THL:n päihdekerhot

”Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. ” (Perustuslaki)

 

Vuonna 2015 kumottiin Raittiustyölaki, minkä tarkoituksena oli totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Laki ohjasi julkista sektoria perustuslain mukaisesti edistämään väestön terveyttä.

Tilalle säädettiin laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, minkä tarkoituksena on pelkkä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja sen kontrolloimassa järjestöverkostossa lakimuutosta on tulkittu siten, ettei väestön terveyttä tarvitse enää edistää, vaan ainoastaan ’hoitaa’ terveyshaittoja, kuten pelkkiä huumeiden käyttämisen aiheuttamia seurauksia.

Kuitenkin jos laki on ristiriidassa perustuslain kanssa, tulisi noudattaa perustuslakia. Eli velvollisuus edistää väestön terveyttä, on edelleen voimassa perustuslain tasolla.

On vaikea tavoittaa niitä perusteita, millä terveyden ja hyvinvoinnin laitos ajaa huumausaineiden laillistamista, joten katsotaanpa hieman rakenteita, löytyisikö niistä vastauksia?

Huumeiden käyttäjien järjestönä tunnettu Humaania Päihdepolitiikkaa Ry:n sivuilta ei löydy vastuuhenkilöiden nimiä, edes tietosuojaselosteesta jäsenhankintasivun yhteydestä. Tämä ei johdu siitä, että vastuuhenkilöt pelkäisivät leimautuvansa huumeiden käyttäjiksi, vaan ennemminkin siitä, että nämä vastuuhenkilöt työskentelevät A-klinikkasäätiöllä ja Irti Huumeista Ry:ssä. Tämä kytkös on haluttu salata päättäjiltä ja valtaväestöltä, sekä antaa kuva, että narkomaanit olisivat huumeiden käytöltään kyenneet akateemisen tason järjestäytymiseen. Todellisuudessa tämä käyttäjäyhdistys on samaa THL:n koordinoimaa piilopoliittista järjestöverkostoa, joiden toimijoita työllistetään A-klinikkasäätiön ja Irti Huumeista Ry:n saamin julkisin rahoituksin. Eli yhteiskunnan varoin.

Vastuuhenkilöiden nimet löytyy PRH:n ylläpitämästä yhdistysrekisteristä, mistä rekisteriotteen voi ostaa reilulla kolmella eurolla.

A-klinikkasäätiön valtuuskuntaa on johtanut vuodesta 2009 lukien Oikeusministeriön virkamies ja säätiön sekä sen omistaman osakeyhtiön hallitusta vuodesta 2009 on johtanut Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen päihde- ja riippuvuusosaston päällikkö. Molemmat ovat keskeisessä asemassa lainvalmisteluprosessissa, vaikka lobbaavat huumeiden laillistamista virkatehtäviään ja itse johtamiaan järjestöjä ja järjestöverkostoa hyväksi käyttämällä. Oikeusministeriön virkamiehet, jotka istuvat A-klinikkasäätiön valtuuskunnassa, kuuluvat myös Oikeusministeriön korruption vastaiseen työryhmään.

”Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.” (Hallintolaki)

 

Huumausaineita ajetaan THL:n johdolla lailliseksi hyvin monitasoisella strategialla, montaa eri reittiä.

1) Kannabiksen dekriminalisoinnilla.

Millä pyritään käytön rangaistavuuden poistamisen avulla pienentämään kiinnijäämisen riskiä, rajoittamaan kontrolliviranomaisten oikeuksia puuttua huumeiden käyttöön varhaisessa vaiheessa ja poistamaan nykyinen viranomaisia koskeva hoitoonohjaus ja hoidon järjestämisvelvollisuus huumausaineiden käyttökaaren varhaisvaiheessa. Kenelläkään ei ole itsemääräämisoikeutta käyttää huumeita niin kauan kun se on rikos. Rangaistavuudella on myös yleisestävä vaikutus huumausaineiden käytön aloittamiskynnyksessä.

2) Huumeiden piikitystiloilla.

Millä pyritään saamaan laillistettua sekä huumausaineiden myynti ja ostotapahtuma. Huumausaineiden käyttötilat mitkä ovat valvonta- ja kontrolliviranomaisten ulottumattomissa, mahdollistavat kaikenlaisten rikosten toteuttamisen.

3) Ainetunnistusjärjestelmän avulla

Tämä järjestelmä on tarkoitettu pääasiassa vain huumediilereitä varten, millä voidaan tunnistaa logistiikkaketjusta kuka on vetänyt välistä saadakseen suuremman tuoton. Eli tämäkin on tarkoitettu palvelemaan järjestäytynyttä huumerikollisuutta ja tietää lähinnä jonoja hiekkakuopalle tai saunan taakse.

4) Elinikäisellä opioidi-korvaushoidolla

Korvausaineiden avulla ei enää pyritä saamaan ketään toipumaan riippuvuudesta, vaan ylläpitämään jo alkanutta riippuvuutta siten, että tuotto tulee katudiilerin sijaan korvaushoitoklinikoiden avulla ulkomaisille lääkeyhtiöille. Riippuvainen on silti edelleen riippuvainen.

THL palvelee lähinnä ulkomaisten lääkeyhtiöiden tuotekehittelyjä ja palvelutuotelanseerauksia, kansanterveyden edistämisen sijaan. Toisin sanoen, järjestelmä mahdollistaa ulkomaisten lääkeyhtiöiden siirtää valtaosan riippuvuusbisneksiensä tuotekehittely- ja lanseerauskustannuksistaan Suomalaisten maksettavaksi THL:n ja sen johtaman järjestöverkoston saamien julkisten avustuksien avulla.

Kaikilla edellämainituilla, mihin THL pyrkii lobbaamaan uutta lainsäädäntöä, pyritään lähtökohtaisesti huumebisneksen laillistamiseen ja rikosten kiinnijäämisriskin pienentämiseen.

A-klinikkasäätiön rekisteröityjen sääntöjen mukaan säätiö maksaa puheenjohtajilleen kokouspalkkioiden lisäksi myös muusta säätiön hyväksi tehdystä työstä. Eli THL:n ja Oikeusministeriön virkamiehet saavat henkilökohtaisia etuja ajaessaan säätiön etuja virkatehtäviään hyväksi käyttämällä, mikä on ristiriidassa yhteiskunnan edun ja väestön terveyden edistämisen kanssa.

Edesmennyt poliisiylitarkastaja Jouni Välkki, joka vastasi koko Suomen poliisien laillisuusvalvonnasta, kirjoitti mielipidekirjoituksen huumausaineiden laillistamisesta jo vuonna 2003 otsikolla; Käyttäjä ei paljasta huumekauppiasta.

Tämä Välkin kirjoitus pätee yhä edelleen tähän päivään.

 

Julkaistu: HS 28.2.2003

”Viime päivinä on keskusteltu huumausaineiden, lähinnä ilmeisesti kannabiksen käytön rangaistavuudesta luopumisesta (mm. Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala viimeksi HS 26.2.link {ETR=tl;HS20030226SI1MP019nu.jtun.;all;hesa}). Vanhastaan luopumisen tueksi on esitetty, että rangaistusuhka muka pelottaa huumeiden käyttäjää hakeutumasta hoitoon. Perustelulla ei koskaan ole ollut todellisuuspohjaa. On absurdia esittää, että poliisi retuuttaisi käyttäjiä hoitoklinikoilta poliisikamarille sakotettaviksi.

Päinvastoin, poliisi ja syyttäjät pyrkivät aktiivisesti ohjaamaan käyttäjiä hoitoon, jolloin rangaistusseuraamuksista voidaan luopua. Poliisin aloitteesta on jopa sosiaalityöntekijöitä sijoitettu tätä varten poliisiasemille, missä vain kunnan päättäjillä on ollut siihen halua. Tiukan paikan tullen poliisi tarjoaa vaikka kyydin hoitopaikkaan.

Sinänsä käyttörikoksen uudistettu käsittely sakotusmenettelyssä ilman raskasta oikeudenkäyntiä säästää tutkintaviranomaisten, syyttäjien ja tuomioistuinten aikaa törkeämpien rikosten käsittelyyn.

Poliisin ja oikeusviranomaisten kontrolli johtaa nykyään siis yhä useammin hoitoon, jos vain hoitohaluja ja -paikkoja on! Nykyisin ei riittävästi ole.

On myös esitetty, että viranomaiset voisivat taistella tehokkaammin huumausaineiden maahantuontia ja kauppaa vastaan, jos huumeiden käyttäjät ilman rangaistuksen pelkoa saataisiin todistamaan kauppiaita vastaan. Tämäkään ajatuksenkulku ei ole peräisin todellisuudesta.

Suomessa ei juurikaan ole puhtaita huumausaineiden käyttäjiä, lukuun ottamatta varakkaimpia yksilöitä, jotka varmaankaan eivät kuulu ”syrjäytyneimpään osaan käyttäjistä”, vaan oma käyttö rahoitetaan aineita myymällä.

Käyttäjistä ei käytön sallimisella olisi todistajiksi huumekauppiaita vastaan sen enempää kuin nykyäänkään. Jos esitutkinnassa jotain kerrotaan, oikeussalissa kertomukset muutetaan tai perutaan kokonaan.

Etenkin ajatus, että käyttäjät saataisiin todistamaan varsinaisia suuremman luokan huumekauppiaita vastaan kasvotusten käräjäsalissa, on utopiaa. Käyttäjät ovat yleensä velkaa myyjille, jotka painostavat näitä joka tapauksessa muuttamaan kertomuksensa, tarvittaessa väkivallalla.

Tämän ongelmavyyhden helpottaminen vaatisi aivan eri luokan toimia, kuten esimerkiksi mahdollisuutta todistaa henkilöllisyyden paljastumatta ja todistajansuojelun järjestämistä asianmukaisella tavalla myös Suomessa.

Huumausainerikosten tutkinnan kannalta käytön rangaistavuus on tarpeen senkin vuoksi, että kotietsinnöin voidaan selvittää ja takavarikoida pois markkinoilta mahdollisimman paljon levitykseen meneviä aineita, niiden myynnistä saatua rahaa sekä myös aineiden hankkimiseksi varastettua tavaraa.

Kotietsintä, takavarikko ja muut pakkokeinot nimittäin edellyttävät rangaistavaa tekoa.

Huumausainekeskustelussa viitataan usein alkoholin käytön aiheuttamiin haittoihin. Mikä logiikka vaatii, että Suomessa pitäisi olla saatavilla lisää ”laillisia” päihteitä? Miten yhteiskunnassa esiintyviä päihdeongelmia ratkaistaan päihteiden saatavuutta lisäämällä ja käyttöä helpottamalla?

Myös Euroopan unionin puitteissa pyrkimyksenä on käytön ja kokeilun vähentäminen, tietenkin.

Suomalainen huumausainetilanne on jatkuvasti pahentunut, mutta on vielä jollakin tavalla hallittavissa. Käytön dekriminalisointi lisäisi huumausaineiden kokeilua ja johtaisi erityisesti nuoria käyttäjiksi. Se olisi ilmaista mainosta huumekauppiaille. Miksi meidän pitäisi antautua heille?

Jouni Välkki

poliisiylitarkastaja

sisäasiainministeriö

poliisiosasto”

 

Tällä hetkellä huumeiden laillistamisstrategiaa toteutetaan veronmaksajien ja peliriippuvaisilta nyhdetyin varoin.

 

EDIT 10.9.2020 klo 20:37

Irti Huumeista Ry on lähestynyt FB kaverilistaltani löytyviä yksityisviestein ja väittänyt lähettäneensä minulle viestin, ettei Humaania Päihdepolitiikkaa Ry:n vastuuhenkilöitä työskentele Irti Huumeista Ry:ssä ja väittänyt minun esittävän valeheellista ja virheellistä tietoa. Sekä pyytänyt minua korjaamaan asian viestiketjuun.

Humaania päihdepolitiikkaa Ry:n rahastonhoitajan työprofiili löytyy kuitenkin esimerkiksi FB:stä, missä lukee että hän työskentelee Irti Huumeista Ry:ssä ja on aloittanut työt Irti Huumeista Ry:ssä 9/2018. Hän on ollut ennen Irti Huumeista Ry:tä A-klinikkasäätiössä projektikoordinaattorina.

Häneltä löytyy tosin myös profiili ja twitterpäivityksiäkin, joiden mukaan hän olisi aloittanut työt Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla 12/2019.

Em tiedot on jokaisen tarkastettavissa.

Olen pahoillani siitä, että FB kaverilistaltani on jouduttu välittämään Irti Huumeista Ry:n viestejä minulle. Ihmettelen ettei minuun ole oltu kuitenkaan suoraan yhteydessä.

ErikaKeski-Korhonen

Olen sitoutumaton vaikuttaja, turvallisuusalan ammattilainen sekä neljän jo nuoren aikuisen lapsen äiti ja lapsenlapsen mummi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu