Toisen posken kääntäminen. Ansaitsematon lahja voi olla suurin loukkaus

Raamatussa annetaan neuvo kääntää lyöjälle toinenkin poski lyötäväksi. Yleensä tätä pidetään älyttömänä ideana. Mutta on siinä puolensa:

– Kiusaaja saa mielihyvää kiusaamisesta. Mielihyvä jää pienemmäksi jos kiusattu ei vaikerra, itke eikä kilju. Tässä näkökohdassa on se heikkous että loukkaantuminen tai kipu helposti näkyy ja se jo riittääkin kiusaajalle palkaksi.

– Raamatussa oleva neuvo koskenee historiallista tilannetta jossa alisteisen aseman johdosta ei mitään ole tehtävissä. Joten kiusattu asettuu kiusaajaansa ylemmälle tasolle, henkisesti, tilanteessa jossa ei ole ulospääsyä.

– Judossakin horjutetaan vastustajan asemaa käyttäen tämän omaa voimaa hyväksi. Periaate on sama, ei asetutakaan voimaa vastaan vaan voimistetaan vastustajan hyökkäystä, jonka johdosta hyökkääjä (toivottavasti) menettää tasapainonsa.

– Julkisuuteen on tullut kirja kiusatusta Kumi Tootiosta, Tomista jolla oli luokkatovereidensa mukaan kuutiomainen pää.  Jos Tomi olisi väittänyt perseensäkin olevan epämuodostunut, kiusaamiselta olisi mennyt terä.  Siinä mielessä raamatun ohje ei ole välttämättä huono nykypäivänäkään.

Lahja, periaate

Lahja on vaihdannan väline. Alkukantaisissa yhteisöissä, joissa kauppaa ei ollut vielä keksitty, vaihdannan muoto oli lahja. Tultiin vieraalle rannalle ja jätettiin lahjoja. Tultiin myöhemmin katsomaan tilannetta. Jos lahjojen tilalla oli vastalahjoja, niin mikäs sen mukavampaa. Jos ei ollut, ilmeisesti ei kannattanut vaivautua seuraavalla kerralla.

Maatalousyhteisöissä on ollut aika vahva fiilis että auttaminen korvataan vasta-auttamisella.

Vastalahjan antaminen on koettu niin velvoittavana, että se on johtanut äärimmäisiin muotoihin. Esimerkiksi jos toinen henkilö on pelastettu hengenhädästä, pelastettu on voinut olla niin turhautunut syntyneestä velasta jota hän ei voi maksaa takaisin, että hänen on ollut tapettava pelastajansa.

Ansaitsematon lahja

Ansaitsematon lahja saattaa vieläkin olla suuri loukkaus. Tosin moni ei sitä ehkä enää nykyaikana tajua.

Kansansatu

On olemassa kansantaru torpparista joka ei koskaan kiittänyt. Kun isäntä kertoi torpparistaan tutulleen, hän sanoi etteihän se voi olla mahdollista. Isäntä löi asiasta vedon.

Isäntä kutsui torpparin luokseen ja antoi tälle ylimääräisen lehmän ja rahaa ja sanoi että kun raha loppuu niin häneltä voi hakea sitä lisää. Tähän torppari sanoi, että se on saamarin hyvä. Isäntä voitti näin vetonsa.

Kun torppari tuli hakemaan lisää rahaa, isäntä otti tervaspampun ja hutki sillä torpparinsa sinisenmustaksi. Siitä pitäen torppari muisti aina kiittää.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu