Käypä hoito. Korruptiota vai ammatillista verkottumista?

Käypä hoito suositukset ovat saaneet merkittävän jalansijan ja aseman Suomalaisessa terveydenhuollossa ja sairauksien hoidossa. Jopa valvontaviranomaiset kuten Valvira perustaa päätöksiään, esimerkiksi ammattioikeuksien rajoittamisesta, käypä hoito suosituksiin. Silti käypä hoito suositusten laatijoiden sidonnaisuuksia, eli  riippumattomuutta ei valvo kukaan.

 

Käypä hoidon julkaisijalla on selkeästi puutteelliset taidot näytön arviointiin. Seurauksena tästä on se, että käypä hoito suosituksiin viitataan suoraan, tarkistamatta tukeeko käypä hoito suosituksessa ilmoitetut lähteet lainkaan käypä hoito suosituksessa esitettyjä suosituksia. Tämän voi tarkistaa jokainen itse, vaikkapa tutustumalla depression käypä hoito suosituksen viitattuihin lähteisiin tai etsimällä alkuperäistutkimusta vaikkapa opioidikorvauslääkkeille, missä osoitetaan subutexin olevan tehokas hoito subutex riippuvuuteen. Näyttöä ei oikeasti löydy alkuperäislähteistä, mutta näitä ’sepityksiä’ lainataan tieteellisiin julkaisuihin, opinnäytetöihin ja jopa tutkimuksiin, ilman että  alkuperäislähteiden paikkansapitävyyttä tarkastetaan niiden alkuperäislähteistä.

 

Käypä hoito suosituksia laativilla, on myös suoria ja välillisiä sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen. Sidonnaisuudet voivat liittyä myös muuhun liiketoimintaan tai vaikkapa akateemiseen kilpailuun tai jopa mielivallankäyttöön.

 

Terveydenhuollon ammattilaiset jotka uskaltavat nostaa esiin rakenteellisen korruption, joutuvat muutaman nimekkään ja vaikutusvaltaisen kollegansa painostamaksi ja jo pelkästään aiheen esiin nostamisesta voi seurata ammattioikeuksien rajoittamista tai työyhteisöstä tai muusta ammatillisesta yhteisöstä erottamisen tai syrjinnän.

 

Rakenteellinen korruptio on yleensä piilokorruptiota. Rakenteita suojellaan viimeiseen asti, jotta ei itse joutuisi kollegoidensa hylkimäksi. Urakin voi tyssätä siihen paikkaan, jos saa pilliin viheltäjän maineen.

 

Korruptio on päättäjiin ja uraohjuksiin tarttuva virus.

 

Mistä sitten erottaa onko kyse terveestä ammatillisesta verkottumisesta vai korruptiosta?

 

Korruptioon kuuluu nyrjähtäneet palkitsemisjärjestelmät sekä vaientamis- ja painostusmenetelmät. Rakenteellisesti korruptoituneessa yhteisössä yksilön on vaikea tai lähes mahdotonta toimia oikein. Oikeutusperusteet toiminnalle pyritään hakemaan muualta kuin lainsäädännöstä ja porukalla pyritään lobbaamaan lainsäädäntöä edukkaaksi taloudellisille tarpeille tai pienentämään kiinnijäämisen riskiä.

 

Lääketeollisuudessa pyörii miljardeja. Miljardibisnes ja viidentonnin virkamiehet ovat heikko yhdistelmä. Päättäjät eivät useinkaan tunnista saati edes ajattele, että lääketeollisuuden harhaanjohtava markkinointi kohdistuu nimenomaan päättäjiin, hankintavirkamiehiin ja lääkäreihin, toisin kuin ryppyvoidemainonta kohdistuu meihin tavan viiskymppisiin pulliaisiin.

 

Jos yhteisössä ei voida julkisesti keskustella sidonnaisuuksista tai korruptiosta ilman kollegiaalisia tai ammattioikeudellisia seuraamuksia ja sanktioita, on kyseessä rakenteellisesti korruptoitunut yhteisö.

 

Ilmiönä jo se, että yksi nostaa puheeksi korruption, mistä seuraa vaientamista ja uhkailua ammattioikeuksien rajoittamiseksi, on yksi rakenteellisen korruption ilmenemismuoto, mikä ei perustu lakiin vaan sen tavoite on suojella korruptoituneita rakenteita. Kyse on epäasiallisesta kohtelusta työelämässä. Terveessä yhteisössä korruptioilmiöiden esiin nostaminen on täysin luonteva keskustelunaihe, jossa pohditaan ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä korruptiolta suojautumiseksi. Miksi lääkäreiden keskuudessa ei nähdä sidonnaisuuksia eikä korruptioilmiöistä keskustelu ole luontevaa, vaan johtaa julkiseen lynkkaukseen?

 

Onko lääkäreiden koulutuksessa puutteellinen näytön arviointi? Vai kuvotteleeko lääkärit että he ovat ainoita joille opetetaan näytön arviointia? Tutkimus joko täyttää tutkimuseettiset kriteerit tai sitten se ei täytä. Vertaisarvioinnitkin mittaavat lähinnä korruptoituneiden rakenteiden kestävyyttä, jos vertaisarvioinneissa ei ole tutustuttu alkuperäislähteisiin.

Eikö ole aika noloa kun tavan pulliainen tutustuu tutkimuksiin ja toteaa etteivät ne täytä tutkimuskriteereitä ja taustavaikuttimena on taloudellinen intressi? Tällainen luulisi pilaavan vertaisarvioijankin maineen.

 

Korruptiota on tutkinut mm Vaasan yliopistossa Ari Salminen. Suosittelen tutustumaan hänen julkaisuihin.

 

Selvää on, että rakenteellinen korruptio sosiaali- ja terveysalalla tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja heikentää potilasturvallisuutta.

Viimeistään nyt on aika ryhtyä puhumaan avoimesti korruptiosta, valkokaulusrikollisuudesta sekä siitä, mitä vaikutuksia näillä on Suomen talouteen ja kansanterveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin.

Käypä hoito suositusten julkaisijalla tulisi olla näytön arviointiin niin vankka pätevyys, vaikka itse alasta ei ymmärtäisi tuon taivaallista, ettei käypä hoito suositukset jotka laajasti hoitopäätöksiin vaikuttavat värittyisi lääketeollisuuden tai hoivajättien piilomainonnalla.

Näillä ajatuksin pyydän että jokainen allekirjoittaisi Käypä hoito suosituksia ja sidonnaisuuksia koskevan kansalaisaloitteen.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5804/

 

Hyvää Uutta vuotta 2020

-Erika-

 

+5
ErikaKeski-Korhonen
Sitoutumaton Helsinki

Olen sitoutumaton vaikuttaja, Tradenomi turvallisuus- ja riskienhallinnan koulutusohjelmasta, sekä neljän jo nuoren aikuisen lapsen äiti ja lapsenlapsen mummi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu