Kannabiksen hiilijalanjälki on järjettomän korkea

”Hiilidioksidipäästöjä pääsee yhden kannabiskilon tuottamisessa ilmaan arviolta 4600 kiloa ja yhden savukkeen katsotaan aiheuttavan päästöjä 1,5 kg CO2 ekv verran. Sisäkasvattaminen ja siihen liittyvä polttoaineentarve tuottavat päästöjä vuodessa noin 15 000 000 000 kg CO2 ekv, joka vastaa määrältään 3 miljoonan tavallisen auton päästöjä (Mills 2012).”

 


 

Kannabiksen hiilijalanjäljestä löytyy useita tutkimuksia.

Kannabiksen hiilijalanjälki on niin huolestuttava, että väistämättä ihmettelen, miten sitä ajavat lailliseksi sellaiset tahot, jotka suurimpaan ääneen rummuttavat ilmastokriisiä ja ilmastohätätilaa.

Ristiriitaista on myös se, että budjettiriihen väitettiin juuri olevan ilmastoriihi ja samaa aikaa ilmoitetaan, että ajetaankin kannabista lailliseksi.

Ajetaanko nyt siis päästöjä vai päästöjen vähentämistä?


 

Maailmalla on jo todettu ilmiöitä, joissa kannabissääntelyyn on osallistunut sellaisia virkamiehiä ja päättäjiä, joilla on ollut eturistiriitaisia sidonnaisuuksia kannabis- ja alkoholiteollisuuteen. Sääntelyn jälkeen näitä vaikutusvaltaisia henkilöitä on sittemmin palkattu suurimpiin kannabisyhtiöihin ja heille on kirjattu merkittäviä määriä myös kannabisyhtiöiden osakkeita.

Tätä ilmiötä kutsutaan sääntelijän kaappaamiseksi (regulatory capture)

Onko Suomessa tutkittu huumausainepoliittisen työryhmän tai vaikkapa korruption torjunnan yhteistyöryhmän jäsenten sidonnaisuuksien eturistiriitoja? Eli kuinka luotettavalla pohjalla poliittisia päätöksiä Suomessa ylipäätään tehdään?

 


 

Korruption torjunta näyttää Suomessa olevan pelkkä oikeusministeriön internetsivu akateemiselle diipadaapalle.

Korruption torjunta on ulkoistettu kansalaisille. Kun kansalaiset tekevät ilmoituksia korruptioepäilyistä, ei lainvalvojat tunnista korruptioilmiöitä.

Kukaan ei aktiivisesti valvo huumekorruptiota, vaikka maailmalla on jo surullisia esimerkkejä muista tuottaja- , välitys- ja loppukäyttäjämaista.

 


 

Kannabiksella rahoitetaan korruptioverkostoja, joiden tavoitteena on säädösten ohittaminen taloudellisen edun maksimoimiseksi.

 


 

Kannabiksella rahoitetaan myös kansainvälisesti järjestäytyneitä rikollisverkostoja ja terrorismiä.

 


 

Kaikki jotka ajavat huumeita lailliseksi, eivät välttämättä halua itse käyttää huumeita, vaan haluavat hyötyä taloudellisesta riippuvuussuhteesta huumeiden käyttäjän ja kannabisteollisuuden välillä tai korruptioverkoston tuomista eduista, mitä huumeiden myynnillä rahoitetaan.

 


 

Narkovaltioksi kutsutaan sellaista valtiota, missä ei enää erota, johtaako valtion hallintoa järjestäytynyt rikollisuus, vai johtaako valtio järjestäytynyttä rikollisuutta, huumekaupalla rahoittaen.

 


 

Pandemian jälkeisessä taloustilanteessa voi syntyä kiusaus tarttua ”mustaan rahaan”, poliittisen suosion saavuttamiseksi.

Maailmanlaajuinen talouskriisi ei koske järjestäytyneitä rikollisverkostoja. Niillä on varaa ostaa fasilitaattoreita, poliitikkoja, lakimiesarmeija, professoreita tai jopa kokonaisia yliopistoja ja armeijoita.

Tuottajamaissa tehdään kovaa työtä korruption ja huumeongelmien kitkemiseksi ja täällä Suomessa pohditaan pitäisikö saada käyttää laillisesti huumeita, jotka korruptiota ja konflikteja rahoittaa.


 

Afganistan on esimerkiksi yksi merkittävin kannabiksen tuottajamaa. Sitä samaako nyt yritetään saada Suomeen?

 


 

Tutustu huumekorruptioilmiöihin ja kannabiskorruptioon.

 

Huumeilla rahoitetaan ihmiskauppaa, asekauppaa, lapsikauppaa, joukkotuhoaseita ja korruptioverkostoja näiden mahdollistamiseksi.

 


Male parta male dilabuntur-

 

+13
ErikaKeski-Korhonen
Sitoutumaton Helsinki

Olen sitoutumaton vaikuttaja, tradenomi-opiskelija turvallisuus- ja riskienhallinnan koulutusohjelmassa, sekä neljän jo nuoren aikuisen lapsen äiti ja lapsenlapsen mummi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu