Osa2: Tiede&taide – projekti, aiheena huumekorruptio

Tämä on jatkoa Tiede&taide – huumekorruptioprojektille, josta kirjoitin jo aiemmin blogiini.

Eli taideprojektit joita kuvaan blogeissani, ovat osa kirjaprojektiani.

Osallistuin Pronssivalukurssille Kuusamo-opistolla 28.8.-5.9.2022

Tässä blogissa kerron vain omien veistosteni valuprosessista.

Jokaisen työn valuprosessi ja viimeistely on yksilöllinen ja voi poiketa monellakin tapaa tässä kuvatuista työvaiheista.


Kurssilla ohjaajana toimi kuvanveistäjä Alex Suomi.

Otin mukaani jo aiemmin juustonkuorivahaan tekemäni Suojeluraha-mitalin työstettäväksi. Toinen työ oli mielenpäällä ja kolmanteen työhön kehkeytyi idea kurssin aikana. Suojeluraha-mitali oli kipsisenä Mitalitaiteen killan vuosikilpailussa, sijoittuen C – sarjaan.

Kurssi alkoi luennolla ja lyhytdokumentin katsomisella, joissa käytiin läpi koko valuprosessi. Lisäksi jokaista työvaihetta edelsi työtilassa luento ko. työvaiheesta ja siihen liittyvistä työturvallisuusasioista.

Kurssilla työstettiin juustonkuorivahasta omat veistokset, omien ideoiden pohjalta, joka valettiinpronssiin perinteisellä valumenetelmällä. Kukin keskittyi omaan työhönsä intensiivisesti.

Jotta pronssin voi valaa, on malliin rakennettava syöttö- ja kaasuaukot, eli jöötit, jotka minun töissäni kiinnitettiin alustaan, jotta kanavat pysyy auki.

Kun jöötit on kiinnitetty, rakennettiin muottireunus. Ensin kanaverkosta mitattiin ja rakennettiin ympärille suojaverkko, joka pitää muotin koossa.

Kanaverkko kiedottiin muovimattoon rullalle.

Muottimassa leivottiin kipsistä, tiilimurskasta ja vanhasta uusiokäyttömurskasta. Juuri ennen muotin täyttöä, mallit suihkutettiin sinolilla.

Muotit täytettiin muottimassalla siten, että massa kaadettiin ämpäristä kauhoen kipolla suoraan mallin päälle muotin sisään.

Kun muotit on täynnä, ne annetaan kovettua. Ennen polttamista, muoteista poistetaan muovimatto ympäriltä ja jööttikupit ja pillit, sekä rakennetaan uuni. Muotit ladotaan uuniin, jonka jälkeen uuni suljetaan ja lukitaan. Kuvassa näkyy muotit uunissa. Uuniin laitetaan vielä kansi ja kannen väliin lämpömittarin lämmöntunnistin.

Uuni laitettiin päälle kahdella kaasupolttomolla. Jakauduimme pareiksi ja jokaiselle jaettiin 3h valvontavuoro. Ensimmäinen vuoro oli klo 10:00-01:00. Lämpötilaa seurattiin ja tunnin välein lämpötila merkittiin seurantataulukkoon. Uuni lämmitettiin max 700 asteeseen, jonka jälkeen kaasuja suljettiin vuoron perään, että lämpö saatiin pysymään 600-700 asteen välillä, kunnes vahaliekki hiipui ja lopulta sammui, kun kaikki vaha oli palanut muoteista pois.

Kun uuni oli riittävän lämmin, näkyi seurantaikkunasta vahaliekki.

Uuni sammutettiin seuraavana iltana klo 20:00, kun vahaliekki oli sammunut. Lämpöä laskettiin pikkuhiljaa, ensin avaamalla kantta ja myöhemmin purettiin auki. Tämän jälkeen rakennettiin valimo. Kuvassa kuvanveistäjä, kurssiohjaaja Alex ja assistenttina kuvanveistäjä Heidi.

Kun muotit oli jäähtyneet, jööttikanavat imuroitiin puhtaaksi.

Valimoon oli siis rakennettu upokas, joka kuumennettiin yhdellä kaasutoholla. Pihan kotaan laitettiin myös tuli ja siellä vietettiin iltaa makkaraa paistaen ja pienen naposteltavan kera.

Pronssi sulatetaan hitaasti upokkaassa, jonka jälkeen siitä poistetaan mahdollinen kuona.

Sula pronssi hehkuu kauniisti, kun sitä kaadetaan jööttireijästä sisälle muottiin.

Pronssia sulatetaan niin monta upokkaallista, kunnes kaikki muotit on täytetty. Loput kaadetaan maahan tehtyyn harkon muotoiseen kuoppaan, johon pronssi jähmettyy ja on uudelleen sulatettavissa seuraavaan kertaan.

Viimeisenä upokas kaavitaan puhtaaksi, jonka jälkeen upokkaassa grillataan valumakkarat.

Kun muotit on jäähtyneet, ne koputellaan auki ja valettu pronssiesine etsitään esiin muotista.

Veistokset puhdistettiin huolella, jonka jälkeen ne pestiin painepesurilla puhtaaksi.

Tämän jälkeen työt harjattiin, niistä poistettiin jöötit ja pistettiin happoon 15 minuutiksi ja neutraloitiin vedellä.

Tämän jälkeen työt viimeisteltiin punsseleilla ja taltalla. Joihinkin joutui käyttämään myös dremeliä.

Kun työt oli mieleisiä, ne patinoitiin.

Valitsin teoksiini paahteisen tumman sävyn, joka saatiin aikaan rikkimaksalla.

Marionetti-teatterin 3/4 marionetista eivät valautuneet, ilmeisesti kuparilangan vuoksi, jonka ympärille olin pienet marionetit juustonkuorivahasta muotoillut. Muotoilin marionetit pronssin jööttijämistä dremelillä.

Marionetit kiinnitettiin kuparilankaan hopeajuotteella, joka antoi marioneteille hauskat sävyt.

Patinoinnin jälkeen, pinta harjattiin, vahattiin mehiläisvaha-bensaseoksella.

Jokaisen työvaiheen jälkeen siivottiin edellisen vaiheen jäljet. Jokaista vaihetta edelsi työturvallisuusosio teorian lisäksi.

Pari sanaa tunnelmista

Ensinnäkin ruokailu, se on pakko mainita ensimmäisenä. Kurssiini kuului opetuksen lisäksi majoitus opistolla, sekä seisovasta pöydästä tuhti ja maukas aamupala, lounas ja päivällinen. Ruoan maku oli parempi kuin useimmissa ravintoloissa, mikä herätti heti ensimmäisinä päivinä keskustelua. Eli mainitsemisen arvoinen. Oli huomioitu myös gluteenittomat ja kasvisruokailijat.

 

Majoitus oli siisti ja huone oli mukava. Eipä huoneessa paljon ehtinyt olemaan, koska Veistolassa sai viettää aikaa ja työstää töitään niin pitkään kuin halusi – ja haluttiinhan me.

Pieni hetki maltettiin kuitenkin pyörähtää nähtävyyksiä katsomassa, kun kurssikaveri Kaisa ystävällisesti lähti autolla näyttämään upeimpia maisemia Käylässä ja Rukalla. Nähtiin matkalla myös poroja.

 

Pronssivalukurssi oli niin valtava elämys, että kurssin päätyttyä ei kyyneleiltäkään vältytty, kun tuli kotiinlähdön aika.

Vaikka aiheeni on hyvin arka ja aiheuttaa monille voimakkaitakin tunteita, niin kurssilla sai toteuttaa omaa mielenkiintoaan ja luovuutta vapaasti. Poliittisesti herkästä aiheesta oltiin montaa mieltä, mutta silti kannustavassa hengessä sain toteuttaa omaa unelmaani todeksi.

Kiitos Kaunein Kuusamo-opistolle, rehtori Ulla Parviaiselle puitteista ja opiston väelle hyvästä hengestä, sekä Alexille ja Heidille intensiivisestä ja ammattitaitoisesta ohjauksesta. Vaikka kurssitodistuksessa lukee, että ohjausta on ollut 44h, niin todellisuudessa ohjausta sai melkeinpä kellot ympäri. Aina kun tarvitsi.

Aivan varmasti tulen ensi vuonna uudelleen. Aivan mieletön elämys!

 

+2
ErikaKeski-Korhonen
Sitoutumaton Helsinki

Olen sitoutumaton vaikuttaja, Tradenomi turvallisuus- ja riskienhallinnan koulutusohjelmasta, sekä neljän jo nuoren aikuisen lapsen äiti ja lapsenlapsen mummi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu