesta 2012 lukien. Eli poliisien työmäärä on kasvanut merkittävästi, mutta resursseja ei ole lisätty samassa linjassa työmäärän kera. Onko tämä rikoksentorjunnan tavoite, että pienennetään kiinnijäämisen riskiä aliresursoimalla toimivaltaiset viranomaiset?

Poliisien määrä Suomessa, on koko Euroopan alhaisin.

Onko nyt todellakin oikea menettelytapa säästää poliisien resurssien kustannuksella? Ja samaa aikaa työntää rahaa huumausaineiden laillistamishankkeisiin, joiden jo tiedetään muiden maiden perusteella lisäävän ja vakiinnuttavan korruptiota sekä lisäävän myös huumausaineiden käyttöä?

Huumeiden käytön lisääntymisen myötä, lisääntyy myös haitat. Myös erikoissairaanhoidon kustannukset lisääntyy, kuten huumeiden käyttövälineiden ja korvausainejakelusta koituvat kustannukset.

 

-Salus populi suprema lex esto.-(Cicero)

 

+3
ErikaKeski-Korhonen
Sitoutumaton Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen sitoutumaton vaikuttaja, turvallisuusalan ammattilainen sekä neljän jo nuoren aikuisen lapsen äiti ja lapsenlapsen mummi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu