Monikulttuurisempi Helsinki – mitä se tarkoittaa?

Helsingin tulevien kuntavaalien alla ovat ainakin kokoomuksen, vihreiden ja vasemmistoliiton merkkihenkilöt sanoneet, että Helsingistä pitää tehdä vieläkin monikulttuurisempi. Kenelle tämä vaatimus esitetään? Analysoidaanpa tätä termiä ja vaatimusta vähän.

Helsinkiin tullaan ulkomailta joko

1) Työn perässä suoraan yritykseen,

2) Muualta Suomesta kiintiöpakolaisena tai turvapaikanhakijana (tai näiden perheenjäsenenä).

1) Suoraan työhön tulevat EU-kansalaiset,
samoin kuin Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaiset, saavat työskennellä Suomessa ilman oleskelulupaa. Yli kolme kuukautta kestävä oleskelu tulee kuitenkin rekisteröidä Maahanmuuttovirastolle. Pohjoismaiden kansalaisten tulee rekisteröityä maistraattiin. Hakija on itse vastuussa oleskelunsa rekisteröimisestä.

Työntekijä, joka on jonkun muun kuin edellä mainitun maan kansalainen eli ns. kolmannen maan kansalainen, tarvitsee työntekoa varten yleensä joko työntekijän oleskeluluvan tai muun ansiotyöhön oikeuttavan oleskeluluvan.

Tämän ryhmän hakemuksien käsittelyaikaa on syytä nopeuttaa (etenkin asiantuntijoiden osalta), jotta yritykset saavat nopeasti tarvitsemiaan osaajia. Tähän vain hallitus voi vaikuttaa, koska maahanmuuttovirasto  on sen alainen.

Tätä kautta Helsinkiin tulevat työntekijät menevät siis suoran johonkin kaupungissamme toimivaan yritykseen. Näihin tulijoihin ei kokoomuksen, vasemmistoliiton tai vihreiden edustajat pysty Helsingin valtuustosta vaikuttamaan suuntaan tai toiseen. Paitsi pitämällä yhteisveron kohtuullisena. Päätösvalta on rekrytoivilla yrityksillä.

2) Kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat
päätyvät yleensä pääkaupunkiseudulle muutaman vuoden sisällä oleskeluluvan saatuaan. Tämä johtuu siitä, että heillä on oikeus muuttaa vaikkapa Kuopion vastaanottokeskuksesta Helsinkiin ja ilmoittautua esim.  netin kautta helsinkiläiseksi. Näin he pääsevät heti kaupungin vuokra-asuntojonoon ja sen kärkeen, koska heillä ei ole yleensä tuloja tai omaisuutta.

Tämä kehitys on näkynyt vahvasti Itä-Helsingissä, jossa kaupungin vuokra-asuntoja on runsaasti. Kehitys näkyy myös siinä, että Kelan toimeentulotuen saajista on pääkaupunkiseudulla vieraskielisiä jo 50 %.

Tähän ryhmään 2 kuuluviin tulijoihin hallitus ja kaupunginvaltuusto voivat vaikuttaa, suuntaan tai toiseen. Esimerkiksi helpottamalla entisestään turvapaikanhakua ja perheenyhdistämistä, antamalla kielteisen päätöksen saaneille työlupia, päästämällä tänne runsaasti halpatyövoimaa, joka nopeasti ajautuu Kela-tukien pariin ja rakentamalla lisää kaupungin vuokra-asuntoja vanhoilla kriteereillä.  Näin menetellen saamme varmasti lisää tällaista  maahanmuuttoa.

Kuriositeettinä mainittakoon, että viimeisin väestönlaskenta Englannissa paljasti, että Lontoon asukasluku oli kasvanut miljoonalla, mutta samanaikaisesti 620 000 valkoista brittiä oli muuttanut Lontoosta pois. Tämä tarkoitti, että valkoisesta kantaväestöstä tuli Lontoossa vähemmistö. Heidän osuutensa lontoolaisista on 45 prosenttia (https://yle.fi/uutiset/3-11641990).

Kysy äänestäjä

Kun nyt edellä mainittujen puolueiden edustajat sanovat, että he haluavat Helsingistä vieläkin monikulttuurisemman, olisi hyvä tietää tarkoittavatko he ryhmää 1, johon he eivät juurikaan voi vaikuttaa, vai ryhmää 2, johon he pystyvät selvästi vaikuttamaan.  Pelkkä epämääräinen kansainvälistymisen diggaaminen on vain imagosumutusta ja äänestäjien harhauttamista, mikäli edustaja tai ehdokas ei kerro, miten hän aikoo asiaa edistää.

+8
ErkkiSaarinen
Perussuomalaiset Helsinki

VTM, Helsingin Perussuomalaisten jäsen. Facebook Erkki Saarinen,ps
Kotisivu erkkisaarinen.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu