THL:n johdatteleva Kannabistutkimus

”Tiedonkeruu tieteen piirissä ja nimissä on toteutettava huolellisesti tieteen objektiivisuutta tukevia välineitä kunnioittaen”


 

Julkinen tutkimuslaitos; Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL, on avannut 18.3.2021 sivustollaan huumeidenkäyttäjille markkinoidun kyselytutkimuksen. Kyselytutkimus on auki huumeiden käyttäjille kuusi viikkoa.

Sivustolta, mihin kyselyssä voi vastata, annetaan ymmärtää, että kysely on tarkoitettu vain huumeiden käyttäjille.

””Nettikyselyllä selvitetään, miten usein vastaajat käyttävät huumeita ja paljonko he käyttävät kerralla. Kyselystä saadaan tietoa myös käyttötavoista eli kuinka moni esimerkiksi käyttää huumeita pistämällä”, kertoo erityisasiantuntija Sanna Rönkä. ”

Tiedonhaluisena päätin avata kyseisen kyselyn, vaikka en esittelytekstin kohderyhmää olekaan.

Havaintoni on, että kyselyssä esitetyt kysymykset eivät kuvaa esittelytekstissä esitettyä tutkimuksen kuvausta, eikä tarkoitusta.

Kyselytutkimuksen esittelytekstistä ei siis käy ilmi, mitä kyselyllä oikeasti halutaan selvittää.

Esittelytekstillä on todennäköisesti haluttu varmistaa vain, että kaikille mahdollistettuun kyselyyn vastaisi vain se ryhmä henkilöitä, joiden vastauksen jo entuudestaan tiedetään tukevan THL:n huumeiden laillistamistavoitteita.

Kun huumeriippuvaiselta kysytään, haluaisiko tämä huumeiden olevan laillisia, huumeriippuvainen vastaa ”kyllä ja mielellään ilmaiseksi”.

 

Kyselytutkimuksen kysymykset:

Ensimmäisessä kysymyksessä kysytään, hyväksyykö henkilö kyselyyn vastaamisen, vai hylkääkö. Tämä on tutkimuseettinen kysymys, millä varmistetaan, että vastaaja on suostunut tutkimukseen.

Tässä kohtaa käy mielessä, että onko kysymys sitova? Mitä jos vastaan ”Hyväksyn osallistumisen”, mutta päätänkin jättää vastaamatta? Kysymys on pakollinen, tuleeko siitä jokin juridinen seuraus, koska en kuulu kohderyhmään? Entä jos en halua antaa suostumusta osallistumiselle, niin onko minun pakko klikata kohtaa ”hylkään osallistumisen”? Vai voinko vain poistua sivustolta ja jättää vastaamatta?

Seuraavaksi kysytään miten vastaaja kokee sukupuolensa.

Tämän jälkeen kysytään syntymävuotta ja missä maassa vastaaja asuu tällä hetkellä.

Sitten tuleekin se varsinainen kysymys: ”

Missä määrin olet samaa tai eri mieltä seuraavan väittämän kanssa:

“Kannabiksen käytön tulisi olla laillista. ””

Mitä veikkaatte huumeriippuvaisen vastaavan tähän kysymykseen? 10 pisteen vihje: Huumeriippuvainen käyttää laittomia huumeita.

Kysymyksen asettelu on johdatteleva, eikä vastausvaihtoehdotkaan ole tarkoituksenmukaisia, ilman niihin liittyvää kvalitatiivista tietoa. Vai miten voi olla ”jokseenkin samaa mieltä”? Tulkitaanko sen tukevan laillistamista? Tai tulkitaanko vastauksen ”jokseenkin erimieltä” tukevan kielteistä kantaa huumeiden laillistamiselle?

Kysymykseen voi vastata, vaikka ei koskaan olisi käyttänyt huumeita.

Tämän jälkeen tuleekin kysymys, missä samalla opetetaan huumeiden käyttäjille uudet termit.

Ja kuten vastauskentässä näkyy, tähän kysymykseen voi vastata, vaikka ei olisi koskaan käyttänyt huumeita.

Tämän jälkeen siirrytään uudelleen kannabiskysymykseen ja siitä metamfetamiiniin, miten se nyt käyttökaaren vaiheissakin usein menee.

Huomionarvoista on, ettei näissä mitata yli 12kk pidempää puhtaana olon jaksoa, eli toipumista lainkaan.

Tähänkin kysymykseen voi vastata, vaikka ei olisi koskaan käyttänyt huumeita.

Sitten kysytäänkin ekstaasista/MDMA:sta ja heroiinista

Myös tähän kysymykseen voi vastata vaikka ei olisi koskaan käyttänyt huumeita

Seuraavaksi kysytään samoin asetteluin, milloin vastaaja on viimeksi käyttänyt alkoholia, tupakkaa, Bentsodiatsepiinia, GHB:ta (gammaa)/GBL:ää (lakkaa), Ketamiinia, LSD:tä, Huumaavia sieniä, muita hallusinogeenejä, Synteettisiä katinoneja (esim. mefedroni, alfa-PVP,MDVP) ja Synteettisiä kannabinoideja (esim. Spice, JWH/”jehova”).

Kaikkiin em kysymyksiin voi vastata, vaikka ei olisi koskaan käyttänyt huumeita.

Tämän jälkeen kysytään, missä vastaaja on huumeita käyttänyt.

Lopuksi kysytään onko vastaaja ollut hoidoissa viimeisen 12kk aikana. Tämäkin kysymys on äärimmäisen harhaanjohtava. Mitä tällä kysymyksellä tavoitellaan? Tässä olisi ollut perusteltua asettaa monivalintakysymys, jotta olisi käynyt ilmi, onko vastaaja ollut koskaan hoidossa ja jos on, kuinka pitkään on ollut puhtaana. Toipumisen kestoa ei haluta tutkia, koska se on epäedullista tutkimuksen laatijan tavoitteisiin.

Tähänkin kysymykseen pystyy vastaamaan, vaikka ei olisi koskaan käyttänyt huumeita.

Seuraavaksi kysytäänkin buprenorfiinin käytöstä päihteenä.

Taaskaan ei kysytä, onko vastaaja korvaushoidossa. Sillä olisi pystynyt mittaamaan oheiskäyttöä. Tätä ei haluta mitata, koska vastaus on epämieluisa kyselytutkimuksen tavoitteille.

Ihmisen elimistö ei kykene erottamaan, onko subutex diileriltä vai lääkäriltä peräisin. Samaa huumetta ne kaikki korvausaineet on, mitä Suomessa suonensisäisesti kadulla käytetään.

Kotilääkkeet kun käyttää suonensisäisesti, voi yli puolet myydä katukaupassa. Eikä nämä korvaushoitolaiset tietystikään toisilleen näitä korvausaineita myy, vaan uusille käyttäjille. Aikamoinen lääkeyhtiöitä hyödyttävä riippuvaisten rekrytointijärjestelmä.

Tähänkin kysymykseen on mahdollista vastata, vaikka ei olisi koskaan käyttänyt huumeita.

Sitten kyselläänkin jo taustakysymyksiä asumisesta ym.

Koulutustaustaa..kas kummaa, yliopistotaustasta ei kysytä.

Sitten kysellään työtilannetta..

Sitten kysytään lähinnä vastaajan ymmärryskykyä siitä, missä hän mahtaa asua..

Sitten kyselläänkin jo tulotasoa. Yli 5000 euron kuukausitulot on niputettu yhteen Roope Ankan tulojen kanssa..

Tämä seuraava onkin varsin veikeä kysymys. Onko tätä lottokuponkiin verrattavissa olevaa kyselytutkimusta oikeasti mainostettu huumeidenkäyttäjille aivan painetuin flyerein ja julistein baareissa ja klubeilla?

 

 

Ja mikä parasta, tähän kyselyyn voi vastata niin monta kertaa kun sielu sietää, aikaa riittää ja ikinä kehtaa. Pääset antamaan oman vastauksesi täällä.

Kyselytutkimuksen tarkoitushakuinen kohderyhmä ja johdattelevat kysymykset, eivät anna oikeaa kuvaa tutkittavasta kohteesta.

”Käytännössäkin valitettavan yleinen johdattelukeino on jättää kysymättä esimerkiksi kyselyn teettäjälle epäedullisia asioita tai painottaa ja täsmentää kysymysten sisältöalueita tarkoitushakuisesti.”

 

Tästä kyselystä tulee mieleen lähinnä valikoiva ja johdatteleva tutkimusvilppi ja tilastokikkailu.

Mutta jäädään seuraamaan, missä näitä tuloksia tullaan käyttämään.

 

-Ex avaritia erumpat audacia, inde omnia scelera ac maleficia giguntur.- (Cicero)

+2
ErikaKeski-Korhonen
Sitoutumaton Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen sitoutumaton vaikuttaja, turvallisuusalan ammattilainen sekä neljän jo nuoren aikuisen lapsen äiti ja lapsenlapsen mummi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu