A Clockwork Orange: Taustaa ja varsinainen viesti

Anthony Burgessin kirjaa pidetään syystäkin merkittävänä teoksena.  Kubrickin sen pohjalta tekemä elokuva on vieläkin tunnetumpi joskin on suurelta osin eri teos.

Clockwork orange

Burgess itse sanoo kuulleensa ilmaisun pubissa jo 20 vuotta ennen kirjaa. ”Queer as a clockwork orange”.  Tässä queer ei tarkoita homoseksuaalia vaan hullua, sekaisin olevaa.  Ilmaisua on jonkin verran käytetty cockneyssa, Lontoon katuslangissa.

Burgessille sillä on ollut erityinen merkitys koska Burgess on ollut töissä Malesiassa missä orangutangia nimitetään puhekielessä orangiksi.

Venäläisvaikutus

Burgess on käynyt Leningradissa laivalla 60-luvun taitteessa.  Se on ollutkin silloin ainoita keinoja päästä käymään Neuvostoliitossa.  Olen tästä matkustustavasta kirjoittanut Leningrad-sarjassani Valkeat laivat.

Erityisesti häntä kiinnosti venäläisten valheellisuus.  Miten he voivatkaan valehdella päin naamaa. ”Ravintola on täynnä” vaikka ovimiehen selän takaa näkyy tyhjä ravintolasali.  Toinen mieleenpainuva seikka hänelle oli järkyttävä tehottomuus.  Burgessin mielestä ne jotka touhuavat avaruusrakettien kanssa, ovat kovasti paljon eri väkeä kuin tavallinen kansa.

Kolmanneksi, Burgess kiinnittää huomiota siihen miten mitä löyhäpäisin ideologia saadaan istutettua koko kansaan ja kansa toistelemaan mitä epätosimpia väittämiä.  (Tästähän meilläkin on kokemusta ilmun tiimoilta ja Venäjällä nyt uudelleen kun kansa imee kaiken propagandan ukrainalaisten natseudesta ja länsimaiden pahantahtoisuudesta).

Burgessin tulevaisuuden kieleen ottamat venäläislainat ovat varmaan peräisin tältä matkalta, siitä miten hän on makustellut venäläisiä sanoja.  Ja onhan 50-60-lukujen taitteessa Neuvostoliitto vaikuttanut mahtavalta monessa mielessä. II maailmansodan voittajavaltio, brittien aseveli.  Taloudellinen kyvyttömyys ja yhteiskunnan nurinkurisuus on ulkomaailmalle tullut näkymään vasta vuosien päästä.

Nadsat

Nadsat on Alexin käyttämä slangi, venäläisvaikutteinen. Tässä pari esimerkkiä:

Soomka (laukku eli vanha nainen), nozh (veitsi), droog (ystävä). Mutta nuorisokielessä, nadsatissa on myös cockneytä, kuten pretty polly (money).  Sekä koululaisten hulluttelukieltä, kuten skolliwoll (koulu) ja cancer (savuke) sekä onomatopoeettisia ilmaisuja, esim. to oshoosh (pyyhkiä).

Hirmuteko

Burgessin vaimo on joutunut häijyn hyökkäyksen ja raiskauksen kohteeksi pimennyksen aikana Lontoossa vuonna 1942.  Burgess on itse asiassa sen kirjailijan alter ego jonka vaimon Alex raiskaa ja joka sittemmin menehtyy raiskauksen ja pahoinpitelyn jälkiseurauksiin. Burgess ei todellakaan vaali helliä tunteita Alexia kohtaan.  Burgessin suuruutta kirjailijana osoittaa se miten Alex toisaalta koetaan sympaattisena kirjan minä-muodon tähden.

Periaatteessa on hyvä kenelle tahansa kirjoittaa ulos traumaattisia kokemuksia.

Kubrick tekee elokuvan Alexista sympaattisemman hahmon kuin kirjassa.  Elokuvassa uhrin, kirjailijan vaimon kuolema raiskauksen jälkiseurauksena asetellaan niin, aivan kuin kyse olisi vain kirjailijan omasta mielikuvituksesta.  Taiteilijanaisen kuolema osittain selittyy hänen ärsyttävyydellään.  Mitäs tekee phalloksista patsaita.

Britva, partaveitsi

Alexin käyttämä ase on partaveitsi . Ei siis tikari kuten elokuvassa.  Eikä puukko tai machete kuten nykyajan katunuorilla alkaa olla.  Kun kyse on Englannista, ei ampuma-aseita kirjassa näy.

Kirjan ydinviesti

Kirjan viesti on se, että poistamalla Alexin mahdollisuus vapaaseen valintaan, toisin sanoen siihen ettei tämä enää kykene pahaan, riistetään Alexilta ihmisyys.  Ihmisyys on kyky valita hyvän ja pahan väliltä.

Kirja lähenee Neuvostoliiton olemusta ja ydintä siinä, poistuuko paha kun kulakit, papit ja porvaristo tuhotaan.  Ei näytä siltä.  Siinä mielessä se on sukulaiskirja Orwellin 1984 kanssa.  Tätä pahan poisajamisen problematiikkaa voisivat israelilaisetkin miettiä (ja Israelia kannattavat uskovaiset).

Burgess problematisoi myös sitä miten kristillisyyden perusta on pystytetty palvomaan kidutustapahtumaa, ristille naulitsemista.

Kirja ja elokuva

Elokuva on julkea kuvissaan, mutta arka sydämeltään.  Alex kuvataan symppikseksi vaikka esikuva on paha poika. Ymmärrän kyllä että elokuva on kielletty Iso-Britanniassa sen väkivaltaa ihannoivan asenteen tähden.
Kirjassa on opetus.  Emme voi ulkoistaa pahuutta ja valinta on meissä.  Natsit eivät olleet poikkeusyksilöitä.  Nautimme elokuvasta, sympaattisesta Alexista.  Antifa on pahempi kuin natsit, samaten Stalinin terrori ei jää tippaakaan natseista jälkeen.  Eikä Israelin armeijan toiminta ole sen parempaa.

I was cured all right

Elokuva päättyy siihen että Alex vapautuu hoidon vaikutuksesta (ja alkaa taas nauttia väkivallasta).
Samaan päättyy kirjan amerikkalainen versio joka sisältää 20 lukua.  Englantilainen versio sisältää 21 lukua.  Viimeinen luku oli amerikkalaisen kustantajan mielestä liian bland, valju.

Elokuvaohjaaja Kubrick luki vain amerikkalaisen version, hän oli tietämätön 21. luvusta.

21. luku kuvaa todella elämää sillä tavoin että jotenkin Alexinkin on elämää jatkettava.  Näkymät todella ovat valjut ja jollakin tavalla normaalista elämästä olisi saatava ote.

Kirjan tulevaisuuskuva

Jos joku ehti jo ajatella että väkivalta sen kuin vähenee maailmassa, niin taisi olla väärässä.

60 vuotta siihen meni mutta nyt väkivalta ryöstäytyy aivan Kellopeliappelsiinin veroisena uudelleen.  Butshan tekijät yltävät kepeästi Alexin tasolle.  Miehitettyjen talojen kellareissa Ukrainan rajaseudulla tapahtuu kiduttamista ja tekijät aidosti nauttivat teoistaan.

.

Samaa tapahtuu Israelissa.  Ehkä se alkoi 7.10. tai ehkä se alkoi paljon aikaisemmin.  Se mitä Israelin puolelta on tuotu ilmi, 7.10. teot yltävät helposti Alexin tekojen tasolle.  Toisaalta Israelin sotavoimat yltävät aivan samaan tuhotessaan Gazaa ja terrorisoidessaan Länsirantaa.

Entäpä täällä rauhanomaisessa Pohjolassa.  Alexia nuoremmatkin (Alex oli iältään 15) yltävät Ruotsin puolella murhatekoihin.  Tyypillistä vielä on että ei yhtään kaduta.

Ja emmehän puhu pelkästään murhista.  Mielet murretaan, uhrit riisutaan, poltetaan sukuelimiä tupakalla, kuvataan uhrin alennustila ja nautitaan aidosti väkivallasta.  Uhri pakotetaan nuolemaan kuraisia jalkineita.  Kaikki kuvataan.

Ja nyt Suomessakin. Vedetään vähän nuoremmaksi, viimeisin tekijä on vasta 12.  Odotetaan vääjäämättä tulevia seuraavia veritekoja.  Niitä odotellessa tapahtuu muuta mikä mielet murtaa vaikka henki säilyisikin.

II maailmansota aiheutti suunnattomia käytöshäiriöitä sodan kokeneiden keskuudessa, myös lapsissa ja nuorissa. Ehkä niistä olisi pitkän päälle päästy eroon mutta ei.  Nyt sama uudelleen.  Venäjällä, Ukrainassa,Israelissa ja Palestiinassa on taas uudelleen miljoonia, jotka traumatisoituvat sodan seurauksista. Tekijöitä ja uhreja.  Ehkä tulee vielä lisääkin, sota taitaa levitä laajemmalle.

Siinä missä länsimaiden nuoret ovat huomattavasti tasapainoisempia ja väkivallattomampia kuin menneisyyden nuoret, yhteiskuntaamme tulee ja on jo tullut rauhattomilta alueilta pakolaisia, joiden kokemat traumat purkautuvat katuväkivaltana myös meillä.

Clockwork orangen tulevaisuuden kuva taitaa olla nyt keskuudessamme.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu