Kannabisaloitteen tietoaineisto on puutteellista

Kannabiksen dekriminalisoinnin eduskuntakäsittelyssä ihmetyttää yksipuolinen, tietyn pienen, mutta kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneen intressipiirin tavoitteita palveleva aineisto, sekä joidenkin kuultavien asiantuntijoiden esteellisyys ja eturistiriidat.

Seuraamuksettoman huumeiden ostamisen seurannaisvaikutukset uupuvat myös eduskuntakäsittelystä täysin.

Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden, sekä valkokaulusrikollisuuden (white collar crime)  ilmiöitä pitäisi avata selkeästi, jotta poliittiset päättäjät ymmärtäisivät mistä ovat päättämässä.

Löytyisikö suojelupoliisista ja keskusrikospoliisista asiantuntijoita valiokuntaan? Huumeriippuvaisten ja läheisten potilasjärjestöä Suomen Päihderiippuvaiset Ry:n asiantuntijoita tulisi myös kuulla. Emeritus professori Ari Salminen Vaasan yliopistosta, voisi hyvin avata päättäjille erilaisia korruptioilmiöitä.

Lakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa ei ole myöskään piitattu viranomaisasiantuntijoiden esteellisyyksistä. Oikeusasiamiehen kansliassa on vireillä kanteluita joidenkin viranomaiskuultavien eturistiriidoista. Niiden merkitys lainvalmistelussa tulisi ottaa huomioon ennen kun asioista päätetään.

Eduskunnan päätettäväksi kerätty tietoaineisto on puutteellinen ja ikävästi järjestäytyneen rikollisuuden ja valkokaulusrikollisuuden tavoitteita tukevaa.

Piilorikollisuuden paljastaminen vaikeutuu.

Maailmalla on osoituksia siitä, että vapaampi huumepolitiikka on lisännyt talous-, petos- ja korruptiorikollisuutta. Esimerkkinä vaikkapa Amsterdam, missä ollaan pikkuhiljaa menossa rajoittavampaan suuntaan.

Myös se ihmetyttää, että Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorit, jotka toistelevat alamaailman verkostomarkkinoinnin mainosfraaseja julkisuudessa titteleidensä takaa, eivät ole selkeästikään perehtyneet sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoon pääsyn ongelmiin, eivätkä viranomaisten toimivaltasuhteisiin saati tapauksiin mitkä estävät yksilön oikeuksia saada toipumistavoitteista hoitoa lääke- ja huumeriippuvuuksiin. Professoreilta uupuu myös tietotaito järjestäytyneen rikollisuuden rakenteista ja prosesseista.

Huumeongelmien hoito ei ole nytkään lakisääteisellä tasolla, koska ideologinen korruptio ja indoktrinaatio vaikuttaa vahvasti akateemisissa rakenteissa.

Maailmalla on kuitenkin jo tunnistettu ja paljastettu ilmiöitä, missä terveydenhuollon petoskuvioissa on ollut mukana poliitikkoja, virkamiehiä, tutkijoita, lääkäreitä ja lakimiehiä. Niihin voit tutustua vaikkapa FB sivulla, nimeltä ”Valkokaulusrikollisuuden ilmiöt terveydenhuollossa”

https://www.facebook.com/Valkokaulusrikollisuuden-ilmiöt-terveydenhuollossa-102353991350574/

Keskustelua huumeiden dekriminalisoinnista ei voida käydä ilman keskustelua järjestäytyneen rikollisuuden, valkokaulusrikollisuuden, mafian ja korruption ilmiöistä.

Maailmassa on esimerkkejä siitä, miten korruptoitumisen kautta on syntynyt mafioita, joilla on vahva ote valtarakenteista ja päätöksentekoelimistä.

Meksikon huumesodat ja jenkkien opioidikriisit eivät ole alkaneet sormia napsauttaen, vaan nimenomaan samankaltaisin askelin rakenteellisen ja ideologisen korruption menetelmien avulla pikku hiljaa.

Viranomaisten toimivaltuudet on sidottu seuraamusasteikkoon. Jos seuraamuksia ei ole, ei ole toimivaltaakaan. Sillä tulee olemaan merkittävä vaikutus varhaiseen puuttumiseen ja hoidosta koituviin kustannuksiin.

Toipumistavoitteiseen hoitoon pääsy tulee vaikeutumaan entisestään kun perusteita oikeussuojakeinojen käyttöön heikennetään.

THL:n ja kuntien tulisi järjestää hoitoonohjausprosessit kuntoon.

Nyt toipumistavoitteiseen hoitoon ei pääse monessakaan kunnassa ilman oikeussuojakeinojen käyttämistä.

Dekriminalisoinnilla olisi negatiivista vaikutusta nimenomaan varhaiseen puuttumiseen ja yksilön oikeuteen saada asianmukaista hoitoa ja käyttää oikeussuojakeinoja jos hoitoon ei pääse.

Kenelläkään ei ole itsemääräämisoikeuksia tehdä rikoksia.

Dekriminalisoinnilla olisi myös vaikutusta ennaltaestävyyteen ja käytön aloittamisen kynnys madaltuu.

Dekriminalisointi poistaisi perusteen oikeussuojakeinojen käytöltä.

Niin kauan kun huumeiden käyttämisestä aiheutuu seuraamuksia, se velvoittaa poliisia ohjaamaan hoitoon, kuntia järjestämään hoidot, THL:ää ohjaamaan kuntien sosiaali ja terveystoimia sekä palveluntuottajia hoitamaan.

THL:n päihde- ja riippuvuusosasto on ajanut A Klinikka Oy:n ja lääkeyhtiöiden taloudellisia etuja jo vuosia kansanterveydestä ja -turvallisuudesta piittaamatta. Taloudelliset sidonnaisuudet ja eturistiriidat yhteiskunnan valtarakenteissa täytyy tutkia ja purkaa.

A-klinikkasäätiön omistama A Klinikka Oy ja Diakonissalaitoksen säätiön omistama HDL Hoiva Oy sekä niiden toimijat hyötyvät taloudellisesti riippuvaisten määrän lisääntymisestä, koska kuntien hankintasopimukset perustuvat riippuvaisten määrään, eikä lääke- ja huumeriippuvuuksista toipuneiden määrää edes mitata.

A-klinikkasäätiön ja A Klinikka Oy:n hallitusten puheenjohtajana palkkioita vastaan on vuosia toiminut THL:n päihde- ja riippuvuusosaston päällikkö Pekka Hakkarainen ja THL:n johtaja Markku Tervahauta puolestaan istuu Diakonissalaitoksen säätiön valtuuskunnassa. Eturistiriita on ilmeinen.

Sekä valtion että kuntien virkamieslaissa lukee, ettei virkamies saa tulla esteelliseksi tehtävässään sivutoimiensa vuoksi. Esteellisyysperusteet on kirjattu hallintolakiin.

Järjestäytyneen yhteiskunnan yksi perustehtävistä on huolehtia, ettei ketään saateta hädänalaiseen tai heikkoon asemaan taloudellisen edun tarkoitusperissä.

Jos kaikki strategiat millä huumeliiketoimintaa ajetaan lailliseksi, menisi sellaisenaan nyt läpi, olisi kannabis dekriminalisoitu, LSD reseptillä ja kaikki suonensisäisesti käytettävät huumeet laillisia – ilman hoitovelvoitteita.

Tulee mieleen hybridivaikuttaminen

 

 

ErikaKeski-Korhonen
Sitoutumaton Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen sitoutumaton vaikuttaja, turvallisuusalan ammattilainen sekä neljän jo nuoren aikuisen lapsen äiti ja lapsenlapsen mummi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu