Finnlandisierung pistää sanatkin solmuun!

Jari Tervon elokuvasarjasta löytyy hyvät ja huonot puolet. Asiaa siinä kyllä on paljon, ja pakko katsoa se.

Hyvää on itse aihe, saksankielisenä alkunsa saanut sana Finnlandisierung, joka kääntyi sitten suomettumiseksi. Se on peräti merkillinen aihe, kun koko valtakunta saatiin höynäytettyä. Tiesin toki 1970-luvulla oikean laidan, kun Naapurineljännes-ohjelmat alkoivat kuulostaa täydelliseltä bluffilta, ja Valitut Palat tuli kotiin alusta lähtien. Huonoa tuossa sarjassa tietenkin on se, että ohjelmapäälliköllä on samanlainen tausta kuin Ukrainan Zelenskyllä. Venäjä on nähnyt tuon koomikkohallituksen läpi, valtatyhjiön, mihin iskeä, ja siksi Europpa ja USA odottavat jo kauhuissaan millaista ”suomettumista” siellä Kiovan suunnalla pian on nähtävissä. Huumoriveikot eivät ole uskottavia käsittelemään maailman vakavinta asiaa.

Mietin sopivaa tapaa selittää itselle tuollaista vuosikymmenet kestänyttä aivopesua. Mieleeni tuli suomen kielen pisin sana, koska se on kieliopin mukainen (virallinen totuus) ja pitkä, mutta silti kertoo niin vähän (taustalla pelko).

Tiede-lehdessä on keskusteltu kauan toisessa yhteydessä tästä sanasta: epäjärjestelmällistyttämättömyydelläänsäkäänköhän? Tuo symboloi mielestäni suomettunutta Suomea toisen maailmansodan jäljiltä Neuvostoliiton kaatumiseen saakka – jopa yhtä hyvin kuin Tervon elokuvat. Lähinnä tuo sana on vitsi, ja sen muoto on sen verran epäselvä, että kielitoimisto suosittaa sen korjaamista muotoon  epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkäänkö (englanniksi whether or not it is unorganized). Olkoon se tuleville sukupolville suomettumisen symboli, asia mistä ei saanut puhua, tai jos puhuttiin, käytettiin kaikenlaisia kiertoilmauksia.

  • Entä poliitikot, miten heitä voisi arvioida: epäluotettavuudestaansaankaanköhän (engl. whether they are unreliable)?
  • Entä media: huomaamattomuudestaansaankaanköhän (engl. whether or not they are inconspicuous)?
  • Vain kolme rehellistä poliitikkoa uskasi kertoa miten asiat olivat: suomettumattomuudestaansaankaanköhän (engl. whether or not Finnishness is achieved)? Lopulta Victor Procope, Tuure Junnila ja Kullervo Rainiokin hiljennettiin, joten tämä kysymys lakkasi olemasta ajankohtainen.
  • Mitä pitäisi sanoa yliopistolaitoksesta, olisihan sen pitänyt tietää mikä totuus on, että kertoa se opiskelijoille ja kansalle, että politiikka, talous ja oikeus perustuisivat asiallisiin faktoihin, eikä Leninin tai Stalinin ideologiaaan: tietämättömyydestäänsäänkäänköhän (engl. out of ignorance)?
  • Koko Suomi muuten taisi olla painitermein ”sillassa”: epäitsenäisyyttäänsäänkäänköhän (engl. their independence)?

”Kieleni rajat ovat maailmani rajat” – Ludwig Wittgenstein.

Jos toimittajamoderaattori löytää tästä kirjoituksesta jonkun virheen, pyydän korjaamaan sen puutteellisen äidinkielentaitoni takia.

Lähteet:

0
erkkilaitila1
Sitoutumaton Turku

Perustin Metayliopisto - foorumin edistämään monipuolista ajattelua yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu