THL & A-klinikkasäätiösidonnaisuudet – Iltasanomien julkaisuun 1.8.2020

  • Iltasanomat julkaisi 25.7.2020 viikonlopun lehdessä artikkelin päihdehoidon ongelmista, johon A-klinikkasäätiö ja sen omistama A Klinikka Oy antoivat ”erilliset” vastineet 1.8.2020 IS:n julkaisussa.

Aloitetaanpa A-klinikkasäätiön vastineesta. Olavi Kaukonen on siis A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja. A Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Kaarlo Simojoen bisneskumppani samasta konsernista. Molempien lakisääteinen tehtävä on ajaa johtamansa yhtiön taloudellista etua.

 

A-klinikkasäätiö pyrkii vastineessaan esittämään THL:n emeritus tutkimisprofessorin Hannu Alhon ikään kuin kilpailevan osakeyhtiön työntekijänä. Tämä on toki osittain totta, mikä selviää myös Addiktum Oy:n internetsivuilta, että THL:n Hannu Alho ja Sari Castren tarjoavat samoja palveluita Addiktum Oy:ssä, kuin mitä he ovat samaa aikaa tutkineet vastuullisina tutkijoina THL:ssä; mm viimeisin naloksoni nenäsumutetutkimus peliriippuvaisille.

Kuinka monella peliriippuvuuteen erikoistuneella yrityksellä tai kolmannen sektorin toimijalla on sama mahdollisuus hyötyä asemastaan julkisessa tutkimuslaitoksessa ja kehitellä bisnestuotteilleen tutkimustuloksia riippumattoman tutkimuslaitoksen nimissä omaksi ja sivutoimisen työnantajansa eduksi?

No, ei se THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta yhtään huonompi tässä ole. Hän istuu diakonissalaitoksen säätiön valtuuskunnassa ja Alkon hallituksessa. Tämä ei ole yhteistyötä vaan sidonnaisuus. Diakonissalaitoksen omistama osakeyhtiö HDL Hoiva Oy tarjoaa myös korvausainejakelupalveluita.

Addiktum Oy ei ole A Klinikka Oy:n kilpailija, vaan THL:n yhteistyökumppani myös korvausainejakelussa.

A Klinikka Oy lanseerasi Ruotsalaisen pörssiyhtiö Camurus AB:n myymän pitkävaikutteisen korvausaineen Suomeen, ja aloittivat klinikoillaan samaa aikaa ensimmäisten joukossa Addiktum Oy:n kanssa.

A Klinikka Oy on saanut yksinoikeuden laatia Buvidal korvausaineen hoitosuositukset. Aine on sitä samaa riippuvuutta ylläpitävää ainetta, kuin mitä kaduillakin eniten Suomessa suonensisäisesti käytetään. Nämä kaverukset suunnittelevat mm lääkäreiden koulutukset päihdelääketieteen yhdistyksessä Päly Ry:ssä yhdessä konseptiinsa soveltuvaksi.

Näillä yrityksillä ei ole intresseissä saada toipumistuloksia, koska heidän ansaintalogiikka perustuu riippuvaisten määrään ja ”hoidon” pituuteen. Mitä pidempään narkomaani pysyy hengissä ja korvauainejakelulaskennassa, sitä enemmän rahaa tulee kassaan.

Olen tehnyt THL:n sidonnaisuuksista kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ensimmäisen kantelun aikana, THL:n emeritustutkimusprofessori Hannu Alhon sidonnaisuudet purettiin yritysten hallituksista, joita oli mm MedicTera Oy ja Novalco Oy ContralClinics. Samalla purettiin myös hänen vuosia kestänyt jäsenyytensä A-klinikkasäätiön valtuuskunnasta.

Huomion arvoista on, että MedicTera Oy:n hallituksessa on myös A Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki.  Jostain syystä MedicTera Oy:n liikevaihto on laskenut merkittävästi sen jälkeen kun Hannu Alho on lähtenyt pois hallituksesta, mikä on tietysti merkillepantavaa. Nämä sidonnnaisuudet voi tarkastaa PRH:n ylläpitämästä Virre yritysrekisteristä täysin ilmaiseksi.

Olavi Kaukonen kirjoittaa vastineessaan: ”Julkisen rahoituksen valuminen tukemaan markkinaehtoista toimintaa, olisi selkeästi valtionavustuslain vastaista..”

Niinhän se on ja se pitäisi perin juurin nyt tutkia. STEA:n avustusrekisteristä näkee, mille paikkakunnille A-klinikkasäätiö on avustuksia hakenut ja ne paikkakunnat noudattavat juurikin niitä paikkakuntia, missä A Klinikka Oy:llä on toimipisteet ja sopimukset julkisen sektorin kanssa. A-klinikkasäätiön toimipaikka on Helsinki.

Esimerkiksi osallisuuden vahvistamishankkeelle on myönnetty avustuksia STEA:sta, sekä valtakunnallisesti että  Tampereelle missä kilpailutusten voittaneet palveluntuottajat toteuttivat hankkeen yhdessä hankintasopimuksen voimassaolon aikana. Tämä selviää STEA:n julkisesta avustusrekisteristä, rahoitushakemuksista ja hankintasopimuksista. Lisäksi rahoitusta on saatu Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). (Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma.) Tässä hankeavustushakemuksessa on kaikki samat tahot edustettuna, kuin hankekilpailutukset voittaneet molemmat konsortiot. Jotakin kartellimaisuutta näissä on, koska kunnat tekevät yhdenmukaiset sopimukset ”kilpailijoiden” kesken, jotka kuitenkin hankeavustushakemuksista päätellen ovat hankekumppaneita keskenään. Päivämääristä päätellen jo ennen kuin palveluntuottajien valinnasta on tehty päätös.

Osallisuuden vahvistamisen hanke on kirjattu THL:n tutkimushankkeeksi, THL:n kehittämispäällikkö Airi Partasen nimellä, joka istuu STEA:n avustus- ja arviointijaostossa valvomassa avustusten puolueettomuutta. STEA:n päällikkö Kristiina Hannula, joka otettiin Ehyt Ry:stä, istuu THL:n neuvostossa. Eniten riippuvuusjärjestöistä on saanut avustusta Ehyt Ry ja A-klinikkasäätiö. Eli THL:llä on sidos STEA:an ja jakaa käytännössä STEA:n peliriippuvaisilta kerättyä rahaa omalle työlleen, THL:n tutkimushankkeille, joita koordinoi A-klinikkasäätiö.

Ensimmäisen kanteluni aikana, A-klinikkasäätiö poisti sisällön OK-hankkeen internetsivuilta, mistä paljastui aiemmin kaikki osahankkeet rahoitushakemuksineen sekä hankkeen ohjauksesta vastaavat ja hanketyöntekijät samalta sivulta. Ok hanke lanseerattiin Tampereella ”Kukaan ei putoa” huumehoitona, missä osallistettiin narkomaaneja niin että he pysyisivät korvausaineriippuvaisina. Hankintasopimuksen aikana on tehty useampi kantelu valvontaviranomaisille. Osasta löytyy jo kanteluratkaisu, mutta tutkinta on edelleen kesken.

Hankintasopimukset perustuvat riippuvaisten määrään, ei toipumiseen. Tilastoja ja tilastojen keruuta hallinnoi THL. Yrittäkääpä etsiä tilastoja esimerkiksi riippuvuudesta toipuneiden määristä. A Klinikka Oy ei edes kehtaa julkaista, kuinka moni on vieroittunut ja toipunut heidän palveluidensa avulla korvausaineriippuvuudesta.

Herää kysymys, rahoitetaanko THL:n tutkimustoimintaa ja kuntien päihderiippuvuusjärjestelmiä peliriippuvaisilta nyhdetyin rahoin näiden säätiöiden avulla? Tämä ohjausviranomaisista koostuva johto kuitenkin vääristää kilpailua alalla ja oikeasti toipumiskeskeistä hoitoa tarjoavat kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat syrjäytetään tämän verkoston avulla julkisten hankintojen ulottumattomiin.

Kaukonen kirjoittaa vastineessaan, ettei Valtiolla, Kuntaliitolla, eikä A-klinikkasäätiöllä ole mahdollisuutta vaikuttaa kuntien tarjouspyyntöihin eikä hankintapäätöksiin.

THL:n päihde- ja riippuvuusosaston päällikkö Pekka Hakkarainen, on sekä A-klinikkasäätiön, että A Klinikka Oy:n hallituksen puheenjohtaja. A-klinikkasäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja on Oikeusministeriön virkamies Aarne Kinnunen, joka on myös korruption vastaisen ryhmän puheenjohtaja, sekä Rikoksentorjuntaneuvoston Haaste lehden toimitusneuvostossa. Valtuuskunta, johon myös Hannu Alho kuului vuoteen 2019 asti, valitsee hallituksen. Hallitus puolestaan valitsee toimitusjohtajan. Kyse ei ole siis mistään edustuksesta, vaan säätiön ja voittoa tavoittelevan osakeyhtiön johtamisesta.

THL:n lakisääteiset tehtävät on lueteltuna laissa Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksesta. Lain mukaan THL on kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ohjausviranomainen.

Nyt kun esimerkiksi Tampereella olisi akuutti tarve ohjaukselle, niin ongelma syntyy siinä, että molempien palveluntuottajakonsortioiden konsernijohdot on miehitetty  THL:n henkilöstöllä, eli THL on tehtävässään esteellinen. THL:n pitäisi siis ohjata Kuntaa tilanteessa missä he toimivat itse palveluntuottajan konsernien johdossa. Ohjata itse johtamaansa toimintaa kunnassa. Voiko esteellisempi enää olla? Palveluntuottajien konsortiot koostuvat samoista toimijoista, joiden nimillä osallisuuden vahvistamishanke Ok hankkeelle on haettu rahoitusta STEA:sta ja EU:sta.

Kaukonen kirjoittaa vielä, että hallintoa pitäisi tutkia ja että sitä tutkitaankin mm tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa. Ongelma on siinä, että A-klinikkasäätiön valtuuskunta ja hallitus ja johto on miehitetty julkisen tutkimuslaitoksen, korkeakoulujen ja yliopiston väellä, ne ovat kaikki esteellisiä, jotta tutkimusta voisi kutsua tutkimukseksi. Eli kyseessä ei ole tutkimus, vaan lähinnä puutteellinen omavalvonta.

Loppuun Olavi Kaukonen kirjoittaa, että on selvä että A-klinikkasäätiölle on kertynyt osaamista päihdekuntoutuksesta 60 toimintavuoden aikana. Nykyiset avainhenkilöt; Aarne Kinnunen ja Pekka Hakkarainen & co, ovat pyörittäneet A-klinikkasäätiötä jo vuodesta 2009 lukien. Itseasiassa vuonna 2009 vaihtui koko johto Laaria lukuunottamatta.

Nämä samat, jotka ajavat elinikäistä korvausainejakelua verovaroin, pitävät yllä myös huumeiden laillistamiskampanjaa.

Myös huumausaineiden käyttöhuoneet ovat osa huumeiden laillistamiskampanjaa. Kukaan ei vedä tyhjällä ruiskulla mitään suoneen, vaan sitä edeltää aina markkinointi, myynti ja ostotapahtuma. Jos valvonta- ja kontrolliviranomaiset suorittaisivat lakisääteistä valvontaa tiloissa tai sen läheisyydessä, ei kukaan käyttäisi näitä tiloja. Riippuvainen käyttää aineensa siinä lähimmässä mahdollisessa paikassa, missä se on mahdollista ja siihen kelpaa ruuhkaratikka, leikkipuisto tai vessa. Ei siinä piikityksessä niin kauaa mene, että kannattaisi piikitystilaan lähteä. Jos tilat luetaan kontrollin ulkopuolelle, se mahdollistaa kaikenlaisen rikosten toteuttamisen, poliisin valvonnan ulkopuolella.

Olavi Kaukonen, nämä kaikki ovat sidonnaisuuksia. THL on myös tilastoviranomainen ja tilastolain mukaan THL:n tulee olla riippumaton, puolueeton ja objektiivinen. Se ei voi ajaa yksityisen säätiön etuja. Tieto mitä tämä konsepti tuottaa, palvelee lähinnä omaa konseptiaan, sekä omia ja lähipiirin etuja, mikä samalla rapauttaa julkisen tutkimuslaitoksen riippumattomuuden. Huumausaineiden parissa työtä tehdään aina järjestäytyneen rikollisuuden rajapinnassa, missä vaarana on, että järjestäytynyt rikollisuus pääsee ujuttautumaan yhteiskunnan valtarakenteisiin ja päätöksentekoelimiin. Tämän vuoksi sidonnaisuudet pitäisi ehdottomasti purkaa pikimmiten.

Akateemisesti ja poliittisesti järjestäytynyt kansainvälinen valkokaulusrikollisuus ei käytä tunnuksellisia liivejä, eikä tittelit tai yliopistostatus suojaa lainvastaiselta toiminnalta.

A-klinikkasäätiön virallisissa säännöissä, mitkä on ostettavissa reilulla kolmella eurolla PRH:n Virre säätiörekisteristä, lukee, että säätiö maksaa hallitustensa puheenjohtajille kokouspalkkioiden lisäksi myös muusta säätiön hyväksi tehdystä työstä. Tämä herättää kysymyksen siitä, tarjoaako A-klinikkasäätiö todellakin julkisen tutkimuslaitoksen päihde- ja riippuvuusosaston päällikölle rahaa siitä, että tämä ajaisi säätiön ja sen omistaman osakeyhtiön etua? Tilinpäätöksistä ei ole selkeästi tarkastettavissa, onko palkkiot ns  ”tavanomaisia”, ottaen huomioon palkkioiden ja palkkojen saajien aseman julkisen sektorin lakisääteisissä tehtävissä. Missä menee vaikkapa lahjonnan raja?

A Klinikka Oy:n vastineessa osakeyhtiön toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki väistelee ongelmia, ja ajaa keskustelua lempiaiheeseensa vastakkainasettelu. Tässä ei ole mitään vastakkainasettelua. Valviran ja Oikeusasiamiehen ratkaisuista löytyy faktana tietoja ettei korvausainejakelu ole asianmukaisesti järjestetty, vaikka taustalla on THL, STM, OM, yliopisto- ja korkeakoulupalvelut johtamassa toimintaa ja ohjaamassa kuntia.

Tämän konseptin suosio perustuu yksinomaan keskinäisen kehumisen kerhotoimintaan sekä edellämainittujen tahojen ja piilopoliittisten yhdistysten keskinäiseen toistensa kehumiseen toisilleen, valta-asemaa pönkittävien titteleiden ja huomionosoitusten jakamiseen toisilleen. Potilaat ja heidän läheiset ovat vain laskutusperusteita akateemisten maasutusherutus puheiden taustalla.

Mitä jos kysyisitte välillä toipuneilta ja läheisiltä, joilla on viimeisin ja todellisin tieto?

Kaarlo Simojoen lakisääteinen tehtävä on ainoastaan ajaa johtamansa yhtiön taloudellista etua.

Toimitusjohtajan lakisääteiset tehtävät on kirjattu osakeyhtiölakiin.

Siitä toimitusjohtaja Simojoki on suoriutunut. Pönkittää hienosti myös pörssiyhtiö Camurus AB:n pörssimenestystä. Tämän toimitusjohtajan pystyisi pistämään jäänavalle myymään lunta tai saharaan myymään sateenvarjoja. Varmasti kauppa kävisi.

STEA:n avustusrekisterihakemuksista näkee, mille paikkakunnille avustuksia on myönnetty ja ne paikkakunnat ovat niitä samoja paikkakuntia missä A Klinikka Oy:llä on toimipiste. Näistä hankehakemuksista paljastuu aika paljon asioita, kuten vaikkapa se, että A-klinikkasäätiön internetsivujen osoitteeksi on ilmoitettu A Klinikka Oy:n internetsivujen osoite, vaikka säätiöllä olisi omatkin verkkosivut.

Toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki istuu ministeriöiden palveluvalikoimaneuvoston, itsemääräämisoikeuden sekä eriarvoisuuden työryhmissä ajamassa johtamansa konseptin ja sen lähipiirin etuja. Toimitusjohtaja Simojoki on myös käypä hoito suositusryhmissä, missä myös THL:n tutkimusprofessorit istuu. Kyseessä ei kuitenkaan ole virallinen valvontaviranomaisten valvonnanalainen virasto tai laitos, vaan yksityisen sektorin voittoa tavoitteleva toimija, minkä suosituksia tai sidonnaisuuksia ei valvo kukaan. Toimitusjohtaja Simojoella on ilmoituksensa mukaan myös suoria sidonnaisuuksia lääkeyhtiöihin, jotka hyötyvät A Klinikka Oy:n ajamasta elinikäisestä korvausaineriippuvuusideologiasta taloudellisesti. Tämä selviää myös mm pörssiyhtiö Camurus AB:n sijoittajille tarkoitetuista sisäpiiritiedotteista, missä Simojoki ylistää pitkävaikutteista Buvidal korvausainetta osakkeenomistajille ja mahdollisille osakkeiden uusille ostajille.

A-klinikkasäätiöllä ja sen omistamalla osakeyhtiö A Klinikka Oy:llä on monopoliasema yhteiskunnan valtarakenteissa päästä vaikuttamaan yksinoikeudella palveluvalikoimiin ja hoitolinjauksiin. Konserni osallistuu päätöksentekoon asiantuntijaroolissa, ajaen oman konseptinsa etuja, joka myy palveluitaan kunnille.

Onko niin, ettei tämä porukka todellakaan tiedä mikä on sidonnaisuus? Jos he eivät tiedä mikä on sidonnaisuus, niin kenen etua he ajavat THL:ssä, yliopistolla tai A Klinikka Oy:ssä, milloin missäkin moniroolissaan?

THL:n lakisääteisenä tehtävänä on myös termien ja käsitteiden määrittely. Tämä määrittely on laiminlyöty. Laiminlyönnin seurauksena on aiheutunut tilanne, missä termejä käytetään kontekstisidonnaisesti, mikä on omiaan johtamaan päättäjiä ja valtaväestöä harhaan.

Summasummarum. A-klinikkasäätiö ja A Klinikka oy, ovat antaneet vastineita Iltasanomille, ikään kuin he olisivat kaksi eri instanssia. Tälläkin ajetaan hölmömpiä harhaan.

A-klinikkasäätiön viimeisimmässä tilintarkastuskertomuksessa lukee:

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka
ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Tilintarkastajat ovat huomauttaneet 2019 tilinpäätöksessä merkittävistä luottotappioista.

Mukauttamatta lausuntoamme kiinnitämme huomioita konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohtaan Luottotappiot, josta käy ilmi, että tytäryhtiön tilinpäätöksessä on kirjattu merkittävä määrä luottotappioita.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että THL:n kaikki palkkioperusteiset sivutoimiset sidonnaisuudet tulee purkaa ja tutkia, sisältyykö niihin luottamus- tai virka-aseman väärinkäyttöä. Kaikki hankeavustukset vuodelta 2009 pitäisi tutkia ja periä takaisin jos niillä on rahoitettu julkista tutkimuslaitosta, osakeyhtiötä tai maasutettu virkamiehiä. Aito yhteistyö viranomaisen kanssa ei sisällä palkkioita, eikä maasutusjuhlaseminaareja.

Ei poliisitkaan rikoksia tee, kehittyäkseen ammatillisesti.

EDIT: 1.8.2020 iltasanomissa julkaistu artikkeli mitä puheenvuorossani kommentoin:

Julkaisu IS 1.8.2020, jota tässä puheenvuorossani kommentoin.
ErikaKeski-Korhonen

Olen sitoutumaton vaikuttaja, turvallisuusalan ammattilainen sekä neljän jo nuoren aikuisen lapsen äiti ja lapsenlapsen mummi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu