THL on saanut toistuvasti huomautuksia sidonnaisuuksista

Kiinnitän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen huomiota edellä kohdassa 4.2. esittämääni virkamiestensä vastaanottamien ja pitämien sivutointen sallittavuuden arvioinnista sekä sivutoimilupien ja -ilmoitusten valvonnasta.

(Apulaisoikeuskansleri 14.12.2022 OKV/3263/10/2021)

Kuinka monta kertaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) johdon huomiota on kiinnitettävä sivutoimien eturistiriitoihin?

VTV on huomauttanut sidonnaisuuksista jo vuonna 2016, eikä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ole vieläkään saanut eturistiriitoja valvottua, arvioitua ja purettua hallintolain ja virkamieslain mukaisesti. Myös Tilastolaissa on THL:sta koskeva esteellisyyspykälä.

VTV:n Tilintarkastajan vuosiyhteenveto asiakirjassa, (VTV52_207_2015_vuosiyhteenveto-1 (1)) lukee:

Kohdassa 8.0

”Sidonnaisuudet ja sivutoimet

Tarkastuksessa selvitettiin sitä, onko ylin johto ilmoittanut sivutoimistaan ja muista sidonnaisuuksistaan valtion virkamiehiä koskevan lain 8 a §:n mukaisesti. Tarkastuksessa myös selvitettiin valtion virkamiehiä koskevan lain 18 §:n noudattamista sivutoimilupien ja sivutoimi-ilmoitusten osalta.”

Jostain syystä selvitettiin vain 18§ noudattamista ainoastaan siltä osin onko sivutoimi-ilmoituksia annettu ja onko myönnetty lupa. Ikään kuin sivutoimilupa voisi kumota esteellisyyden.

Kohdassa 8.1

”Sivutoimet ja sidonnaisuudet

 Valtion virkamieslain 8 a §:n 3 momentin mukaan ”edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin virkoihin ja tehtäviin nimitettyjen virkamiesten on ilmoitettava viivytyksettä 1 momentissa tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuneet muutokset ja niissä havaitut puutteet sekä myös muutoin annettava vastaava selvitys asianomaisen viranomaisen sitä pyytäessä.”

Tarkastuksessa havaittiin että muutamissa kirjanpitoyksiköissä ylimpien virkamiesten sidonnaisuusilmoitukset eivät olleet ajan tasalla. Sidonnaisuuksien ja sivutoimien osalta ilmoitusvelvollisten ylimpien virkamiesten tulee kiinnittää huomiota siihen, että ylimmän johdon sidonnaisuusilmoitukset ovat jatkuvasti ajan tasalla.”

Kohdassa 8.2

”Sivutoimiluvat ja sivutoimi-ilmoitukset

Valtion virkamieslain 18 §:n mukaan virkamies ei saa ottaa vastaan eikä pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä hänelle siihen lupaa. Sivutoimista on tehtävä ilmoitus valtion virkamieslain 18 §:n edellyttämällä tavalla.

Valtiovarainministeriön antamassa ohjeessa Virkamiesten sivutoimet (VM/1591/00.00.00/2010) on sivutoimia ohjeistettu seuraavasti: Rajoitusten alainen sivutoimi on esimerkiksi virka- tai työsuhde muuhun työnantajaan kuin omaan virastoon, muu palvelussuhde sekä yksityisten asiamiestehtävien
harjoittaminen. Sivutoimia eivät ole virkatehtäviin kuuluvat työt eivätkä sellaiset luottamustehtävät, joista henkilö ei voi kieltäytyä. Tavanomainen kokouspalkkio yhdistys- tai muussa toiminnassa ei myöskään ole rajoitusten alainen sivutoimi. Jos asianomainen viranomainen määrää virkamiehen tai
esittää tätä tehtävään, kysymyksessä ei ole lupaa tai ilmoitusta edellyttävä sivutoimi.

Tarkastuksessa tuli esiin tapauksia, joissa yksittäiset virkamiehet olivat osakeyhtiön hallituksen jäseniä
tai varajäseniä, osuuskunnan hallituksen varapuheenjohtajia tai säätiön hallituksen varapuheenjohtaja
tai hallituksen jäsen, mutta he eivät olleet tehneet näistä jäsenyyksistä sivutoimi-ilmoituksia tai pyytäneet sivutoimilupia. Tarkastuksessa ei selvitetty mahdollisia palkkioita näistä tehtävistä. Epäselvissä tilanteissa sivutoimi-ilmoituksen tekeminen on suositeltavaa. Valtiovarainministeriön olisi tarpeen tarkentaa antamaansa ohjetta (Virkamiesten sivutoimet) huomioiden osakeyhtiölaissa, osuuskuntalaissa ja säätiölaissa määritetyt hallitusten tehtävät ja vastuut.”

Kohdassa 8.3

”Sidonnaisuusselvitykset

Tarkastuksessa selvitettiin Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämistä rekistereistä ylimmän johdon
rooleja osakeyhtiöissä sekä säätiöissä ja verrattiin rekisteritietoja sidonnaisuusselvityksiin ja/tai sivu-
toimilupiin ja sivutoimi-ilmoituksiin.
Tarkastuksessa tuli esiin yksittäisiä tapauksia, joissa sidonnaisuusselvitykset olivat joiltain osin puutteellisia.”

Kohdassa 8.4

”Esteellisyys sidonnaisuuksista johtuen

Hallintolain (434/2003) 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä
käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Tarkastuksessa selvitettiin sitä, onko ylin johto osallistunut asian käsittelyyn niissä tapauksissa, joissa ylimmällä johdolla on ollut hallintolain 28 §:n tarkoittama kytkös.
Tarkastuksessa on havaittu kaksi tapausta, joissa menettelyä ei voitu pitää hallintolain 27 §:n mukai-
sena.”

Kohdassa 8.5 on kehoitus

”..Edellä kohdassa 8.4 mainituissa yksittäistapauksissa ylintä johtoa kehotetaan huolehtimaan paremmin esteellisyyden toteamisesta ja pidättäytymisestä tällöin kyseessä olevan asian käsittelystä siten kuin hallintolaissa on säädetty.”

Eduskunta valitsi täysistunnossaan tiistaina 24. marraskuuta 2015 Yli-Viikarin VTV:n pääjohtajaksi. Yli-Viikari sai kaikki annetut 157 ääntä.

VTV:n Tilintarkastajan vuosiyhteenveto asiakirjassa, (VTV52_207_2015_vuosiyhteenveto-1 (1)) lukee:

Kohta 7.3:

”Tarkastuksissa on havaittu, että lentoyhtiöiden tarjoamien asiakasetujen kohdentumista ei kirjanpitoyksiköissä muutamia poikkeustapauksia lukuun ottamatta valvota. Tarkastuksessa ei tullut kuitenkaan esille valtion virastojen ylimmän johdon viranhoitotavoissa sellaisia olennaisia seikkoja, jotka eivät tukisi toimivan valvontaympäristön syntymistä kirjanpitoyksiköissä.”

Iltalehti uutisoi vuonna 2021 näin

”Virkarikoksista epäilty Tytti Yli-Viikari osti VTV:n virkamatkoista kertyneillä Finnair Plus -pisteillä lentoja itselleen ja perheelleen.”

Kohdassa 6.1

”Tarkastuksessa on tullut esiin vähäistä huomautettavaa liittyen taloussäännön sisältöön, ravintolalaskujen perusteiden puuttumiseen sekä yksittäisiin tavanomaisesta poikkeaviin lahjoihin. Yhden kirjanpitoyksikön osalta on kiinnitetty huomiota runsaaseen edustamiseen ja on kehotettu kiinnittämään huomiota edustusmenojen asianmukaisuuteen.”

”Having built their power within the United States or similar legal systems, corporations then use legal tools to exert influence in other countries.”

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta on oiva esimerkki eturistiriidoista. Hänellä tuskin on intressejä valvoa alaistensa eturistiriitoja.

ALKO:n hallituksen puheenjohtajina istuu kaksi Diakonissalaitoksen säätiön hallintoelinten jäsentä.

Varapuheenjohtajana ALKO:n hallituksessa on THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta, joka istuu Diakonissalaitoksen säätiön valtuuskunnassa. Lisäksi Tervahauta kuuluu THL-säätiön hallitukseen, jonka on perustanut ja jota on myös rahoittanut Tervahaudan edeltäjä Pekka Puska, joka on EHYT Ry:n valtuuston puheenjohtaja.

ALKO:n hallituksen puheenjohtaja on Laura Raitio, joka on Diakonissalaitoksen säätiön hallituksen puheenjohtaja.

Diakonissalaitoksen hallituksessa istuu myös THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

ALKO:n viestintäjohtaja Maritta Iso-Aho puolestaan istuu A-klinikkasäätiön hallituksessa.

ALKO:n Maritta Iso-Aho on myös A Klinikka Oy:n hallituksen jäsen.

A Klinikka Oy:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen, jolle A Klinikka Oy on maksanut PRH:n rekisteriin toimitetun pöytäkirjan mukaan kuukausipalkkioita 500€/kk. Lisäksi THL:n Pekka Hakkarainen toimi A-klinikkasäätiön hallituksessa vuosia palkkioita vastaan.

A Klinikka Oy:ssä ylilääkärinä toimii sivutoimisesti myös THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen. Joka hoitaa myös julkista hallintotehtävää VALVIRA:n pysyvänä asiantuntijana ja Päihdelääketieteen yhdistyksen erityispätevyystoimikunnassa.

Aiemmissa blogeissani olen kirjoittanut tarkemmin lähteineen myös THL:n Vankiterveydenhuollon (VTH) johtokunnan eturistiriidoista, sekä siitä, että VTH kieltäytyy eturistiriitojen arvioinneista.

VTH:n johtokunnassa Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) edustaja kuuluu Kriminaalihuollon tukisäätiön (KRITS) hallitukseen, KRITS:n edustaja puolestaan A-klinikkasäätiön valtuuskuntaan, jonka lisäksi A-klinikkasäätiöllä on oma jäsen johtokunnassa ja A-klinikkasäätiön omistamann A Klinikka Oy:n toimitusjohtaja kuuluu niin ikään VTH:n johtokuntaan.

A-Klinikkasäätiön valtuuskunnassa istuu Alkoholitutkimussäätiön Tomi Lintonen. Alkoholitutkimussäätiö saa rahoituksensa valtionapuna. Hallituksessa istuu neljä STM:n virkamiestä. Esimerkkinä STM:n neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, joka toimii myös esittelijänä.

Elina Kotovirran jäsenyydet

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä, puheenjohtaja

EU39-jaosto (huumausaineet), puheenjohtaja

EU7-jasto (oikeus- ja sisäasiat), varajäsen

EU18-jaoston (maatalous- ja elintarvikejaosto) viini- ja alkoholiasioiden alajaoston varajäsen

Kansanterveyden neuvottelukunnan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden jaosto, varapuheenjohtaja

Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman ohjausryhmä (THL), jäsen

Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (THL), jäsen

EU:n neuvoston horisontaalinen huumausainetyöryhmä, Suomen edustaja

EU:n huumeviraston EMCDDA:n hallintoneuvosto ja sen johtokomitea, Suomen edustaja

Vaikka puuttumattomuus ja väärinkäytösten suojelu kuuluu olennaisena osana korruptioon, pidän huolestuttavana sitä, että vaikka VTV on jo huomauttanut sidonnaisuuksista, THL on jatkanut korruptiivista linjaansa.

Sen sijaan, että THL olisi korjannut korruptiivista toimintaansa, THL on laajentanut sidonnaisuuksia yksityiselle ja kolmannelle sektorille entisestään sen jälkeen, kun se on saanut tiedon VTV:ltä lainvastaisuuksista.

Rakenteet eivät saisi edes näyttää tältä.

Kuinka monta kertaa kehdataan katsoa läpi sormien?