Rikosoikeuden professorit norsunluutorneissaan


Tiedättekö miltä tuntuu katsoa sivusta, kun oma lapsi liukuu huumeiden maailmaan? Kun ensimmäisestä hoitopaikasta lapsesi lentää alta vuorokauden kadulle, koska ei ole pystynyt vieroittamaan itse itseään ennen hoitoon pääsyä huumeista. Opioideja kyllä saisi – niitä tarjoillaan ensimmäisenä. No, me selvittiin.

Mutta, tiedättekö miltä tuntuu katsoa, kun yksi jos toinen äiti taistelee samaa taistelua saadakseen lapselleen hoitoa ja yksi kerrallaan aika ajoin joutuu saattelemaan oman lapsensa taivasmatkalle?

Vain, koska hoitoon ei pääse ja jos pääsee, maksusitoumus on niin lyhyt, ettei todellista toipumista ehdi tapahtua.

Ja samaa aikaa rikosoikeuden professorit mainostavat norsunluutorneistaan mediassa huumeiden käyttöä vapaaksi kaikille koko Suomen kansalle, vaikka heillä on kaikki tieto ja työmenetelmät käytössään tutkia rakenteita, prosesseja, tiedepetoksia, huumekorruptiota, julkisen rahan liikennettä ja kaikkea sitä, mikä estää hoitojen saannin Suomessa.

Vaikka sivusta katsominen sattuu, niin en pysty tietämään sitä tuskaa, mitä äiti tai isä kokee, peitellessään lapsensa ikiuneen ❤ Tai pieni lapsi, joka peittelee äitinsä viimeisen kerran ❤

Vain sen vuoksi, ettei toipumiskeskeistä tarpeen pituista hoitoa saa ajoissa.

 

Tiede ei ole totuus. Eikä titteli tee älykkääksi.

 

 

0
ErikaKeski-Korhonen
Sitoutumaton Helsinki

Olen sitoutumaton vaikuttaja, Tradenomi turvallisuus- ja riskienhallinnan koulutusohjelmasta, sekä neljän jo nuoren aikuisen lapsen äiti ja lapsenlapsen mummi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu