Kittilästä lähtöisin suurimmat saamelaisuvut Päiviöstä alkaen.

Tietoa Kittilässä tapahtuneesta kohtelusta lappalaisia kohtaan, joista oli paljon metsä-,tunturi-ja kalastajalappalaisia, miten valtio pakotti tilallisiksi ja vei oikeudet kun siihen asti saivat nauttia Ruotsin kuninkaan suojelua, elikkä koko Lapin maa oli muutamien sukujen hallinnassa, sekä kun Rajat laitettiin kiinni Norjaan Ruotsiin ja Venäjälle, tuli Norjasta Suomeen kalastajalappalaisia veivät Teno, Utsjoki, Inari, ja Ivalon alueet meän esiisiltä. Eikä silloin ollut, eikä ketään kutsuttu saamelaisiksi jälkeen päin tuli saamelaisnimitys jonka ottivat edellämainitussa kunnissa käyttöön ja piti koskea kaikkia lappalaisia. Meidät ikäänkuin pyyhkäistiin pois emme kuulu saaamelaisiin vaikka samoja esiisiä ja sukuja oli tullu Norjasta kuin meänki. Silloin Kittilä erotettiin ettei kuulu saamenmaahan, vaikka lappalaisia oli eniten Kittilässä, miten kirkko painosti, sekä nimismies sakkojen uhalla luopumaan sukujenpuvuista, Pohjois-saamen kieltä ei saanut puhua. Valtio alkoi tositeolla painostaan tekivät linnan Kittilään. Pelko oli kova ratsioita tehtiin kotia. Perustettiin saamenkäräjät, siis kaikille lappalaisille ja saamelaisille,  joksi itseä kutsuivat, Inari Ivalo Utsjoki ja jotain otettiin Enontekiöltäkin mukaan. Haastateltiin ihmisiä, jotka muka heän mielestä olivat saamelaisia, Lappalaiset jätettiin haastattelematta Kittilässä, poimittiin vain muutama ei kyselty sukujuuria. Ei äidiltäkään kysytty. Olisi ollut liian paljon saamelaiskäräjille osallistuvia siksi jätettiin suurin osa haastattelematta ja kyllä tiesivät että ollaan alkuperäiskansaa, Lapinmaassa. Sukujen puvut säilyi kovasta valvonnasta huolimatta ja kieli. Perheissä Pohjois-saamen kieltä puhuttiin vain kun joku vahti kulkijoita, ettei tullut seuraamuksia. Nyt Saamelaiskäräjät meinaa meät Lappalais-sukujen jälkeläiset poistaa kokonaan alkuperäiskansasta. Kuitenkin kieli, kulttuuri, sukujenpuvut, käsityöt ja perinteiset ruuat, jotka olemme oppineet vanhemmiltamme. Nämä ovat periytyneet meidän suvuilla sukupolvesta toiseen. Itse saamelaiskäräjät ovat aikanaan lisänneet 3pykälän 1-3 kohdat, yhteisvertaisuuden ja alkuperäiskansaa kunnioittaen.

Sukuja tutkiessani olen huomannut, kuinka vähän nämä niin sanotut ”oikeat Saamelaiset” tuntevat Historiaa ja juuriaan mistä ovat lähtöisin. Professori Seinin, aivan ulalla koko lappalaiskulttuurin ja historian tapahtumista kertoilee jutuissaan satuja, jotka ovat vääristelyä alkuperäiskansojen perinteestä ja historiasta. Alla kerron mistä yksi suuri saamelaissuku on lähtöisin esimerkkinä, Minun sukuni on Lähtöisin äitini kautta Enontekiön Salmijärveltä Henrik Mattsson, elikkä juuri Saamenmaan juurista ja äitini isän suku tulee Sodankylän Äärelä / Ryssän suvuista. Meillä Eiran suvusta on hyvät erittelyt miten ja mistä olemme periytyneet eli Paavo Riihitammelle kiitokset vaativasta sukututkimuksesta, jotka perustuvat kirkonkirjoihin ja verolle pantuista historiasta kirjoituksista. Sukukirjassa peilataan sukujen syntyä, muuttamista eli asutusta ja siitä, miten ne ovat periytyneet ja muodostuneet. Alla Näkkäläjärven sukuhaara, josta nähdään suvun tulleen Enontekiölle, Kittilän Kaukosesta.  Näkkäläjärvi polveutuu Kittilän Kyrön suvusta ja sukunimi oli myöhemmin Kaukonen. Tärkeää että kaikkia saamensukuja pitää ja tulee kohdella tasapuolisesti, kun tehdään valintoja mm Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Eikä mitään sukuja saa asettaa eriarvoiseen asemaan.

 

 

NÄKKÄLÄJÄRVI-SUKULINJAA

Tässä Eira-sukuun kuuluvan Näkkäläjärven suvun syntyhistoriaa tiivistettynä. Kaukonen-Näkkäläjärvi sukua: Pehr Päiviöstä eli Eiran ja Tenon seudun tytön Asa Sarrintyttären jälkikasvusta alkaa myös Näkkäjärvi-suku.

Enontekiöllä asuvan Johan Eiran tytär Margareta Eira (1798 -1851) avioutui Salomon Henrikinpoika Kaukosen (1791 – 1852) myöhemmin Näkkäläjärven kanssa. Pariskunta asui Näkkälä ja Näkkäläjärvi nimisessä paikassa, joka sijaitsee Peltojärven ja Suonttavaaran välillä. Näin Kaukosen suvunpoika tuli vävyksi taloon ja hänen sukunsa tulee alkuaan isänsä puolelta Claes Mikonp Kaukosesta eli Kyröstä ja hänen toisesta vaimostaan Aili Erikintr Salmesta. Claes oli muuttanut Kittilän Kaukoseen samannimiseen taloon ja muuttui Kaukoseksi ensimmäisen vaimon kotitalon mukaan. Salomon ja Margareta asuivat Enontekiön Peltojärven kylässä, Näkkäläjärven talossa n:o 4.

Lapsia syntyi kaikkiaan yhdeksän, joista suku jatkuu mm. seuraavasti:

Johan Salomoninp Näkkäläjärvi/Kuru s (1823 -1898), pso 30.11.1850 Brita Kaisa Pehrintr os Hetta, s 1830. Asustivat Hetassa kruununtila Kaukonen l Kuru n:o 2. Suku jatkuu tässä Kuru-nimellä, sillä heille kymmenkunta lasta. Suvusta on muutettu Norjan Kautokeinoonkin. Mm. sukuja: Puolitaival, Muotkajärvi, Rantatalo, Sonkamuotka, Koistinen, Ylitalo.

Salomon Salomoninp Näkkäläjärvi (1827 -1904). Tila Enontekiö n:o 4, talollinen. Hänellä 1. pso 1861 Ingrid Johanintr Hetta s (1829 -1874), 2. pso 1875 Karin Jörgenintr Bals s (1840-). He saivat kaikkiaan yhdeksän lasta. Vanhin lapsista, Salomon eli ”Hukka- Salkko” Näkkäläjärvi (1862 -1933) oli aikansa kuuluisa sudenpyytäjä, avioutui kahdesti, Proksi ja Rist sukuihin.
Lisää Salomonin lapsia: Johan (1864 -1936), pso leski, Marit Andersintr Sara (1882-), Maria Greta Näkkäläjärvi (1866), pso, Johan Svendinp Tornensis (1857-). Lapsia Salomonin (1827 -1904) 2. liitosta: Anders Näkkäläjärvi (1877 -1954), pso Ellen Maria, Danielintr Triumf (1888), Ingrid Maria Näkkäläjärvi (1880 -1944), pso Johan Eemil Vanhapiha (1891),

Joseph Salomoninp Näkkäläjärvi (1831 -1899) muutti Kautokeinoon avioutuen Hetan tyttären kanssa,

Nils Petter Salomoninp Näkkäläjärvi 1834.

Mathias Salomoninp Näkkäläjärvi (1835 -1881), pso Elsa Lovisa Johanintr Saadio. Suku jatkuu mm Laurila- ja Nilimaa-sukuihin ja sukua jatkuu myös Kautokeinossa.

Thomas Salomoninp Näkkäläjärvi (1839 -1925) avioutui neljä kertaa, Eira-, Somby-, Kuva- ja Sjudda-sukujen tyttärien kanssa. Suku jatkuu tästä mm. Niemelä, Tornensis, Palojärvi, Näkkäläjärvi

Isaak (Iisko) Salomoninp Näkkäläjärvi (1842 -1921) 1. pso Elin Andersintr Eira (1848 -1874), 2. pso Inger Andersintr Tuuri (1852 -1919). Suku jatkuu tästä mm. Näkkäläjärvi, Eira, Magga, Tuuri

 

Esa Siitonen

Eiran sukuseuran puheenjohtaja.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu