Mitä osaamista Valviran lakimiehiltä voidaan edellyttää?

Valvira on pyrkinyt vuodesta 2020 useilla eri verukkeilla estämään julkisten tietojen luovuttamista, julkista hallintotehtävää Valvirassa hoitavista pysyvistä asiantuntijoistaan.

Olen kirjoittanut vuonna 2020 alkaneesta tietopyyntöprosessista jo aiemmin blogissani.

Mitä osaamista valvontaviranomaisen lakimiehiltä voidaan edellyttää?


Valvira on siis pyrkinyt estämään minua useilla eri tekosyillä saamasta tietoa siitä, ketkä hoitavat julkista hallintotehtävää Valvirassa. Julkinen hallintotehtävä on siis julkinen tehtävä, josta säädetään perustuslailla – kyse ei siis ole salaisesta hallintotehtävästä.

Ensin Valvira väitti julkista hallintotehtäviä hoitavien pysyvien asiantuntijoidensa julkisia tietoja salassa pidettäväksi tiedoksi. Hallinto-oikeuden palautettua asia uudelleen ratkaistavaksi, Valvira lähetti diaarittoman listan lääkäreiden nimiä, sen jälkeen Valvira lähetti myös perusteettoman laskun, jolla se pyrki saamaan minua luopumaan tietopyynnöstäni.

Lopulta Valvira ilmoitti etteivät he ole enää vuoden 2012 jälkeen pyytäneet lainkaan suostumuksia pysyviltä asiantuntijoiltaan. Kun asiaa ryhdyttiin selvittämään Oikeuskanslerille tekemäni kantelun johdosta, Valvira ilmoitti tiedustelleensa suostumusta Webropol ohjelmalla.

Valvira ei siis tee lainkaan hallintosopimuksia julkisen hallintotehtävän luovuttamisesta, eikä pyydä kirjallisia suostumuksiakaan.

Nyt Oikeuskansleri pyysi minulta vastinetta Valviran antamaan selvitykseen, mutta jätti lähettämättä selvityksen, johon vastinettani pyydettiin. Jouduin pyytämään selvityksen OKV:n kirjaamosta erikseen.

Kopioin tähän laatimani vastineen Valviran selvitykseen:

”Oikeuskanslerinvirasto

kirjaamo.okv@gov.fi
OKV/2099/10/2022

Vastine Valviran selvitykseen

 

Valvira toteaa selvityksessään


” Pysyvien asiantuntijoiden kutsumisessa käytetty suostumuksen tiedustelemiseen liittyvä menettely on Valviran näkemyksen mukaan varsinaista hallintopäätöstä – eli itse asiantuntijoiden kutsumista –valmistelevaa toimintaa eikä näin ollen tällaisessa päätöksen valmisteluvaiheessa muodostu sellaisia asiakirjoja, joita olisi hyvän hallinnon perusteet tai julkisuusperiaate huomioiden tarpeellista säilyttää.”

Kyse on hallintosopimuksesta, joka on hyvän hallinnon ja julkisuusperiaatteet huomioiden, sekä osapuolten oikeusturva huomioiden tarpeellista säilyttää vähintään rikosoikeudellisen virkavastuun voimassaoloajan.

”Tällä järjestelmällä voidaan luoda suostumukseen liittyviä kyselyjä, joihin kutsutut asiantuntijat antavat vastauksensa. Webropol-järjestelmästä ei ole muodostettu arkistointikelpoisia asiakirjoja ja tämän vuoksi sellaisia ei ole pystytty kantelijalle luovuttamaan.”

Jos Webropol ohjelmasta ei voi tallentaa arkistointikelpoisia hallintosopimusasiakirjoja edes kuluvan kauden asiantuntijoista, sitä ei voida myöskään käyttää hallintosopimuksen laatimiseen, eikä suostumuksen pyytämiseen julkisen hallintotehtävän hoitamiseen.

Hallintosopimuksesta tulisi nähdä mistä tarkalleen ottaen on sovittu, eli julkisen hallintotehtävän hoitamiseen liittyvät vastuut, velvollisuudet ja oikeudet. Jos nämä eivät ole selviä Valviran virkamiehille, niin miten voidaan olettaa, että ne olisivat webropol tiedusteluna selviä myöskään sopimuksen toiselle osapuolelle, eli pysyville asiantuntijoille? Valviran lakimiehillä on kuitenkin oikeustieteellinen pätevyys, jolloin heiltä voi edellyttää perusasioiden tuntemista julkisen hallintotehtävän luovuttamisesta muulle kuin viranomaiselle.

Voidaanko Valviran mainitsemaa ”tiedustelua” Wepropol ohjelmalla pitää suostumuksen antamisena julkisen hallintotehtävän hoitamiseen? Etenkään kun siitä ei jää mitään dokumenttia siitä mitä on tiedusteltu. Nythän ei ole kuin Valviran lakimiesten sana sille, että jotakin on tiedusteltu, mutta tarkalleen ottaen ei ole näyttöä siitä, että olisi laadittu lainmukainen hallintosopimus tai pyydetty kirjallinen suostumus julkiseen hallintotehtävään.

Perustuslaki 124§

”Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.”

Hallintolaki 3§

”Tätä lakia sovellettaessa hallintosopimuksella tarkoitetaan viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa sopimusta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai sopimusta, joka liittyy julkisen vallan käyttöön.
Hallintosopimusta tehtäessä on noudatettava hyvän hallinnon perusteita ja riittävällä tavalla turvattava niiden henkilöiden oikeudet sopimuksen valmistelussa sekä mahdollisuudet vaikuttaa sopimuksen sisältöön, joita sovittava asia koskee.”

Laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta 5§ 1 mom


”Virasto voi talousarvionsa rajoissa käyttää asiantuntijoita ja tehdä sopimuksia viranomaisten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa toimialaansa kuuluvien yksittäisten asiantuntijatehtävien suorittamisesta. Viraston pysyvistä asiantuntijoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.”

Asetus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta 8§

”Virasto voi kutsua pysyviksi asiantuntijoiksi enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan tunnetusti taitavia ja kokeneita henkilöitä, jotka edustavat viraston tehtävien kannalta merkityksellistä tieteellistä tai muuta asiantuntemusta. Pysyväksi asiantuntijaksi suostunut henkilö on velvollinen antamaan edustamaansa alaa koskevaa asiantuntija-apua virastolle ja lääninhallituksille.”

Professori Olli Mäenpää (Mäenpää , O 2020 , Julkinen valta ja oikeusvaltio . Oikeuden perusteet , Nro 2 , Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta , Helsinki, sivu 34. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/316900 )

”Kun viranomainen valmistelee oikeustoimeen ryhtymistä, taikka päättää siihen ryhtymisestä, oikeustoimen muuttamisesta tai sopimuksen irtisanomisesta, sen on menettelyssään noudatettava hallintolakia. Viranomainen ei näin ollen jää hallintolain soveltamisen ulkopuolelle, kun se valmistelee taloudellisia oikeustoimia, ryhtyy yksityisoikeudellisiin sopimussuhteisiin tai päättää irtautua niistä. Sen sijaan esimerkiksi sopimuksen allekirjoittaminen ei ole hallintoasian käsittelyä.”

Tatu Giordani, Ronja Kava, 2019 (Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle ja viranomaisoiminnan yhtiöittäminen, Edilex. https://www.edilex.fi/artikkelit/19839 )

(Sivu 15) ”Kun julkisen hallintotehtävän siirtäminen yksityiselle saattaa pykälän rajoissa merkitä julkisen vallan käyttämistä, on erityisesti varmistuttava siitä, että valtaa käyttävät ovat virkamiehiä rikoslain mielessä. Julkisen hallintotehtävän hoitamisen on perustuslakivaliokunnan käytännössä katsottu lähtökohtaisesti edellyttävän, että tehtävää hoitavat luonnolliset henkilöt toimivat tehtävässään virkavastuulla. Virkavastuu tarkoittaa tavanomaista laajempaa vastuuta työssä tapahtuneista virheistä. Virkavastuun perusteet ovat perustuslain 118 §:ssä, jonka mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Virkavastuu käsittää myös rikosoikeudellisen vastuun.”

(Sivu 8) ”Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Oikeuskirjallisuudessa on hahmotettu kolme tapaa ulkoistaa julkinen hallintotehtävä niin, että lakisääteisyysvaatimus voidaan toteuttaa: 1) julkinen hallintotehtävä annetaan suoraan lailla muulle kuin viranomaiselle; 2) lakiin sisällytetään säännös, jonka nojalla toimivaltainen viranomainen voi päättää tai sopia julkisen hallintotehtävän antamisesta yksityiselle taholle; tai 3) lakiin sisällytetään valtuus, jonka nojalla julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle säädetään asetuksella.
Lähtökohtana on, että asiasta säädetään lailla. Joskus on kuitenkin tarpeen säätää tai päättää asiasta lain nojalla. Käytännössä kyse on usein siitä, että julkinen hallintotehtävä annetaan lain nojalla tehtävällä sopimuksella muulle kuin viranomaiselle”

Valviran oikeudesta tehdä hallintosopimús pysyvistä asiantuntijoista on säädetty lailla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta 5§ ja tarkemmin asetuksen 8§.

Hallintosopimuksella tarkoitetaan viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa sopimusta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai sopimusta, joka liittyy julkisen tehtävän hoitamiseen. Hallintosopimus ei ole viranomaispäätös, kuten hallintopäätös.

Jotta prosessi turvaisi kaikkien osapuolten (virkamies, pysyvä asiantuntija, kansalaiset joihin asiantuntijalausunnoilla tulee olemaan vaikutuksia) oikeusturvan, tulisi ensin tehdä hallintopäätös julkisesta hallintotehtävästä, jotta hallinto-oikeudelliset näkökohdat hallintosopimuksen osalta tulee huomioiduksi. Nyt on hyvin mahdollista, ettei pysyviksi asiantuntijoiksi kutsutut edes tiedä hoitavansa julkista hallintotehtävää, johon sisältyy rikosoikeudellinen virkavastuu, koska henkilöt eivät sidonnaisuusilmoituksissaan mainitse julkista hallintotehtäväänsä Valviran pysyvänä asiantuntijana.

Suostumuksen tiedustelu webropol-ohjelmalla, josta ei jää dokumentaatiota, ei ole hallintolain tarkoittama hallintosopimus. Hallintosopimusta ei voi käsitykseni mukaan korvata viranomaisen yksipuolisella hallintopäätöksellä, koska kyse on suostumuksen antamisesta tehtävään, johon sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta.

On eri asia pyytää lääkärinlausuntoja lääkäriltä, kuin pyytää suostumus julkisen hallintotehtävän hoitamiseen, johon sisältyy rikosoikeudellinen virkavastuu. Nyt on ainoastaan virkamiehen oma sana siitä, että sadoilta ihmisiltä on pyydetty jotakin suostumuksia, mutta hallintosopimusta asiasta ei ole laadittu vuoden 2012 jälkeen.

Ottaen huomioon Valviran tehtävät valvoa sosiaali- ja terveysalan sähköisten järjestelmien lainmukaisuutta, pidän äärimmäisen vakavana tällaista lakimiesten kikkailua omien järjestelmiensä hoidossa, sekä ylimielistä asennoitumista tietopyyntöihin, jotka koskevat kaikille julkisia tietoja.

Ja tämä prosessi on siis saanut alkunsa jo vuonna 2020 josta lukien Valviran lakimiehet on useilla eri menetelmin ja verukkein pyrkinyt estämään minua saamasta julkisia tietoja julkista hallintotehtävää hoitavista pysyvistä asiantuntijoistaan.

Hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen Valviran ensin lähettämä diaarioimaton lista nimistä, ei vastaa uudelleen lähetettyä diarioimattoman listan nimiä, eikä kolmannella kerralla lähetettyjä hallintopäätöksiä. En tiedä minkä takia Valvira on nähnyt tarpeelliseksi lähetellä ihmisten nimiä huolimattomasti. Päättelen ettei Valviran prosessit julkisen hallintotehtävän luovuttamisessa noudata perustuslain, hallintolain, julkisuuslain, eikä Valvirasta säädetyn lain ja asetuksen tavoitteita.

Valviran toimintatapa julkisen hallintotehtävän luovuttamisesta, on myös altis Pay to Play korruptiolle.

Helsingissä 19.12.2022
Erika Keski-Korhonen”

 

Valviran antaman selvityksen liitteissä oli asiakirjamalli, jossa oli tietopyynnöistä kieltäytymisen erilaisia mallivastauksia. Sellaista asiakirjaa ei ollut liitteenä, jossa olisi ohjeistettu julkisuuslain noudattamiseen, eikä menettelytapaohjetta julkisen hallintotehtävän luovuttamiseen.

 

Mitä oikeustieteellisessä opetetaan minimivaatimuksena?

Voidaanko valvontaviranomaisen lakimieheltä edellyttää esimerkiksi perustuslain, hallintolain ja julkisuuslain tuntemista?

 

ErikaKeski-Korhonen
Sitoutumaton Helsinki

Olen sitoutumaton vaikuttaja, Tradenomi turvallisuus- ja riskienhallinnan koulutusohjelmasta, sekä neljän jo nuoren aikuisen lapsen äiti ja lapsenlapsen mummi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu