Ihmisen tulkitsemisen ABC; Spiraalidynamiikka selittää ihmistä luolakaudelta viisikkohallitukseemme asti

Ajattelin, että näin joulun aikaan kirjoittelun aihe voisi olla pohdiskeleva, outside of box: ”Mistä kaikki johtuu”?

Psykologien teoriat ovat kautta aikojen olleet hämmentäviä. Sigmund Freund sekoitti aikanaan vyötärön alapuoliset ja kaulan yläpuoliset aiheet keskenään – siitäkö se tarina alkoi, ihmiskunnan historia? Traumoista tiedetään jo sen verran, että niissä tavallisen ihmisen ajattelu jumittuu umpiluuppiin, mutta tätä syyn ja seurauksen lakia eivät alan professorit osaa selittää tarkkaan  🙂 Ihminen on aina ollut mysteeri itselleen.

Törmäsin Spiral Dynamics (SD) – selitysoppiin yliopistoluentoja tehdessäni. Yllättävästi siitä avautuneet selitysmallit olivatkin selkeämäpiä kuin psykologia kokonaisuutena. Ihmisiä pitää ymmärtää aikakautensa edustajina, koska he ovat vain hiekkajyväsiä ”valtavan suuressa Saharassa”, jossa aina myrskyää.

Spiral Dynamic – periaate alkoi kehittyä 1960-luvulla (Graves, Beck, Cowan, Wilber jne).

Siitä ei ole kahta sanaa, etteikö Suomessa asuvan ihmisen ajattelu olisi muuttunut ratkaisevasti  luolakauden ja 1800-luvun jäljiltä. Torpparit, huutolaiset, talolliset, papisto ja kupparit ja Härmän häijyt edustavat kaaviossa vaiheita 1 ja 2. Suomi oli itsenäistymiseen saakka vuoroin itänaapurin tai länsinaapurin alaisena, eikä itsenäisyys ole kansalaisista karistanut vaistomaista pelkoa käskijäänsä kohtaan. Auktoriteetin kaipuu näkyy koululaitoksessa, vaalijärjestelmässä, vahvan EU:n haikailemisena yms. Uusi ”hyvinvointijärjestelmäksi” mainittu hallintoporras on syntymässä EU-liittovaltiota tukevista puolueista käsin (vaihe 3) haluna hallita maakuntia, jotta valtaa saataisiin oman porukan edustajille (vaihe 4). Sairas kansalainen unohdetaan byrokratiatalkoissa.

Yrityksillä taas ei niinkään ole tarvetta miehittää hallintoja osaavilla päälliköillään, vaan ensisijaisesti tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa. Osakeyhtilölaki sanelee rajat, ja yrityksen johto voidaan erottaa aina, kun osakkeenomistajien mielestä voittoa ei kertynyt tarpeeksi. Siitä syntyy armoton oravanpyörä ja stressi yhä useammalle yritykselle. Margaret Thatcherin uusliberalismi on vienyt saman taloudellisen menestymisen pakon myös julkisen sektorin vaatimukseksi. Äskeinen taksiuudistus on esimerkki siitä, ja mitä voi seurata kun kaikki ”ylimääräinen” sääntely poistetaan alalta.

Suurinta osaa yrityksistä motivoi toki asiallinen kunnianhimo ja tervekin halu menestyä. On luonnollista, että sitä varten laaditaan maailmanvalloitusstrategioita (itselläni on niistä kokemuksia alan koulutusta saaneena). Mutta jos yritys menestyy liian hyvin, siitä tulee monopoli, mikä tilanne sotii avoimen markkinatalouden sääntöjä vastaan. Kartellit ovat toinen paha problematiikka. Amerikan suuret IT-jätit, mutta myös Saksan autoteollisuus päästöhuijausilmiöineen aiheuttavat poliittisille päättäjille edelleen harmaita hiuksia, koska isot yritykset ovat vaikutusvallassaan nousseet valtioiden tasolle ja ohikin. Kriittisin resurssi sanelee ehdot. Loppupeleissä tavallinen kansalainen maksaa kaikki diiselpäästökartellien seuraukset, koska tulipa oikeudessa millainen päätös tahansa, lisääntyneet kustannukset veloitetaan aina häneltä joko edellisen tai uuden ostajan  roolin mukaisesti.

Vihreä liike (vaihe 6) on syntynyt vastaliikkeenä Adam Smithin näkymättömälle kädelle, mutta myös pelastamaan luontoa. Tällaisen liikkeen ei pitäisi olla poliittinen, mutta vääjäämättä sekin alkaa toistamaan aiempia vaiheita (2-4), koska vallanpitäjät ovat vihreässä puolueessakin erehtyväisiä ihmisiä jokaisessa maassa. Positiivista vihreässä liikkeessä on sosiaaliset verkostot. Ideat ainakin periaatteessa lähtevät ihmisen tasolta, eikä suinkaan valtajärjestelmän ylimmältä tasolta. Älykkäimmillään vihreä puolue on ollut joukko Soininvaaran tapaisia teoreetikkoja, mutta ei löytyne yhtään tapausta, missä yhteiskuntaa olisi varsinaisesti kehitetty toimivammaksi vihreän liikkeen toimesta. Energiamuodon muuttaminen A:sta B:hen ei ole varsinaisesti yhteiskunnan kehittämistä, vaan se on yksi ratkaisu vaihtoehdoista, joilla aina on hyvät ja huonot puolensa. Suomea ei voi kylmäksi tai kuumaksi vyöhykkeeksi muuttaa omalla poliittisella päätöksellään, koska maapallo on kokonaisuus ja osa aurinkokuntaa lukemattomine sisäisine säätelyketjuineen.

Systeemiajattelun periaate: Ymmärrä koko kokonaiskuva osineen

Kohta 7 tuossa ansiokkaassa kuvassa ansiokkaasti tuo esille kokonaisuuden ymmärtämisen metodiikan. Sen symbolina on keltainen väri. Se on meemi (kuten geeni), ajattelun tapa, jonka luulisi ja toivoisi kehittyvän koulutusjärjestelmän parantuessa, tutkimuksen syventyessä tieteen ja teknologian tulosten ansiosta. Sitä kutsutaan systeemiseksi paradigmaksi. Olen itse edistänyt juuri sitä kymmenisen vuotta, koska en arvosta sulkeutunutta poliittista järjestelmää, ja korkeakoulusysteemin taantumisen huomasin alkaneeksi 2007 finanssikriisistä. Mitä enemmän yhteiskuntaan tulee kaaosta, sitä enemmän tarvitaan uutta ajattelua. Albert Einsteinin sanoin: ”We cannot solve our problems with the same thinking, we used when we created them”.

On uskomatonta, kuinka kovakalloisia nykypäättäjät ovat. Takaraivossa takoo varmaan ajatukset halusta itse menestyä, että sen perusteella saisi kunniaa ja lisää valtaa ja varallisuutta, ja talouskasvua, että voisi pudottaa omaa verotasoaan muiden kustannuksella. Kolmikymppisillä maistereilla ei ole minkäänlaista näkemystä isosta kuvasta: koko valtiosta kaikkine toimijoineen tai teollisuudesta ja kaupasta markkinahaasteineen (supply chain). Eikä ainoastaan puoluetaktikoinnista saadun kokemuksen pitäisi riittää ministeritehtäviin, koska taktiikka on aina nollasummapeliä: yhden voittaessa kaikki muut häviävät. Strategian luominen on jo kehittyneempi taito, mutta sekin lähtee liikkeelle olemassa olevasta kontekstista osaamatta kyseenalaista nykysysteemiä.

Maailman muuttuminen

Parissa vuosikymmenessä SD – periaatteen syntymisestä maailma on melko täydellisesti muuttunut. Kun vuonna 2006 vihreän liikkeen arvoksi parhaiten sopi ihmiskeskeisyys, nykyisin  ilmastonmuutoksesta on tullut heille ideologia, joka hyväksyy elokapinat ja häiriköinnit ja lakot, jos kerran päämäärä on niin ”jalo”. Muilta osin en näe asteikon vaiheiden muuttuneen. Jokainen voi näitä teemoja itse pohtia, koska varsinaista tiedettä tämä mielipiteiden esille nostaminen ei ole.

Vuonna 2006 julkaistussa kirjassa ”Spiral Dynamics: Mastering Values, Leadership and Change” tutkimuksineen Beck ja Cowan katsoivat, että valtaosa kansasta motivoituu 1) sääntöjen toteuttamisesta, 2) vallanhalusta tai 3) menestyksen halusta. Niihin aikoihin vihreää, postmodernia ja moniarvoista ajattelua on painottanut noin 10% tutkituista ihmisistä. Systeemiajatteluun kykenevien osuus on tuossa tutkimuksessa ollut yksi prosentti, mutta heillä on ollut vaikutusvaltaa yhteensä viitisen prosenttia, eli enemmän kuin muiden ryhmien kansalaisilla.  Kehittyneintä ajattelua (vaihe 8) on tulloin edustanut erittäin pieni vähemmistö (0.1 %), joilla ihmisillä on ollut vaikutusvaltaa kymmenkertainen määrä peruskansalaisiin verrattuna.

Tästä tuleekin mieleen ajatus, että pitäisikö viisaammille ja parhaiten yhteiskuntaa ymmärtäville kansalaisille antaa enemmän valtaa kuin polittiisen eliitin läpi rämpineille henkilöille, jotka ovat sitoutuneet kilpailuun toisiaan vastaan. Eivätkö joustavuus ja yhteistyökyky ja suunnittelutaito ole parempia ominaisuuksia ylimmässä johdossa joka alalla kuin se, että osaa johtaa hämmentynyttä yhteisöä väittämillään? Pitäisikö aluevaaleissa päättää asiantuntijoista, eikä valita poliitikkoja?

Yhteenveto

Spiral Dynamics on niin mielenkiintoinen ja visuaalisesti rikas teoria hyvine ja huonoine puolineen, että suosittelen jokaista tämän blogin lukijaa käyttämään aikaansa sen opiskeluun. Siitä voi ehkä löytää oman profiilinsa?

Kehitin marraskuussa uuteen Teknologiakirjaani menetelmän (ns. metahakurobotti), jolla muodostaa mistä tahansa vaikeastakin aiheesta systeemisen mallin sopivia hakurobotteja apunaan käyttäen. Oheisessa kaaviossa on yhdeksän eri näkökulmaa Spiral Dynamics-teemasta: kolme web-komponenttia kolmessa rivissä (keskellä itse asia). Kuvion ensimmäinen sarake esittää aiheen inputin ja oikea sarake outputin (tulokset).

Kaavion sisältö on saatu automaattisesti SemanticScholar-tutkimustietokannasta sijoitteluineen. Kolmas sarake (tulokset) kuvaa evoluutiota, sovelluksia ja tuottavuuden parantumista. Muut rivit ja sarakkeet voi tulkita samaan tapaan. Jokaista yhdeksästä solusta voi erikseen selata, ja joka hetkellä 10 sopivinta artikkelia on katsottavista niistä.

Kuten kuvasta näkyy, eniten julkaisuja, vajaat 2000, on kirjoitettu spiraalidynamiikan ominaisuuksista vuorovaikutusten tunnistamisessa, ja yllättävästi kärkeen nousee julkaisu liiketoiminnan toimitusketjujen ongelmien analysoimisesta (Koulik, Zaharchuk: ”The article is devoted to the identification of logistics management problems that arise during the implementation of the process management concept of the spiral dynamics of supply chains”). Koska sama aihe nousee esille muutamassa muussakin näkökulmassa, tämä toimitusketjujen kehittämisen psykologia, joka lienee maailmanlaajuisen bisneksen kärkiteemoja tänä ja ensi vuonnakin sekä lähes aina, osittautui tässä ”kiemurtelevan dynamiikan” suosituimmaksi sovellukseksi ja tutkimusideaksi sekä vaikutustavaksi.

Kuvassa alla vielä visuaalisempi käsitys aiheesta SD:

Jos joku haluaa vielä katsoa, tässä ”antiikkisella googlella” tuotetussa kuvassa on systeemimalli (3×3), josta näkyy omaleimaisimmat ominaisuudet, mitä SD pitää sisällään. Ei hassumpi periaate, jos tätä kuvaa olisi uskominen 🙂 Se selittää kaiken, ymmärtää kehitystä, piirtää mielipiteet väreinä, sulautuu kulttuuriin, luo uudenlaista evoluutiota ja sopii psykologiaan paremmin kuin psykologia itse. Liian hyvää ollakseen totta?

PS. En mainosta SD-periaatetta, mutta haluan edistää siinä mainitun keltaisen ajattelun värin yleistymistä yhteiskunnassamme, jotta se voisi paremmin.

+1
erkkilaitila1
Sitoutumaton Turku

Metayliopisto: Tieteen kauneus kohtaa arjen rosoisuuden.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu