Rasismin torjuntaa vai historiamuistin kadottamista?

Mutta nyt on kuitenkin 2020-luku, ja nykyajan kontekstissa se on rasistinen sana.

– Eikä mulla tulisi mieleenikään, eikä kellään muullakaan järkevällä ihmisellä käyttää sitä sanaa, koska sen merkitys on muuttunut loukkaavaksi, Valtaoja vastaa.”


 

Fiksu käyttää sanoja asiallisessa kontekstissa.

Kollektiivisen historiamuistin häivyttäminen mahdollistaa historian toistamisen nykyaikaisemmalla tekniikalla, jolloin historiasta tutut sortavat teot voidaan toteuttaa nopeammin, tehokkaammin ja vakavammin seurauksin kuin ennen aikaan.

Kollektiivisen historiamuistin kadottaminen onnistuu muuttamalla sanojen merkityksiä tavoitehakuisesti leimaavaksi, stigmatisoimalla ja poistamalla sanoja käytöstä, sekä historiasta muistuttavia aikalaismuistoja näkyviltä.

 

Historian tunteminen auttaa väestöä varautumaan, tunnistamaan ja torjumaan haitallisia historiasta tuttuja vahingollisia ilmiöitä.

Jos historia kadotetaan termi- ja käsitekikkailun avulla ja aikalais-aineistoa kadottamalla, on vaarana, ettei osata enää varautua, tunnistaa ja torjua historiasta tuttuja vahingollisia ilmiöitä.

Kenen etuja historiamuistin peukalointi edistää?

Nykytekniikalla kyetään tunnistamaan ihmiset kasvoista, äänestä, liikkeestä, mielipidekirjoituksista ja tunnetiloista.

Tekoälyn avulla voidaan hallita suuria tietomassoja ja kohdentaa vaikuttajaviestintää somen kautta suureen yleisöön ja kohdennetusti yksilöön tai johonkin väestön osaan.

Yksinkertaisimmillaan tunnistusohjelmien käyttö esimerkiksi yhdessä THL:n Findatan kansalaisista keräämien intiimeimpien tietojen kanssa, mahdollistaa tiedolla johtamisen, eli poliittisen piiloväkivallan kohdentamisen yksilöön, kun aktiivista valvontaa eikä korruption torjunnan toimia ole.

Nykytekniikka on myös kansainvälisesti ja poliittisesti järjestäytyneiden rikollisverkostojen käytettävissä, sillä erotuksella, ettei niitä koske järjestäytyneen yhteiskunnan lait ja normit.

Termi- ja käsitekikkailun avulla voidaan saada aikaan todella suurta vahinkoa.

Enkä nyt tarkoita että ketään pitäisi haukkua ja nimitellä vaikkapa mieheksi, naiseksi, homoksi tai millään muullakaan merkkijonolla tai sanalla.

Vahinkoa aiheuttaa ihmisten asenteet ja tarkoitusperät, ei yksikään merkkijono.

Pitäisi puuttua siihen, missä kontekstissa ja tarkoitusperissä sanoja käytetään, koska juuri tuo epäasiallinen ja toista haavoittava konteksti, eli alistava tarkoitusperä on vahingollinen, ei niinkään se itse merkkijono jolla vahinkoa pyritään toteuttamaan.

Kun yksi merkkijono leimataan pois käytöstä, otetaan vallankäytön ja alistamisen välineeksi uusi merkkijono. Merkkijonot on vaihdettavissa, eikä asenteet merkkijonoja poistamalla muutu. Mitä jos puututtaisiin alistamiseen ja mielivallankäyttöön, merkkijonojen poistamisten sijaan?

Rasismikin voi ilmetä käänteisilmiöinä, eikä suuri yleisö välttämättä tunnista onko kyseessä rasismin torjunta vai sen varjolla toteutettava rasismin lietsominen tai muu vallankäytön intressi.

Eli kaikilla rasismin vastaisilla toimilla ei välttämättä ole tavoitteena rasismin torjunta, vaan rasististen asenteiden lietsominen, mielivallan käyttö tai muu vallankäyttö ja sortaminen rasismin torjunnan nimissä.

Jotta rasismia kyettäisiin oikeasti torjumaan, olisi tunnistettava ideologisen korruption ilmenemismuotoja ja niiden perimmäisiä tavoitteita ja seurauksia.

Sosiaalisen median ryhmiin on ujuttautuneena ideologisia somevaikuttajia, eli mielipiteiden muokkaajia. Näiden tunnistaminen on haastavaa, mutta ei mahdotonta.

 

-Uhriutumiskulttuurillakin voi olla vallankäytöllisiä tarkoitusperiä ja vahingollisia seurauksia-

 

+3
ErikaKeski-Korhonen
Sitoutumaton Helsinki

Olen sitoutumaton vaikuttaja, Tradenomi turvallisuus- ja riskienhallinnan koulutusohjelmasta, sekä neljän jo nuoren aikuisen lapsen äiti ja lapsenlapsen mummi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu