Sijoittajat eivät ole hyväntekeväisyysjärjestöjä

”Pääomasijoittaja etsii, ra­hoittaa ja edistää sellaisia korkeiden tuotto-odotusten riskihankkeita, joi­den on usein vaikea saada rahoitusta muista rahoituslähteistä.”

(Vero.fi)

Kirjoitin edellisessä blogikirjoituksessani Lasten SIB vedätyksestä. Tässä blogikirjoituksessa jatkan aihetta Koto SIB, Työ SIB ja Asunnottomuus SIB vedätyksillä, joilla kupataan rahaa kunnilta ja häiritään tervettä avointa kilpailua markkinoilla.

Oikeastiko joku mielikuvittelee, että sijoittajat ovat hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka rahoittavat ilmaiseksi julkista sektoria ja kantavat vielä vastuun kaikkien osapuolten taloudellisista riskeistä?

Odottakaapa vain, kun totuus valkenee palvelumuotoillun markkinoinnin takaa ja tulee maksun aika.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sivuilla markkinoidaan SIB rahoitusmallia, ikään kuin se tulisi kunnille halvemmaksi maksaa palveluista, joita se muutenkin on ostanut suoraan, plus sijoittajien osuus, kuin ostaa samat palvelut suoraan palveluntuottajalta.

TEM kirjoittaa sivustollaan

”Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama kokeilu tehosti maahanmuuttajien työllistymistä yksityisellä pääomalla.”

Tottakai kokeilu edisti yksityisen pääoman käyttämistä maahanmuuttajien kotouttamiseen, koska yksityistä rahastomuotoista kalliin koron lainapalvelua on markkinoitu ahkerasti luotettavana pidettyjen virastojen ja laitosten virkamiesten toimesta virkavastuulla.

Normaalisti yritykset hoitavat markkinoinnin itse, omalla kustannuksellaan.

TEM:n sivuilla kerrotaan myös, että SITRA on tuonut SIB:n Suomeen.

”Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tuonut Social Impact Bond -mallin Suomeen osana vaikuttavuusinvestoimista.”

Myös SITRA markkinoi sijoittajien liiketoimintaa, ikään kuin sijoittajat maksaisi pyyteettömästi kaikki yhteiskunnan viulut ja kantaisi myös riskit sen lisäksi, eikä kuntien tarvitsisi ikinä maksaa rahoja takaisin.

”Rahasto maksaa maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistämistä edistävät toimenpiteet sijoittajilta kerättyjen varojen turvin.”

Nämä S-Pankin kyljessä toimivat FIM yhtiöt sijoittajineen, tarvitsevat maahanmuuttajia enemmän, kuin maahanmuuttajat Suomea. Niiden yhteiskunnallinen velvollisuus ja vastuu on ainoastaan tuottaa omistajilleen voittoa. Ne eivät ole hyväntekeväisyysjärjestöjä.

SITRA on ahkerasti luonut mielikuvia sijoittajista hyväntekijöinä.

On Lasten SIB, Lasten ja Nuorten SIB, Työ SIB, Koto SIB ja Asunnottomuus SIB, sekä useita lyhyen kaaren lakkautettuja FIM yhtiöitä.

Näiden SIB:en taustalla on hyvin monitasoinen FIM yhtiökompleksi, joita pyörittää S-Pankin Jussi Niskanen ja Jani Kempas.

On FIM osakeyhtiöitä, holding yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä sekä sulautumisia ja niiden kautta vaihtuneita yhtiöiden nimiä pilvin pimein.

Kommandiittiyhtiöt eivät ole toimittaneet tilinpäätöksiään, eivätkä edunsaajailmoituksiakaan PRH:n rekisteriin rekisteröitäväksi, vaikka kommandiittiyhtiöiden yhtiömiehet ovat osakeyhtiöitä ja hallinnoinnit menee ristiin rastiin niin, ettei meinaa kartalla pysyä.

Ainoastaan ne FIM kommandiittiyhtiöt, joissa Eläkesäätiö Neliapila on yhtiömiehenä, ovat toimittaneet tilinpäätöksensä ja edunsaajailmoituksensa PRH:n Virre – rekisteriin rekisteröitäväksi. Eli tieto toimintatavoista varmasti näillä S-Pankin myyntitykeillä on, mitä pitää toimittaa ja minne.

SIB hankkeisiin haalitaan ihmisiä, joilla on heikommat valmiudet puolustaa itseään, kuten maahanmuuttajia, pitkäaikaistyöttömiä, lapsia ja nuoria.

THL jakaa sivustollaan harhaanjohtavaa tietoa, että ihmiskauppa olisi muka sukupuolittunut ilmiö.

”Ihmiskauppa
Ihmiskauppa on sukupuolistunut ilmiö. Osa ihmiskaupparikoksista liittyy seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja prostituutioon pakottamiseen.”

Ei voi kuin ihmetellä, mistä THL ammentaa tämän kaiken tietonsa. Aivan kuin siellä elettäisiin jossakin kuplassa, täysin eristäytyneenä muusta maailmasta.

Ihmiskaupalla viitataan hyväksikäyttötilanteisiin, joista henkilö ei voi kieltäytyä tai lähteä uhkailun, väkivallan, pakottamisen, petoksen ja/tai vallan väärinkäytön vuoksi. Ihmiskauppiaalle uhri on vain pelkkä taloudellinen hyödyke, jota voi myydä useita kertoja, useille asiakkaille.

THL on mukana sijoituskuviossa. THL tekee tutkimusta ja säätää mittareiden kanssa, mutta kenen eduksi?

Helsingissä palveluiden päätoteuttaja on Diakonissalaitoksen omistama yhtiö. THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta istuu Diakonissalaitoksen valtuuskunnassa. THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, puolestaan istuu Diakonissalaitoksen hallituksessa.

Molemmat saavat sivutoimistaan kokouspalkkioita ja toinen lisäksi kuukausipalkkaa, joka on omiaan vaikuttamaan palvelussuhteeseen virassa.

”Hallituksen ja valtuuskunnan jäsenille maksetaan kokouspalkkiota. Vuonna 2023 hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 1500 €, hallituksen varapuheenjohtajalle 1200 € ja hallituksen jäsenelle 900 € kuukaudessa. Lisäksi maksetaan kokouspalkkio 500 € kokoukselta. Valtuuskunnan puheenjohtajalle maksetaan 600 €, varapuheenjohtajalle 500 € ja valtuuskunnan jäsenelle 400 € kokoukselta. Hallituksen ja valtuuskunnan sähköpostikokouksista ei makseta kokouspalkkiota.”

S-pankki kertoo sivuillaan, että muun muassa S-ryhmä, LähiTapiola, Sitra, Espoon kaupunki, Samfundet Folkhälsan ja Tradeka sijoittavat yhteensä viisi miljoonaa euroa tähän hyväksikäyttökuvioon.

Sairaala Nova markkinoi SOLA mallia sivustollaan, jossa kuvataan kahden päivän tapahtumat Sola Nordix – Measuring Social Value 11.-12.4.2023 lanseeraustilaisuudesta.

S-Pankin Juha Kempaksen esityksessä kerrotaan, että

1. Rahasto maksaa ensin palvelukokonaisuuden tuottamisen kustannukset palveluntuottajalle
2. Rahasto ottaa itselleen 5-8 %:a p.a. korkoa
3. Kunta maksaa lopulta Rahastolle sopimuksen mukaisen korvauksen, joka koostuu rahaston pyörittämisen kuluista, ostetuista palveluista ja 5-8% koroista
4. Sijoittajat saavat sijoittamiensa rahojen lisäksi 5-8% korkoa
5. Lapset, maahanmuuttajat ja työttömät kärsivät enemmän, kun rahaa ohjataan sijoittajille sen sijaan että koko rahalla tuotettaisiin palveluja kohderyhmille.

Tämä on ehkä vieläkin härskimpi vedätys, kuin Tampereen surullisen kuuluisa ”Kukaan ei putoa” – huumehoitosopimus, jossa huumeriippuvaisia sidottiin potilassuhteisiin opioideilla ja johon oli ujutettu julkisivunsiivous pykälä, joka velvoitti palveluntuottajaa järjestämään päivystyksen jopa sosiaaliseen mediaan ja tuomaan aineiston ohjausryhmälle.

Koto SIB ja Työ SIB on myyty sillä verukkeella, että ”maahanmuuttajille maksettavan työmarkkinatuen sijasta valtio saa tuloveroja”

On jätetty korostamatta että nekin verot maksetaan meidän verorahoista, aivan kuten ne markkinatukikin, joita verorahoilla ostetaan, mutta 5-8% korolla.

Lisäksi maahanmuuttajia työllistetään aloille, jotka ovat potentiaalisia ihmiskaupan riskikohteita. Ihmiskaupan torjuntatoimet ovat Suomessa vielä lapsen kengissä, eikä ymmärretä, että työperäinen ihmiskauppa tarvitsee aina vakavaa virkamiesten korruptiota.

Kenen etu tämä on? Palataan asiaan, kun FIM kommandiittiyhtiöt ovat toimittaneet rekisteriin asianmukaisesti tilinpäätökset ja tehneet edunsaajailmoitukset.

Asunnottomuus SIB on Rikosseuraamuslsitoksen vuoden 2021 tulossopimuksessa talouteen liittyvissä tavoitteissa vuosille 2022-2025.

”Rikosseuraamuslaitos osallistuu pilottihankkeen (asunnottomuus-SIB) valmisteluun. Päätökset pilotin toteuttamisesta tehdään esiselvityksen valmistuttua.”

En voi olla kiinnittämättä huomiotani siihen, kuinka helposti julkisen sektorin rakenteisiin on päässyt ujuttautumaan sinne kuulumattomia.

Näyttää ikävästi siltä, että hyväntekeväisyyden nimissä kuntien kassoja putsataan parhaillaan ja valvontaviranomaiset ummistavat silmänsä.