Apua! Solukalvoissa on kolesterolia! Lisäksi pikku pähkinä darwinisteille

Tieteen mukaan alussa solua suojasi rasvakupla.  Tässä ajatuksessa on se ongelma että eivät ne molekyylit solun sisällä vielä oikein osaa tehdä mitään.  Solu on itseasiassa hyvinkin monimutkainen kone ja solukalvo on monimutkaisen koneen suojakalvo jonka pitää toteuttaa monia erilaisia tehtäviä jotta solu toimisi.

Eläinsolu

Yksinkertaista solua ei voi oikein olla olemassa.  Nykyisessä solussa on tuma, tumajyvänen, karkeapintainen endoplasmakalvosto, sileäpintainen endoplasmakalvosto, Golgin laite, mitokondrio , lysosomi ja sentrioli, muun muassa.

Solussa on kopiointikoneisto, kopioidun koodin oikolukukoneisto ja kopiointivirheiden korjauskoneisto.

Darwinismille pulmallista on että ilman näitä koneistoja ei solu pitkälle pötki.  Solu jäisi yksinäiseksi tähdenlennoksi ja taas pitäisi odottaa pitkään että uusi rasvakupla ja solualkio muodostuisi uuteen rasvakuplaan.

Eikä toimivalta solulta edellytettävät toiminnot vielä tähän edes lopu.

DNA

Jännitteitä, kierteitä ja sykkyröitä syntyy DNA-koodiketjuihin, kun niitä avataan ja kun DNA:sta poimitaan tietoa.
Jokaisen solunjakautumisen yhteydessä DNA pitää purkaa vyyhdiltä, sykkyrät ja solmut avata.  Tätä tekee täsmäkone, topoisomeraasi.  Ilman topoisomeraasia solu ei voi tuottaa itsestään kopioita.  Histonit pitävät DNA:ta järjestyksessä ja lukukelpoisena.

Solun puhdistaminen

Solua on siivottava tauotta.  Golgin laite vastaa solun siivouksesta.

Kuljetus

Kuljettavat molekyylit kulkevat solussa määrättyjä reittejä pitkin ja osoite paketin kyljessä.  Molekyyleillä on liikennesääntönsä eivätkä ne törmäile toisiinsa.

Korjaaminen

Materiaalia on kierrätettävä (ihminen ei voisi ottaa ulkoa riittävästi proteiineja uustuotantoa varten. munuaiset hajoaisivat sellaisesta proteiinimäärästä).  Joten solua korjaillaan ja kierrätetään kulutusosia solun sisällä.  Endosyteesillä hoidetaan korjaamotuotannon tarvitsema siirtely.

Solukalvo

Ja päästiinhän takaisin siihen solukalvoonkin.  Solukalvon pitää erottaa solu ympäristöstään mutta toisaalta päästää kaikenlaista solukalvon läpi, kuten energiaa ja informaatiota.

Solukalvo rakentuu kaksinkertaisesta rasvarakenteesta jossa on fosfolipidejä ja kolesterolia.  Kalvon pitää samaan aikaan olla sekä luja että liukoinen ja se sisältää paljon elintärkeitä koneita, tunnistusantureita, kuljetusportteja ja pumppuja.  Kalvorakenteita on myös solun sisällä.  Toimintaa hallitsee kaikki tai ei mitään-periaate.  Mitään ei saa puuttua tai muuten solu kuolee.

Solun ulkokalvon pitää olla luja ja vesitiivis mutta samalla sen pitää vuotaa sopivasti.  Kuljetusjärjestelmiä tarvitaan sekä solun sisällä ja kuljetusten sisään ja ulos solusta on myös toimittava joka hetki.

Ja tässä tullaankin pariin kutkuttavaan kysymykseen.

Kolesteroli

Onko nyt ihan varmaa että liika kolesteroli on haitallista?  Kuka on määritellyt mikä määrä kolesterolia on haitallista?  Näyttäisi ihan siltä että kolesterolilla olisi muutakin tehtävää kuin pelkästään tukkia verisuonia.

Aivoista on 25% kolesterolia.  Ei sekään oikein puhu sen puolesta että kyse olisi haitta-aineesta.

Petoeläimet syövät mielellään saaliseläimestä ensin aivot.  Varmaan ne ovat hyvän makuisia!  Ehkä eläimet pitävät kolesterolia hyödyllisenä tai paremminkin niiden vaisto sanoo niin tai eivät tiedä millaiselle kolesterolipommille altistavat itsensä.

Sanotaan että kolesterolia alentavaa lääkitystä syö Suomessa 800 000 ihmistä.  Tai pitäisi syödä, kaikki eivät noudata lääkärin ohjeita.

Tulee mieleen että aika pitkällä ollaan kun terveiden ihmisten on syötävä kolesterolin estolääkkeitä estääkseen sairastumisen.

Darwinismi

Aika kutkuttavaa on ajatella sitäkin että Darwinin ”pienessä lämpimässä lätäkössä” olisi sattumoisin syntynyt ensimmäinen solu.  Aika monimutkainen peli kaikkein yksinkertaisimmissa muodossaankin.  Monia tehtäviä pitäisi pystyä samanaikaisesti tekemään.  Puhutaan 400 aminohaposta joiden pitää olla oikeassa järjestyksessä.  Yksikin väärä aminohappo tuhoaa koko yrityksen, sillä useimmat aminohapot ovat myrkyllisiä.  Tarvitaan itse asiassa aminohappojen peilikuvia, vielä harvinaisempia.

13,8 vuosimiljardia voi olla lyhyt aika sellaisen yhdistelmän löytämiseksi sattumalta.  Lukematon määrä yrityksiä ja erehdyksiä ei matemaattisesti ajatellen ole oikein mahdollista, aika ei riitä.

Se pähkinä darwinisteilla on että miten vastoin todennäköisyyksiä solu on kehittynyt.  Ja toisaalta, miksi kehitys on suuntautunut yhä monimutkaisempia muotoja kohden kun usein yksinkertaisin olisi tehokkain muoto (survival of the fittest).

Mutta emme anna näiden mietteiden häiritä.  Sillä mehän tiedämme vastauksen.  Toinen tietää että darwinismi on totta ja toinen tietää että luomiskertomus on totta.

Loppulause

Taitaa olla vain muutama heikosti uskova joka ei tiedä oikeaa vastausta.  Meikäläistä ei oikein miellytä kumpikaan näkökanta.  Usko tieteeseen eikä usko raamattuun kumpikaan oikein säväytä.

Voisiko olla niin että emme vaan tiedä?  Ja ollaan aika kaukana siitä että tietäisimme.

Mitä kolesteroliin tulee, niin siinä näen pientä yhteyttä ilmastonmuutosoppiin.  Molemmissa opeissa elämälle välttämätön yhdiste katsotaan haitalliseksi jota vastaan pitää taistella kaikin voimin.

Lähde:  Pekka Reinikainen  Peli on pelattu, Darwin – Jeesus voitti.  Pekka Reinikainen on lääkäri, 50 vuotta potilastyötä.  Hän on Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen ja toiminut erilaisissa luottamustehtävissä vuosikymmeniä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu