Huumekorruption kriittisimmät riskikohteet

Huumekorruptiossa on kyse maailmanlaajuisesta ilmiöstä, jonka avulla vakava kansainvälisesti järjestäytynyt rikollisuus pyrkii ujuttautumaan yhteiskunnan valtarakenteisiin.


 

Esimerkkejä kriittisistä korkean riskin kohteista, jotka ovat alttiita huumekorruptiolle.

1) Tiedeyhteisöt ja julkiset tutkimuslaitokset

Tiede on kiinteä osa lainvalmistelua ja lähimpänä ylintä valtiojohtoa.

Tiedeyhteisöillä on myös mahdollisuus luoda nyrjähtäneitä palkitsemisjärjestelmiä ja väkivallattomia vaientamismenetelmiä, tiedeyhteisön jäsenten urapolkutavoitteita hyväksi käyttämällä.

Jos päättäjät eivät saa validia riippumatonta tietoa päätöksenteon tueksi, myöskään päätökset eivät silloin ole yhteiskunnan etu.

2) Media

Median mahdollisuudet vaikuttaa valtaväestön mielipiteisiin on lähes rajattomat. Erityisesti uutisten tai artikkelin muotoon puetut tunteisiin vetoavat mainosartikkelit uppoavat lukijoihin ja kuulijoihin hyvin, eikä monikaan kykene erottamaan uutisen tai artikkelin muotoon piilotettua mainontaa.

3) Rikosseuraamuslaitos ja vankilat

Vankiloiden tiedetään olevan olosuhteiltaan järjestäytyneiden rikollisverkostojen tyypillisimpiä radikalisointi- ja rekrytointipaikkoja. Työssä ollaan suorassa kontaktissa myös henkilöiden kanssa, jotka toimivat vakavan kansainvälisestikin järjestäytyneen rikollisuuden ohjauksessa.

Riskiä nostaa entisestään se, että Rikosseuraamuslaitos nimittää virkamiehiään kolmannen sektorin hallintoelimeen, jossa olosuhteet korruptoitumiselle mahdollistuu.

4) Vankiterveydenhuolto

Vankiterveydenhuollon avulla, on mahdollista ylläpitää huumeriippuvuuksia täysin laillisesti. Työssä ollaan suorassa kontaktissa myös henkilöiden kanssa, jotka toimivat vakavan kansainvälisestikin järjestäytyneen rikollisuuden ohjauksessa.

Vankiterveydenhuollon johtokunta on kieltäytynyt arvioimasta toimielimen jäsenten sidonnaisuuksien esteellisyyksiä, joten riskit johtotason korruptiolle nousevat entisestään.

5) Ministeriöt

Korkein korruptioriski kohdistuu lainvalmisteluun osallistuviin virkamiehiin, joilla on mahdollisuus vaikuttaa ylimmän valtiojohdon päätöksentekoon ja lainvalmisteluun.

Lainvalmisteluvirkamiesten sidonnaisuuksien eturistiriitoja ei arvioida. Esimerkiksi STM:n huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja, joka on myös EU39 huumausainejaoston puheenjohtaja, saa palkkioita julkista rahaa saavasta yksityisestä säätiöstä. STM:n virkamiesjohto nimittää lainvalmisteluvirkamiehiä yksityisten säätiöiden hallintoelimiin.

Kolmas sektori luo otolliset puitteet korruption hyödykkeiden vaihtoon ja hallintoelinten palkkiot ovat mukava lisä pienehköön asiantuntijaviran palkkaukseen. Työnantajana virasto tai laitos ei kykene valvomaan palkkioiden maksuja tai muita etuja.

6) Lupa- ja valvontaviranomaiset

Lupa- ja valvontaviranomaisten korruptiota kutsutaan nimillä ”pay to play”, ”P2P” ja ”pay for play” korruptio, joilla tarkoitetaan tilannetta jossa lupa- ja valvontaviranomainen ryhtyy ajamaan valvonnan kohteen etua, esimerkiksi päästämällä markkinoille ilman kriteereiden täyttymistä tai vaikeuttamalla kilpailijoiden asemaa julkista valtaansa väärin käyttämällä palkkioita tai muita etuja vastaan.

Erityisesti lupa- ja valvontaviranomaisten asiantuntijoiden sidonnaisuuksien eturistiriitoihin liittyy korkea riski, jolla ”pay to play” korruptio mahdollistuu. Pahimmillaan palveluntuottajan palkollinen voi toimia valvontaviranomaisen asiantuntijana julkisessa hallintotehtävässä työnantajayrityksensä lupa- ja valvonta-asioissa, eikä esteellisyys saati mahdollinen korruptio tule ilmi ilman erillistä prosessin tutkintaa

7) Kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt

Virkarakenteet ovat alttiita huumekaupan ja rahanpesun mahdollistamiseen useilla eri menetelmillä ja sektorilla.

8) Tulli ja Rajavartiolaitos

Korruptio voi mahdollistaa erilaisia rajalla tapahtuvia rikoksia, kuten ihmis- ja huumesalakuljetukset.

9) Poliisi

Myös poliisi on altis huumekorruptiolle. Poliisikorruptiolla on vaikutusta rikollisten toimintaedellytyksiin ja kiinnijäämisen riskiin.

Poliisi voi korruptoitua myös järjestelmänä, mikä ei liity suoraan korruptioon, vaan järjestelmän korruptoitumiseen, mikä tarkoittaa sitä, ettei se organisaationa enää kykene mistä hyvänsä syystä suoriutumaan tehtävistään. Esimerkiksi tässä LaTimes artikkelissa on kyse poliisijärjestelmän korruptoitumisesta epäonnistuneen huumepolitiikan seurauksena:

(2022) ”Police are overwhelmed, able to raid only a fraction of the farms, and even those are often back in business in days.”

https://www.latimes.com/california/story/2022-09-08/reality-of-legal-weed-in-california-illegal-grows-deaths

10) Oikeuslaitos

Sen lisäksi, että vakava kansainvälisesti järjestäytynyt rikollisuus pyrkii päästä vaikuttamaan edukseen lainvalmisteluprosessiin, se pyrkii myös saamaan haltuunsa koko oikeusjärjestelmän ja lamauttamaan sen, lieventääkseen tai poistaakseen  rikosten seurausten vakavuuden tai saadakseen etuja vaikkapa valta-asemalleen.

Tyypillinen menetelmä on esimerkiksi tuottaa aineistoa oikeudenkäyntiin niin paljon, että olennaiset seikat katoavat dokumenttien rönsyilevien sisältöjen määrään, joita kukaan ei jaksa lukea, joka mahdollistaa helposti mielivaltaisten päätösten tekemisen palkkioita vastaan.

Kun koko oikeusjärjestelmä on järjestäytyneen rikollisuuden hallinnassa, ei rikolliset enää viitsi kaikille maksaa, koska väkivallalla uhkaamalla voi päästä samaan lopputulokseen kuin korruptiolla.

 


 

Mitään menetelmiä huumekorruption tai edes korruption tunnistamiseksi ja torjumiseksi ei julkisen sektorin rakenteissa ole.

Erityisen tärkeää olisi tunnistaa eturistiriidat ja purkaa sidonnaisuudet.

Huumekorruption resepti:

1) Virkamiehellä on oltava hyödyke, esim. vaikutusvaltaa, joka järjestäytynyttä rikollisverkostoa kiinnostaa

2) Järjestäytyneellä rikollisverkostolla tulee olla hyödykkeitä, jotka virkamiestä kiinnostaa.

3) Jotta korruptiosta, rahanpesusta ja hyödykkeiden vaihdosta on mahdollista sopia, on oltava myös korruption ja hyödykkeiden vaihdon mahdollistavat suotuisat olosuhteet ja puitteet julkisuuslain ulottumattomissa, kuten kolmannen sektorin järjestöverkosto.

 

+1
ErikaKeski-Korhonen
Sitoutumaton Helsinki

Olen sitoutumaton vaikuttaja, Tradenomi turvallisuus- ja riskienhallinnan koulutusohjelmasta, sekä neljän jo nuoren aikuisen lapsen äiti ja lapsenlapsen mummi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu