Ankara myrsky Suomessa, ja mitä sitten tapahtuu

Hajaantukaa, juuri vallinneessa myrskyssä ei ollut mitään nähtävää.

Juuri koettuihin lukemiin tuuli äityy aika ajoin. Säiden kaoottisen luonteen vuoksi ajankohta voi olla muukin kuin se kaikkein tyypillisin.

Myrskyjä voi tulla myös normaalia tiheämpään, aivan samoin kuin kolikonheitossa voi tulla klaavoja useammin kuin keskimäärin. Vasta todella suuret luvut tasoittavat, jos nekään, sillä ilmasto (siis säiden kokonaisuus) vaihtelee lukemattomien syiden tähden.

Myrskyjen voimakkuuden sanotaan kasvavan ilmun myötä, kun ilmakehässä on enemmän energiaa. Se on fuulaa, sillä voimakkaimmat tuulet syntyvät silloin kun lämpötilaerot ovat suurimmat. Jossain pitää olla kylmää ilmaa, joka syöksyy korvaamaan kevyempää lämmintä ilmaa.

Puutuhot

Ennenvanhaan ei rakennetussa ympäristössä ollut puita. Joka tönössä oli puuhella tai lämmitysuuni tai kakluunit ja lähellä olevat puut poltettiin pois. Asian voi helposti todeta vanhoista valokuvista. Talot seisovat paljailla mailla.

Toinen syy on, että nykyisin puut rehottavat eri malliin kuin vanhoina aikoina. Pieni lisäys hiilidioksidin määrässä on lisännyt kaikkea vihreän kasvua huomattavasti. Ennenvanhaan puut kasvoivat hitaammin ja ihmisillä oli polttava tarve tehdä polttopuita. Ylikokoisiksi venähtäneitä huiskaleita ei jätetty tuhoja aiheuttamaan.

Ei ollut sähkölinjoja, joihin tuulituhot ensimmäiseksi iskevät.

Viimeinen syy on vähemmin tunnettu. Nimittäin vielä 1800-luvulla kuviteltiin taloa lähellä kasvavien puiden olevan vaaraksi terveydelle.

Satusetä Topelius saarnasi innokkaasti puiden puolesta, vakuutti ettei niistä ole terveydellistä haittaa ja hänen oman kotitalonsa pihassa kasvoikin komeita koivuja (tosin ne kaatuivat vuoden 1892 myrskyssä).

Puunhalaus on nyt mennyt sellaisiin äärimmäisyyksiin, ettei oikein mitään puita saisi enää kaataa. Entiset valoisat puutarhakaupunginosat ovat muuttuneet varjoisiksi ryteiköiksi.

Jättämällä puut metsiin aletaan valmistella hallitsemattomia metsäpaloja, jotka lopulta sitten hoitelevat tämän meidän vaalien kasvatetun hiilinielun.

Aletaanpa puhua ilmastonvaihtelusta

Topelius pyrki edistämään myös syreenien kasvatusta. Ajatuksena oli saada pihoihin hiukan sulotuoksuja keventämään pikkulan aromeja.

Tuota pikkulan tuoksua olen tuntevinani nyt kun myrskytuhoja aletaan lukea ihmisen aiheuttamaksi. Ainakin hevonkukun tuntu on kun puhutaan sään ääri-ilmiöistä. Jos puhutaan myrskyistä tai tulvista, niin okei. Mutta kun puhutaan sään ääri-ilmiöistä, niin epämiellyttävä haju tulvahtaa nenään.

Ei ole nimittäin sään ääri-ilmiöitä. Saattaa olla rankkaa säätä, tukka kenties meinaa irrota päästä ja paikat hampaista mutta se on silti vaan sitä ihan vanhanaikaista myrskyä.

Mikäli puutuhot yltyvät ennennäkemättömiksi, vakuutusyhtiöiden kannattaa nostaa preemiot niin suuriksi ettei metsiä kannata enää vakuuttaa.

Se on pelkkää vakuutusmatematiikkaa, ei mitään ilmastonmuutosta. Koko sana pitäisi vaihtaa ilmastonvaihteluksi.

A propos, ainakin Texasissa vaaditaan talon ympäriltä puut pois, mikäli mielii saada palovakuutuksen. Kenties meilläkin olisi aika hiukan miettiä, millaisia huiskaleita talon tai mökin lähituntumassa oikein kannattaa kasvattaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu