Kuka käyttää todellista määräysvaltaa vankiloissa?

Laki Vankiterveydenhuollosta astui voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016, jolloin Vankiterveydenhuolto siirtyi Oikeusministeriöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuuteen.

YLE uutisoi 4.12.2017: 

”THL:ssä ei ymmärretä, miten vankeja hoidetaan”

”Ylen haastateltavien mukaan moni asia alkoi mennä huonoon suuntaan sen jälkeen, kun vankiterveydenhuolto siirrettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Vain muutama haastateltava haluaa puhua tilanteesta omalla nimellään.”


 

Vankiterveydenhuollon suunnitelmallisen valvonnan raportti:

”Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toteutti vuosien 2016-2018 aikana vankiterveydenhuollon suunnitelmalliseen valvontaan perustuvat ohjaus- ja arviointikäynnit kaikkiin sen 30:een toimipaikkaan. Käynneistä 8 toteutettiin yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) kanssa. Vankiterveydenhuollon organisaatiovalvonta ja ohjaus säädettiin Valviran ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtäviksi 1.1.2016 alkaen.”

Vankiterveydenhuollon johtokunnan jäsenenä ja Valviran pysyvänä asiantuntijana on A Klinikka Oy:n toimitusjohtaja.

Mikä on tilanne nyt, vuonna 2022?


 

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) pääjohtaja on nimennyt 17.2.2020 Vankiterveydenhuollon (VTH) johtokunnan jäsenet päätöksellään THL 1/0.01.0012020,
THL 2s9l0.03.0012020, THL VTH nimeämispäätös 2020.

Nimeämispäätöksessä lukee ”Johtokunnan jäsen voi osallistua johtokunnan päätöksentekoon vasta, kun jäsenen sidonnaisuuksien arviointi on suoritettu.”

Vankiterveydenhuollon 2020-2024 johtokunnan kokoontumisajat: 12.5.2020, 25.8.2020, 15.10.2020, 17.12.2020, 25.2.2021, 22.4.2021, 9.9.2021, 21.10.2021, 25.11.2021, 17.12.2021, 17.2.2022, 29.4.2022

Hallintolain 5 luvun 27§ lukee: ”Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.”

Hallintolain 5 luvun 29§ mukaan monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää toimielin. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen, eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavilla esteetöntä henkilöä. Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa myöskään hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla.

Hallintolain 5 luvun 29§ mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Sama koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa, sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

5.1.2022 Olen tehnyt tietopyynnön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kirjaamoon, koskien Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vankiterveydenhuollon johtokunnan jäsenten sidonnaisuuksien eturistiriitojen arviointia, jota edellytetään pääjohtajan nimeämispäätöksessä 7/2020, THL 1/0.01.00/2020/ THL 299/0.03.00/2020, kirjauksella: ”Johtokunnan jäsen voi osallistua johtokunnan päätöksentekoon vasta, kun jäsenen sidonnaisuuksien arviointi on suoritettu.”. Olen pyytänyt asiassa valituskelpoista päätöstä.

19.1.2022 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kirjaamo on vastannut minulle: ”Olette pyytäneet kopiot asiakirjoista, jotka koskevat Vankiterveydenhuollon yksikön johtokunnan sidonnaisuuksia. Sidonnaisuuksien selvittämisestä ei ole asiakirjoja. Asiassa harkitaan ryhdyttävän kirjallisen materiaalin keräämiseen.”. Kirjaamo ei lähettänyt minulle valituskelpoista päätöstä asiassa, pyynnöstäni huolimatta.

26.3.2022 olen uusinut tietopyynnön ja pyynnön valituskelpoisesta päätöksestä toisen tietopyynnön yhteydessä.

7.4.2022 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kirjaamo on lähettänyt minulle osan sidonnaisuusilmoituksista, mutta ei kuitenkaan kaikkia , eikä sidonnaisuuksien eturistiriitojen arvioinnin asiakirjoja.

8.4.2022 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kirjaamo on lähettänyt minulle vielä kaksi sidonnaisuusilmoitusta. Toinen sidonnaisuusilmoituksista on vastattu suoraan sähköpostiketjuun, josta ilmenee, että Vankiterveydenhuollon johtokunnan jäseniltä on pyydetty ilmoituksia jo ensimmäisen tietopyyntöni jälkeen ja uusittu toisen tietopyynnön jälkeen. Eniten sidonnaisuuksia omaavat johtokunnan jäsenet eivät ole toimittaneet sidonnaisuusilmoituksiaan pyynnöistä huolimatta.

8.4.2022 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on lähettänyt minulle valituskelpoisen päätöksen, jossa se kieltäytyy antamasta sidonnaisuuksien eturistiriitojen arviointiin liittyviä asiakirjoja, perustellen asiaa ”Julkisuuslain mukainen oikeus saada tietoja kohdistuu vain viranomaisen asiakirjoihin merkittyihin tietoihin – viranomaisen ei tarvitse tietopyyntöön vastatessaan lähtökohtaisesti tuottaa uusia asiakirjoja.”

Vankiterveydenhuolto on siis laiminlyönyt tunnistaa ja arvioida sidonnaisuuksien eturistiriidat ja kieltäytyy siitä perustellen asiaa sillä, ettei viranomaisen tarvitse tuottaa uusia asiakirjoja. Miten toimielin voi päättää esteellisyyksistä hallintolain edellyttämällä tavalla, jos sillä ei ole tiedossaan jäsenten sidonnaisuuksia?

Kyseessä on siis vapautensa menettäneet vangit, joista 90%:lla on todettu päihderiippuvuus elämänsä aikana. Luku on kymmenkertainen muuhun väestöön verrattuna.

 

Kuka käyttää Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Vankiterveyenhuollon johtokunnassa todellista määräysvaltaa?

Johtokunnan jäsenistä Rikosseuraamuslaitoksen edustaja kuuluu KRITS:n hallintoelimeen, KRITS:n edustaja kuuluu A-klinikkasäätiön hallintoelimeen ja A-klinikkasäätiöllä ja A Klinikka Oy:llä on omat edustajansa johtokunnassa ja A-klinikkakonsernin säätiön ja osakeyhtiön hallintoelimien puheenjohtajana palkkioita vastaan istuu THL:n päihde- ja riippuvuusosaston päällikköasemaa pitävä tutkimusprofessori.

Johtokunnan puheenjohtajan sidonnaisuuksia puolestaan löytyy mm oikeusrekisterikeskuksen rekisteristä, koska hän on hallinto-oikeudessa asiantuntijajäsenenä.

A Klinikka Oy:llä ei ole osoittaa toipumistuloksia huumeriippuvuudesta raittiiksi toipuneiden määristä.

Silti A Klinikka Oy:n toimitusjohtaja on VTH:n johtokunnan jäsenyyden lisäksi hoitanut Valvirassa julkista hallintotehtävää Valviran pysyvänä asiantuntijana vuodesta 2012 lukien, osallistunut ministeriön työryhmiin itsemääräämisoikeudesta ja palveluvalikoimasta. A Klinikka Oy:n toimitusjohtaja laatii myös käypä hoito suosituksia. A Klinikka Oy:n toimitusjohtajana potilaat ovat myös huumeriippuvaisia. A Klinikka Oy tarjoaa palveluita kunnille, jotka maksetaan meidän verorahoista.

Vapautensa menettäneitä on varsin helppoa houkutella korvausaineiden käyttäjiksi vankeusolosuhteissa, eli jatkamaan opioidien käyttöä vankeusaikana. Vankeusaikana ja olosuhteissa olisi myös mahdollista vieroittaa ja tarjota toipumiskeskeistä hoitoa.

Huumeriippuvuudesta vieroittunut toipuja:

  • ei tarvitse korvausaineita
  • ei tarvitse tehdä rikoksia saadakseen seuraavan huumeannoksen
  • ei tarvitse haittoja vähentäviä palveluita huumeiden käytön mahdollistamiseksi

Korvausaineen käyttäjä sen sijaan tarvitsee toipumiskeskeisen huumevieroituksen ja toipumiskeskeisen hoidon yhtä lailla kuin katuhuumeen käyttäjä, vieroittuakseen ja toipuakseen korvausaineriippuvuudesta.

Kuka hyötyy siitä, että vankeja houkutellaan vankeusaikana jatkamaan opioidien käyttöä, vieroittamisen ja toipumiskeskeisten hoitojen sijaan?

Sen sijaan että vankeja hoidettaisiin irti riippuvuuksista, THL lobbaa huumeiden käyttöön tarkoitettuja tiloja ja huumeiden laillistamista, jolloin huumeet olisivat laillisia kaikille Suomessa oleville – myös alaikäisille, koska palveluissa ei tarkasteta kenenkään ikää. A Klinikka Oy hyötyy riippuvaisten määrien lisääntymisestä, koska kuntien hankintasopimukset perustuvat riippuvaisten määrään, eikä toipumista edes mitata.

Rikosseuraamuslaitos ja Vankiterveydenhuolto muodostavat työturvallisuuslaissa määritellyn mukaisen yhteisen työpaikan. Silti päätöksenteko näyttää kovin epäselvältä.

11.5.2021, Tutkija Jyri Paasonen selvitti vankiloiden turvallisuutta: johtamisessa ja käytänteissä on parannettavaa: ”Paasonen tuo selvityksessä esiin lukuisia epäkohtia ja kehittämissuosituksia. Arvioinnin perusteella Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusjohtamisjärjestelmä ei ole toimiva. Turvallisuusorganisaatio on liian hajanainen, ja vastuunjako on epäselvä. Arviointityössä huomattiin lisäksi, että valvontahenkilöstö joutuu työskentelemään paljon yksin ja ehtii olemaan liian vähän osastoilla.”

 

11.5.2021 Jari-Pekka Holopainen, Tehokkaampi puuttuminen vankiloiden huumausainetilanteeseen: ”Huumausainekauppa näyttää olevan keskeisin juurisyy suljetuissa vankiloissa tapahtuvaan väkivaltaan, kiristämiseen ja uhkailuun. Toimenpiteiden tulisi kohdistua myös juurisyyhyn eli huumausaineiden salakuljettamisen estämiseen vankilaan.”

 

Suomikaan ei ole immuuni huumekorruptiolle

”Corruption has been identified as a key threat in the EU, with almost 60% of criminal networks estimated to use corruption as a facilitator.”

Tieteen korruptoitumista pidetään pahempana kuin poliisin ja tullin korruptoitumista, koska tiede on osa päätöksentekojärjestelmää ja lähimpänä ylintä valtionjohtoa. Tieteen episteemin korruptoituessa, tieteen tiedollinen järjestelmä ei tuota enää luotettavaa tietoa.

Huumeiden tuotantoketju tuottajamaista, kauttakulku- ja loppukäyttäjämaihin, tarvitaan aina julkisen sektorin korruptiota ja fasilitaattoreita. Korruptiossa hyödykkeiden vaihdosta sopiminen tapahtuu julkisuuslain ulottumattomissa, esimerkiksi järjestöverkostoissa, jotka yhdistävät elinkeinoelämän ja virkamiehet yhteen.

Nyt olisi korkea aika tunnistaa ja purkaa sidonnaisuuksien eturistiriidat ja sen voisi aloittaa THL:n Vankiterveydenhuollon johtokunnasta.

Lue huumekorruptiosta ja sen vaikutuksista.

ErikaKeski-Korhonen
Sitoutumaton Helsinki

Olen sitoutumaton vaikuttaja, Tradenomi turvallisuus- ja riskienhallinnan koulutusohjelmasta, sekä neljän jo nuoren aikuisen lapsen äiti ja lapsenlapsen mummi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu