Apua! Solukalvoissa on kolesterolia! Lisäksi pikku pähkinä darwinisteille
Tieteen mukaan alussa solua suojasi rasvakupla. Tässä ajatuksessa on se ongelma että eivät ne molekyylit solun sisällä vielä oikein osaa tehdä mitään. Solu on itseasiassa hyvinkin monimutkainen kone ja solukalvo on monimutkaisen koneen suojakalvo jonka pitää toteuttaa monia erilaisia tehtäviä jotta solu toimisi.
Eläinsolu
Yksinkertaista solua ei voi oikein olla olemassa. Nykyisessä solussa on tuma, tumajyvänen, karkeapintainen endoplasmakalvosto, sileäpintainen endoplasmakalvosto, Golgin laite, mitokondrio , lysosomi ja sentrioli, muun muassa.
Solussa on kopiointikoneisto, kopioidun koodin oikolukukoneisto ja kopiointivirheiden korjauskoneisto.
Darwinismille pulmallista on että ilman näitä koneistoja ei solu pitkälle pötki. Solu jäisi yksinäiseksi tähdenlennoksi ja taas pitäisi odottaa pitkään että uusi rasvakupla ja solualkio muodostuisi uuteen rasvakuplaan.
Eikä toimivalta solulta edellytettävät toiminnot vielä tähän edes lopu.
DNA
Jännitteitä, kierteitä ja sykkyröitä syntyy DNA-koodiketjuihin, kun niitä avataan ja kun DNA:sta poimitaan tietoa.
Jokaisen solunjakautumisen yhteydessä DNA pitää purkaa vyyhdiltä, sykkyrät ja solmut avata. Tätä tekee täsmäkone, topoisomeraasi. Ilman topoisomeraasia solu ei voi tuottaa itsestään kopioita. Histonit pitävät DNA:ta järjestyksessä ja lukukelpoisena.
Solun puhdistaminen
Solua on siivottava tauotta. Golgin laite vastaa solun siivouksesta.
Kuljetus
Kuljettavat molekyylit kulkevat solussa määrättyjä reittejä pitkin ja osoite paketin kyljessä. Molekyyleillä on liikennesääntönsä eivätkä ne törmäile toisiinsa.
Korjaaminen
Materiaalia on kierrätettävä (ihminen ei voisi ottaa ulkoa riittävästi proteiineja uustuotantoa varten. munuaiset hajoaisivat sellaisesta proteiinimäärästä). Joten solua korjaillaan ja kierrätetään kulutusosia solun sisällä. Endosyteesillä hoidetaan korjaamotuotannon tarvitsema siirtely.
Solukalvo
Ja päästiinhän takaisin siihen solukalvoonkin. Solukalvon pitää erottaa solu ympäristöstään mutta toisaalta päästää kaikenlaista solukalvon läpi, kuten energiaa ja informaatiota.
Solukalvo rakentuu kaksinkertaisesta rasvarakenteesta jossa on fosfolipidejä ja kolesterolia. Kalvon pitää samaan aikaan olla sekä luja että liukoinen ja se sisältää paljon elintärkeitä koneita, tunnistusantureita, kuljetusportteja ja pumppuja. Kalvorakenteita on myös solun sisällä. Toimintaa hallitsee kaikki tai ei mitään-periaate. Mitään ei saa puuttua tai muuten solu kuolee.
Solun ulkokalvon pitää olla luja ja vesitiivis mutta samalla sen pitää vuotaa sopivasti. Kuljetusjärjestelmiä tarvitaan sekä solun sisällä ja kuljetusten sisään ja ulos solusta on myös toimittava joka hetki.
Ja tässä tullaankin pariin kutkuttavaan kysymykseen.
Kolesteroli
Onko nyt ihan varmaa että liika kolesteroli on haitallista? Kuka on määritellyt mikä määrä kolesterolia on haitallista? Näyttäisi ihan siltä että kolesterolilla olisi muutakin tehtävää kuin pelkästään tukkia verisuonia.
Aivoista on 25% kolesterolia. Ei sekään oikein puhu sen puolesta että kyse olisi haitta-aineesta.
Petoeläimet syövät mielellään saaliseläimestä ensin aivot. Varmaan ne ovat hyvän makuisia! Ehkä eläimet pitävät kolesterolia hyödyllisenä tai paremminkin niiden vaisto sanoo niin tai eivät tiedä millaiselle kolesterolipommille altistavat itsensä.
Sanotaan että kolesterolia alentavaa lääkitystä syö Suomessa 800 000 ihmistä. Tai pitäisi syödä, kaikki eivät noudata lääkärin ohjeita.
Tulee mieleen että aika pitkällä ollaan kun terveiden ihmisten on syötävä kolesterolin estolääkkeitä estääkseen sairastumisen.
Darwinismi
Aika kutkuttavaa on ajatella sitäkin että Darwinin ”pienessä lämpimässä lätäkössä” olisi sattumoisin syntynyt ensimmäinen solu. Aika monimutkainen peli kaikkein yksinkertaisimmissa muodossaankin. Monia tehtäviä pitäisi pystyä samanaikaisesti tekemään. Puhutaan 400 aminohaposta joiden pitää olla oikeassa järjestyksessä. Yksikin väärä aminohappo tuhoaa koko yrityksen, sillä useimmat aminohapot ovat myrkyllisiä. Tarvitaan itse asiassa aminohappojen peilikuvia, vielä harvinaisempia.
13,8 vuosimiljardia voi olla lyhyt aika sellaisen yhdistelmän löytämiseksi sattumalta. Lukematon määrä yrityksiä ja erehdyksiä ei matemaattisesti ajatellen ole oikein mahdollista, aika ei riitä.
Se pähkinä darwinisteilla on että miten vastoin todennäköisyyksiä solu on kehittynyt. Ja toisaalta, miksi kehitys on suuntautunut yhä monimutkaisempia muotoja kohden kun usein yksinkertaisin olisi tehokkain muoto (survival of the fittest).
Mutta emme anna näiden mietteiden häiritä. Sillä mehän tiedämme vastauksen. Toinen tietää että darwinismi on totta ja toinen tietää että luomiskertomus on totta.
Loppulause
Taitaa olla vain muutama heikosti uskova joka ei tiedä oikeaa vastausta. Meikäläistä ei oikein miellytä kumpikaan näkökanta. Usko tieteeseen eikä usko raamattuun kumpikaan oikein säväytä.
Voisiko olla niin että emme vaan tiedä? Ja ollaan aika kaukana siitä että tietäisimme.
Mitä kolesteroliin tulee, niin siinä näen pientä yhteyttä ilmastonmuutosoppiin. Molemmissa opeissa elämälle välttämätön yhdiste katsotaan haitalliseksi jota vastaan pitää taistella kaikin voimin.
Lähde: Pekka Reinikainen Peli on pelattu, Darwin – Jeesus voitti. Pekka Reinikainen on lääkäri, 50 vuotta potilastyötä. Hän on Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen ja toiminut erilaisissa luottamustehtävissä vuosikymmeniä.
DNA on varmasti tärkeässä osassa solua, suurempia elimiä, joita elimistöt raahaavat.
Menisikö ilman DNAta, toisin rakentein… eiköhän näissä ole viruttelukohtia, jos tätä näin ajattelee.
Mitä geeneihin tulee, ajatellut tästä niin, että ovat sitä destinaalistoa, jota tietyissä yhteydessä ei voida olla tutkailematta, ts perimmäisyyksiä. Jotenkin vaikka kaukaista, jne, niin myös herkästi mm valtaan liittyviä. Tästä kirjoitin edellisessä(?) blogissani.
Solua koneena, voi pitää vähän sinä kasautuma, jota geenit ovat.
Kun tietyn toiminnallisuuden, tason tai tavoitteen saavuttamista ajatellaan yleisesti… näissä tulee helposti mieleen se, millä tavoin mistäkin saa sitä ajateltua (solu, elin, eliö, elektroni,…).
Mihin ajateltuihin voi ajatella soveltuvan tuo lisäämisen vinkkeli, jossa vaikka jotain pientä (tai aivan vastakkaisen oloista, jne), niin sopivasti tuoden täystoiminnallista kuten ihminen, vaikka palikka olisi helpompi nähdä vain osana muuta, tai jopa vain kapulana rattaissa.
Jälkimmäinen on rakenteellisuutta ajatellessa jänski vinkkeli. Sovelmia on tästä, mutta ei välttämättä yleisteoriaa, tai todennäköisesti noitakin, mutta jossain, missä lie.
…
Ei muuten käsitelty ollenkaan kolesterolia. Hutiko, sen puolesta”?”
Ilmoita asiaton viesti
Kolesterolia käsiteltiin sen verran että solu ei toimi ilman kolesterolia.
Ilmoita asiaton viesti
OKsista vaan.
Ilmoita asiaton viesti
Darwinin pääteoksen nimi ei ole ”Elämän synty” eikä ”Solun synty”, vaan ”Lajien synty”.
Evoluution lyhyt määritelmä: Evoluutio on geenien eri muotojen suhteellisten lukumäärien muuttumista populaatiossa.
Se, että jotakin on vaikea selittää tai että ilmiö on äärimmäisen monimutkainen, ei kerro mitään minkään jumalan olemassaolosta.
Ilmoita asiaton viesti
Darwinilla on enemmän kuin yksi kirja.
Joo, kyllä olen lukenut Lajien synnyn. Se on pohdiskeleva ja aika varovaisesti kirjoitettu kirja, ei ollenkaan sellainen kuin darwinismin kannattajien kannat.
Darwinilla on yksi heikkous: Siihen aikaan ei ollut hajuakaan mistä elukat on tehty. Soluista ehkä juuri ja juuri mutta ei sen pienemmistä. Kaikki oravaa pienempi oli hämärän peitossa.
Aika vähän 1800-luvun tiedettä on enää hengissä. Darwinin opit ovat monelta osin virheellisiä ja vanhentuneita, ihan keskeisiä evoluution malleja myöten.
Sehän puolestaan ei tarkoita että raamattu olisi oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
Eurosentti jokaisesta, joka ilmaantuu oman upouuden ajatuksensa kanssa siitä miten Darwin oli väärässä koska ei selittänyt tyhjentävästi elämän syntyä, alkuräjähdystä, elämän tarkoitusta tai vaikka maidon kaksihintajärjestelmää.
Kreationismin kovinta ydintä.
Ilmoita asiaton viesti
Darwin on joka tapauksessa roskiskamaa kuten kaikki muukin 1800-luvun tiede.
Darwinin mallin evoluutio on täysin virheellinen koska nyt tiedetään epigenetiikasta. Kirahvivauvan kaula venyy kun mutsi venyttää kaulaansa. Lamarck oli enemmän oikeassa. Lajien kehittyminen menee hyvin pitkälti epigeneettisin muutoksin tarvitsematta mennä geeneihin. Tosin eihän Darwin mitään geeneistä tiennytkään.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä Darwininkin aivot sisälsivät 25% kolesterolia?
Ilmoita asiaton viesti
Päättelyketju: Nisäkkään aivot sisältävät 25% kolesterolia. Darwin on nisäkäs. Ergo: Darwinin aivot ovat sisältäneet 25% kolesterolia.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan huuhaata.
Ihmisen koko kolesterolista noin 20% on aivoissa.
Väitteesi on täysin väärä: ”Aivoista on 25% kolesterolia.” Ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Karinen oli ilmeisesti löytänyt wikipediasta lauseen ”ihmiselimistön kaikesta kolesterolista 25% on aivoissa”, väärinymmärtänyt sen niin että aivoista 25% on kolesterolia, ja nyt ei voi sitten enää perääntyäkään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolesteroli
Ilmoita asiaton viesti
”Darwinin mallin evoluutio on täysin virheellinen koska nyt tiedetään epigenetiikasta.”
Höpsistä. Epigenetiikka ei tarkoita hankittujen ominaisuuksien periytymistä.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, niin Reinikainen kuitenkin kirjoittaa ja uskoisin lähteen olevan siinä asiassa luotettavan. Yliopistolehdessä on ollut artikkeli: ”Olet sitä mitä isoäitisi söi” tms. Myös siitä saa kuvan että epigeneettiset muutokset periytyvät. On muitakin lähteitä joista olen ymmärtänyt asian samoin.
Vaikkapa Pohjoismaissa pieni määrä laktoosi-intolerantteja. Veisi aika kauan aikaa jos sukua jatkaisivat vain ne jotka eivät piereskele maidosta.
Ilmoita asiaton viesti
”Vaikkapa Pohjoismaissa pieni määrä laktoosi-intolerantteja. Veisi aika kauan aikaa jos sukua jatkaisivat vain ne jotka eivät piereskele maidosta.”
Mitä enemmän kirjoitat evoluutioon, muunteluun ja sopeutumiseen liittyvistä asioista, sitä selvemmäksi käy kuinka hatarasti em. asioista tiedät ja ymmärrät.
Laktoosin sietokyky -mutaatio yleistyi pohjoismaissa silloin kun maito oli kansalle erittäin tärkeä, elinvoimaa ja selviytymistä parantava lisäravinnon lähde. Opettelisit Karinen edes alkeet aiheesta mistä yrität viisastella.
Ilmoita asiaton viesti
”Darwinin mallin evoluutio on täysin virheellinen koska nyt tiedetään epigenetiikasta.”
Mistä tunnistaa umpikreationistin? Siitä että se jumiutuu luuppaamaan evoluution yhteydessä Charles Darwinista, houraillen että Darwinin näkemysten kaataminen lopettaisi biologisen evoluution ja kaatasi myös sitä selittävän synteettisen evoluutioteorian (kreationistit eivät luonnollisesti näe eroa näissä kahdessa, vaan pitävät evoluutiota yhtenä pakettina ja ”vain teoriana”).
Mutta jos totta puhutaan, ethän sinä Karinen, kuten eivät muutkaan kreationistit, kykene kaatamaan edes Darwinin teoriaa. Hänen päättelynsä mukaan 1) Jälkeläiset perivät vanhempiensa ominaisuudet. 2) Jälkeläisiä tuottavat eniten ne, joiden ominaisuudet sopivat parhaiten vallitseviin olosuhteisiin (survival of the fittest). 3) Luonnonvalinta karsii populaatiosta ne, joilla on vallitseviin olosuhteisiin huonosti sopivat ominaisuudet. Kohdista 1-3 seuraa vääjäämättä, että 4) populaatiossa yleistyvät ne ominaisuudet, jotka auttavat yksilöitä ja populaatioita selviämään vallitsevissa olosuhteissa. Tapahtuu sopeutuminen. Tapahtumaketjusta on lisäksi pääteltävissä, että ympäristöolosuhteiden muutos kiihdyttää evoluutiota, eli biologista muutosta. Elliölajeilla on vaihtoehtona joko sopeutua elinolosuhteiden muutokseen tai kuolla sukupuuttoon.
Siitä vain falsifioimaan tutkitun tieteellisen tiedon kera, että Darwin oli väärässä.
”Darwinin mallin evoluutio on täysin virheellinen koska nyt tiedetään epigenetiikasta.”
Pah. Epigenetiikka on osa evoluutiota, eikä todista millään tavalla evoluutiota vastaan. Sekopäisimpien kreationistien mukaan eliön käyttämä ravinto määrittää sitä millaisia jälkeläisiä eliö saa. Siitä vain sitten testailemaan, alkaako esim. hevonen poikimaan sisiliskoja, jos sen ravinnon sekaan sekoitetaan hyönteisiä.
All and all: Jos ja kun ottaa huomioon, kuinka lapsellisen typeriä, ristiriitaisia ja absoluuttisesti mahdottomia satuja aikuiset kreationistit ottavat täysin todesta oman uskontonsa kohdalla, ei tarvitse ihmetellä että samaiset sankarit nielevät mukisematta kaiken paikkansapitämättömän sonnan, mitä kanssakreationistit evoluutiosta suoltavat.
Ps. Alan yhä paremmin ymmärtää Karisen motivaatiota hyökätä tieteellistä tietoa vastaan. Karinen on kreationisti ja jumaluskoinen ihminen, joka näyttelee olevansa jotain muuta (korjaa Karinen toki, jos et ole). Monet jumaluskoiset ihmiset näkevät velvollisuudekseen hyökättävä kaikin keinoin tieteellistä tietoa vastaan, koska tieto on uskon vastakohta. Mitä enemmän tietoa, sitä vähemmän kieli poskessa tehtyjä satuja, arvauksia ja uskomuksia.
Ilmoita asiaton viesti
”Yksinkertaista solua ei voi oikein olla olemassa.” Karinen ei ole koskaan kuullut prokaryooteista. Niiltä löytyy yksinkertainen solu.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää olla: Pekka Reinikainen ei ole kuullut tai ei pidä sitä riittävänä selityksenä. Minähän siteeraan lähdettä.
Ilmoita asiaton viesti
Tällainen kuvateksti löytyy googlaamalla:
Bakteerin, tyypillisen prokaryoottisolun rakennekaavio. Solun seinämä ja kalvo ympäröivät solulimaa. Keskellä on bakteerin genomi eli kromosomi, joka on DNA:ta. Vaikka solulimassa ui ribosomeja ja suurmolekyylejä, pitkälle kehittyneet soluelimet puuttuvat.
Eiköhän tuokin ole kohtalaisen monimutkaista syntyä ”lämpimässä lätäkössä”, noppaa saa heittää aika monta kertaa että sattuu voittopotti, toimiva prokaryoottinen solu.
Ilmoita asiaton viesti
Etkö vieläkään ymmärrä, ettei Darwin kirjoita mitään solun tai elämän synnystä?
Kirjan otsikko on heikko suomennos.
Ilmoita asiaton viesti
Älä nyt ala jankuttaa. Kirjoitan mitä huvittaa, en ole sidoksissa mihinkään kirjaan enkä kirjoita kenenkään liturgioita.
Darwinismi ottaa kyllä kantaa elämän syntyynkin ja ainakin uusdarwinismi.
Olishan sillä Darwinilla hiukan selittämistä siinäkin miten prokaryoottisesta solusta tulee ihminen.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, sinä kirjoitat mitä mieleen tulee.
Ilmoita asiaton viesti
Ei vaan kirjoitan darwinismista.
Ilmoita asiaton viesti
Olettekohan te, Salonen ja Jussila nyt ihan oikeassa paikassa? Käyttäydytte kuin pari pahaista koulukiusaajaa käyttäen aivan asiattomia kommentteja. Menkää kotiinne kasvamaan jos ette osaa käyttäytyä asiallisesti.
Ilmoita asiaton viesti
”Aivoista on 25% kolesterolia.”
Ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Karinen: ”Minähän siteeraan lähdettä. ”
Myös Karinen: ” en ole sidoksissa mihinkään kirjaan enkä kirjoita kenenkään liturgioita.”
Tätä on väittely itsensä kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Jussi Salminen, mikä tuossa on vaikeaa? En väittele itseni kanssa, se on virheväite. Käytän itselleni soveltuvin osin lähdettä oman pääväitteeni tukemiseen, en siis allekirjoita lähdekirjan johtopäätöksiä. Asiakohdissa nähdäkseni lähdeteos ei sisällä virheitä.
Ilmoita asiaton viesti
Sisältääkö lähdeteos 25% kolesterolia?
Ilmoita asiaton viesti
Ei sisällä, sen olen lukenut eri lähteestä jo kauan sitten. Jälkikäteen on vaikea enää tietää onko siinä lähdeteoksessa asia esitetty väärin vai olenko vain muistanut väärin.
Ilmoita asiaton viesti
Se että pähkäillään elämän syntyä, ei ole lainkaan hullumpaa puuhaa. Vähintäinkin yhtä tärkeä kysymys, kun on fyysikoiden ja astronomien pähkäilemä universumin alku, josta aletaan olemaan tutkijoidenkin keskuudessa olemaan jo montaa mieltä, eli oliko kenties alkua lainkaan. Asiaan.
Elämällä taas on oltava alku, se lienee taas täysin selvää. Nyt näyttää siltä, että yksinkertaista elämää ilmestyi planeetallemme heti, kun se oli tarpeeksi jäähtynyt. On kaiveltu, mittailtu ja löydetty 3,5-4 miljardia vuotta vanhoja todisteita asiasta, nimeltä elämä.
Mikä sitten on elämää? Luultavasti koko universumin historia ja laajuus ovat syyllisiä, kuin eläviä. Tähtien välisissä molekyylipilvissä ei liene elämää, tai tähdissä, mutta siellä prosessoidaan kaikki elämän tarvitsemat elementit, taukoamatta universumin kokoinen paja takoo näitä aineita ja levittää niitä ympäristöönsä. Kivi planeetalla ei liene elävä, mutta sen erittämät mineraalit ovat osa aineiden jalostus ketjua.
Itse olen tullut päätelmään, että elämä on yksi geologinen voima muiden joukossa. Se ilmestyy kuin home leipään, ja vaikuttaa ympäristöönsä varsin voimakkaasti, kuten maapallolla on tapahtunut, enkä puhu nyt ihmisistä.
Tässä kohtaa kysyn älliltä lisävalaistusta.
Tärkeimmät tavat, joilla elämä on muuttanut maapalloa:
Happipitoisuuden lisääntyminen: Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on fotosynteesin kehitys. Kun yksinkertaiset organismit alkoivat hyödyntää auringon valoa energian lähteenä, ne vapauttivat sivutuotteena happea. Tämä muutti maapallon hapetonta ilmakehää vähitellen happipitoiseksi, mikä mahdollisti monimutkaisempien elämänmuotojen kehittymisen.
Mineraalien kierto: Elävät organismit vaikuttavat mineraalien kiertoihin monin tavoin. Esimerkiksi bakteerit ja sienet hajottavat orgaanista ainesta ja vapauttavat ravinteita takaisin ympäristöön. Kasvit puolestaan ottavat ravinteita maasta ja kuljettavat niitä eri osiin ekosysteemiä.
Ilmastonmuutos: Elämä on vaikuttanut maapallon ilmastoon monin tavoin. Esimerkiksi kasvillisuus vaikuttaa pilvimuodostukseen ja heijastavuuteen, mikä vaikuttaa lämpötilaan. Mikrobit voivat myös tuottaa metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu.
Maankuoren muokkaaminen: Mikrobit voivat erittää happoja, jotka liuottavat kalliota ja muuttavat maaperää. Lisäksi eläinten kaivaustoiminta ja kasvien juuret vaikuttavat maaperän rakenteeseen.
Ookeanien kemia: Merten kemia on muuttunut radikaalisti elämän vaikutuksesta. Esimerkiksi kalkkikuoriset eliöt ovat osallistuneet suurten kalkkikivikerrostumien muodostumiseen.
Muita esimerkkejä elämän vaikutuksesta maapalloon:
Öljyn ja hiilen muodostuminen: Miljoonien vuosien aikana kuolleiden organismien jäänteistä on muodostunut fossiilisia polttoaineita, kuten öljy ja hiili.
Maaperän muodostuminen: Elävät organismit ovat olennainen osa maaperän muodostumista. Ne hajottavat kalliota, luovat orgaanista ainesta ja muokkaavat maaperän rakennetta.
Biosfääri: Elämä on luonut biosfäärin, joka kattaa koko maapallon pinnan ja osan ilmakehästä ja maankuoresta. Biosfäärissä kaikki elävät organismit ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja riippuvaiset toisistaan.
Yhteenveto:
Elämä ei ole vain seurausta maapallon olosuhteista, vaan se on myös aktiivisesti muokannut planeettaamme. Elämän vaikutukset näkyvät kaikkialla ympärillämme, ja ne ovat muovanneet maapallon sellaiseksi kuin sen tänään tunnemme.
Lainaus loppu.
Elämän alku, emme olleet näkemässä. Melko hyvällä oletuksella nykytiedon valossa… Alkeellinen elämä putkahti, ehkä RNA tyyppinen, sitten kävi onnenpotku, siirryttiin DNA tyyppiseen systeemiin, sitten kuluikin enää 3,5 miljardia vuotta, ja monen monta onnenpotkua, ja Karinen ilmestyi kyselemään vaikeita.
Putkahtaminen ja onnenpotkut, lottovoitto ja ihmetys. Hometta leivän päällä. Tarkoitus pitää jokaisen duunata ihan ite. Siinä kait se sitten, kun ei parempaakaan tietoa ole saatavilla, vielä, jos koskaan.
Ps. Jos siirretään elämän synty jumalten tai alieneiden harteille, niin se on vain ongelman siirtämistä kauemmaksi, ihan kokonaan pois. Niin tehdessämme emme voi edes tutkia mistä elämä sai alkunsa. Simulaatioteoriasta keskustelemista tässä yhteydessä ei viitsi edes avata, menee vielä hullummaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Siltä osin kuin kirjassa kuvaillaan solun ominaisuuksia, tieto on kiistatonta, tieteen tutkimustuloksia.
Mutta kun mennään alkuperätieteeseen se osoittautuukin pelkäksi tarinoiden kertomiseksi.
Tiedeyhteisö ajattelee: ”Koska olemme täällä, energian ja aineen on täytynyt luoda meidät tänne”. Se on alkuperätieteen konsensus (eikä paljoakaan parempi tarina kuin tarina pitkäpartaisesta ukosta).
Muuntelin tässä hiukan kirjan takakannen tekstiä, suluissa oma kommentti.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka emme vielä tiedä tarkalleen, miten elämä on syntynyt, niin tieteilijät pyrkivät löytämään abiogeneesiä, täysin luonnollisia selityksiä.
Vaihtoehto suunnatusta voimasta (pitkäpartainen ukko) ei ole tieteellisesti perusteltu, sillä se ei ole testattavissa, eikä se tarjoa yksinkertaisinta selitystä. Paitsi niille, jotka haluavat oikaista maaliin kulkematta lähtöruudun kautta.
Olemassaolomme itsessään on todiste. Jokainen toki saa sitten toistaiseksi ihan itse päättää, mistä. On muitakin asioita joita emme vielä tiedä, vaikkapa tietoisuus, ja ainakin tuhannen muuta. Keskustelut eivät ole loppumassa, ja se on ihan mukavaa jo itsessään.
Ilmoita asiaton viesti
Jos päättelyketju aloitetaan lopputuloksesta niin siinä on omat heikkoutensa. Todistusvoima on heikonlainen eikä tuollaista ehkä kannattaisi kertoa tieteellisenä totuutena. Paremminkin oletuksena paremman oletuksen puuttuessa.
Hiukan samaa on ilmastonmuutoksessakin. Kiva tarina ei ole ihan tieteeksi nimitettävän todisteen arvoinen.
Tieteen historia on täynnä esimerkkejä siitä miten kiva tarina on saanut tieteellisen todistuksen arvon hiukan kuin huomaamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Lopputulos kelpaa sekin aivan mainiosti päättelyketjuun.Vaikka emme luonnollisestikaan olleet näkemässä koko ketjua, näemme itsessämme vaikutukset ja jäämät lopputulokseen.
En ala tähän nyt yötämyöten luetteloimaan kaikkia geenijuttuja, retroviruksia, kaikkia yhtäläisyyksiämme menneisiin olentoihin, ties mitä juttuja on löydettykään, koska oletan että tiedät ne varmaankin, tai osannet ainakin etsiä tietoja, jos et tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Karinen: ”Aivoista on 25% kolesterolia.”
Ei hitto. Oikeasti nyt!
Ilmoita asiaton viesti
Saat ihan vapaasti esittää oman näkemyksesi. Kerro tarkempi luku jos tiedät. Mikä tuossa tiedossa loukkaa sinua?
Haluatko väittää sitäkin ettei solukalvon olennainen rakennusosa olisi kolesteroli? Havainnekuvan perusteella saa mielikuvan ettei kyse olekaan mistään pikku kerroksesta vaan oikein lihavasta kelmusta.
Ilmoita asiaton viesti
”Aivot ovat selvästi elimistön kolesterolirikkain elin, sillä ne sisältävät kolesterolia noin 15 – 20 mg/g.”
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/19410/1/URN_NBN_fi_jyu-200812095937.pdf
Tuo on vähän toista kuin neljännes.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisen kokonaiskolesterolista n. 20% on aivoissa.
Ei siis näin: ”Aivoista on 25% kolesterolia.”
Ilmoita asiaton viesti
No hyvä on. Olen joskus lukenut 25% mutta olkoon 20%. Muistivirheeni on siinä että prosenttiosus koski eri asiaa.
Yhtä kaikki, aivoissa on merkittävä määrä kolesterolia ja petoeläimet ovat persoja kolesterolille. Miksi, vaikka se on niin vaarallista?
Ilmoita asiaton viesti
”Tieteen mukaan alussa solua suojasi rasvakupla.”
Siis alussa ei ollutkaan itsestään kopioita tekevä aminohappo?
”kaikenlaista solukalvon läpi, kuten energiaa ja informaatiota.”
Informaatio on yksi kreationistien lempisanoista. Mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitetaan?
”Mitään ei saa puuttua tai muuten solu kuolee.”
Tämä on versio ”mitä hyötyä on puolikkaasta silmästä” -höpöargumentista. Solu on kehittynyt vaiheittain nykyiseksi.
”Aivoista on 25% kolesterolia.”
Tämä onkin täällä jo todettu roskaksi. Blogisti varmaan korjaa asian ja myöntää olleensä väärässä.
”Darwinismi
Aika kutkuttavaa on ajatella sitäkin että Darwinin ”pienessä lämpimässä lätäkössä” olisi sattumoisin syntynyt ensimmäinen solu.”
Ei ole olemassa mitään ”darwinismia”, siis aatetta; sössötys darwinismista yrittää vain viedä sen samoihin syvyyksiin kuin missä kreationismi jo on. Nykytiede ei enää puhu mistään lämpimästä lätäköstä eikä varsinkaan siitä, että elämän ensimmäinen muoto olisi ollut solu.
”Lukematon määrä yrityksiä ja erehdyksiä ei matemaattisesti ajatellen ole oikein mahdollista, aika ei riitä.”
Höpsistä. Aikaa on ollut riittävästi, todisteena vaikkapa se, että me olemme täällä. Reinikaisella ei ole tarjota mitään oikeaa matematiikkaa väitteensä tueksi, vain suunnaton tarmo jankuttaa ”ei onnistu, ei onnistu”.
”Voisiko olla niin että emme vaan tiedä?”
Riippuu siitä, mitä tietämisellä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Jos ajatellaan kaikkia esitettyjä selityksiä elämän synnylle ja kehittymiselle, on evoluutioteoria muihin verrattuna ylivoimaisesti paras. Mikään ei tietysti takaa, että se olisi oikeassa, mutta kun vuosikymmenien yrityksistä huolimatta ei ole parempaa keksitty, mennään toistaiseksi tällä.
Ilmoita asiaton viesti
No Reinikaisen mukaan rasvakupla suojasi ensimmäisen solun alkiota darwinistisen teorian mukaan. Kai se aminohappo on jotain erillisyyttä tarvinnut ollakseen tai tullakseen soluksi. Tähän ei ole omaa kantaa. Olisin odottanut Reinikaisen kykenevän siteeraamaan oikein darwinistisia näkemyksiä.
Täytyy tunnustaa että tuo ”energiaa ja informaatiota” oli ihan omaa keksintöäni. Mikseipä solu pärjäisi ilman informaatiotakin.
Tuo ”muuten solu kuolee” on tosiaan Reinikaiselta. Voisin kyllä kuvitella että reproduktio tarvitsee jo ensimmäisen solun kohdalla jotain kohtalaisen edistyneitä muotoja.
25% kolesterolia on oma muistivirheeni mutta itse asia jää, aivoissa on vahva pitoisuus tätä ainetta.
Lämpimän lätäkön osalta olen tosiaan Reinikaisen varassa.
”Mennään toistaiseksi tällä” on aivan erilainen näkemys kuin US puheenvuorossa esitetyt kannat missä evoluutiota on esitetty tieteen kulmakiveksi ja tieteen yhdeksi korkeimmaksi saavutukseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän nuo tutkijat määrittele osaltaan mikä määrä alkaa haittaamaan kolesterolin suhteen.
Sitä ihmettelin kirjoituksessa miten jonkin vaarallisuuden tai haitallisuuden voisi määritellä joko sen perusteella, että sitä kehossa on tai miten eläimet söisivät ihmisestä? Onhan ihmisessä tunnetusti aika paljon vettä, mutta ei sitä kuitenkaan liikaa saa olla. Kuolo korjaa.
Eläimillä taas on ihmisistä poikkeava aineenvaihdunta ja varmasti rasvaiset osat ruokana maustuvat. Ei se silti rasvaa vaarattomaksi tee. Liika on liikaa siinäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Toinen mahdollisuus on että kolesterolin määrää määrittelee lääketeollisuus rikattujen testien avulla. USA:ssa lääkkeet ovat kymmenen kertaa kalliimpia kuin Suomessa ja on taloudellisesti varsin kiintoisaa mikäli ihmiset saadaan kuluttamaan satoja dollareita kuukaudessa lääkkeeseen jota eivät välttämättä tarvitsisi.
Onhan se jonkinlainen markkeri mitä eläimet pitävät arvossa. Aika erilaisia asioita kuin ihmiset. Myös sisäelimet ovat eläimelle paljon kiinnostavampaa ruokaa kuin lihakset. Ihmiset syövät lähinnä ja melkein ainoastaan saaliseläimestä lihaksia.
Ilmoita asiaton viesti
Kolesteri voi olla tosi epätoivottua, tilanteenmukaisesti arvioiden.
Jos tilanteena (T) voi olla lähes mitä vain, sopivuudeksi ja epäsopivuudeksi saa asioita selkeän vakuuttavasti T-pohjalta, kun realiteettiympäristöksi tosiaan saatu jotain.
Elimistössä on tosi paljon kapseloitua toimintaa, ja tässä on ekonomiaa.
Sydän vaikka tekee töitä koko elimistön hyväksi, on hermorakenteeltaan melko itsenäinen paukuttelija.
Elimistö ei toisaalta ole vain kapseloituva, eikä tämä näkemys riitä kuvaamaan extreme-itsenäisen oloisia elimiäkään.
Vapautta ja sen mahdollisuuksia on hyvä hakea, kunhan hoituu tarvittavaa inkluusiota, jota ei kannata toisaalta liikaa ennakoivasti hakea, kohden jotain tuntematonta tarvetta, jota ei välttämättä koskaan ilmene.
No, isolaatio on näissä elämänainesta suoraan, ts turbulentiikan ainekset. Siten viittaus esim Mars-vaikutuksiin, jne, vaikka eivät osuisi… tapahtumat ovat rintamallisuuteen liittyviä, jotta tiettyjä kynnyksiä ylittyy, myös positiivisen jäävästi, siinä kun elämää ajatellaan positiiviseksi.
Itse en erottaisi elämää muusta olemassaolosta, ts erottelua vaikka on tosi järkevää tehdä, ei tarkoita, etteikö näitä voisi tarkastella pohjalta, jossa elävä ja ei-elävää voi käydä läpi yhtenäisesti. Tätä on minusta objektivismi, ja suuntauksella (suhtautumisella) on paikkansa, vaikkei kaikkea olekkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Itseasiassa aika on riittänyt hyvin kun ymmärtää, että se lätäkkö ei ole ollut kovinkaan pieni. Maapallo oli täysin veden alla varhaishistoriassa kun elämä käynnistyi.
Ja miten se aika riittää niin Amhdalin laki sen kertoo. Sitä yrittämistä ei tietenkään tarvitse tapahtua sarjassa vaan kun koko maapallo ollut veden alla niin sinne kyllä sopii jotain solun rakennuspalikoita yrittämään oikeata toimivaa yhdistelmää valtava määrä rinnakkain.
Marsista muuten löydettiin hiljattain kivi joka näyttää vahvasti siltä, että Marsin varhaishistorissa ollut elämä olisi jättänyt siihen jälkiä. Varmuutta asiasta ei vielä ole vaan kyseinen kivi lähetetään maahan varmistusta varten. Jos Marissa kehittynyt elämä vahvistetaan todeksi, tarkoittaisi se että elämä käynnistyminen onkin hyvin yleistä universumissa. Voihan se toki olla niinkin, että elämä on hyvin harvinaista ja että Marsista löytynyt kivi oli jotain ihan muuta.
Darwinin teoria ei muuten ottanut kantaa siihen miten elämä tänne tuli. Sekään ei ole mitenkään selvää, että kaikki elämä täällä olisi sukua toisilleen. On mahdollista, että planeetalla on käynnistynyt elämä useita kertoja ja löytyy elämää mikä ei ole meille sukua. Tai sitten niin, että näin on tapahtunut mutta ne ovat kadonneet miljardeja vuosia sitten. Havaintojen perusteella aivan kaikki elämä maapallolla on sukua toisilleen mutta tuo on helposti todistettavissa toisin etsimällä maasta elämää joka ei ole sukua muulle elämälle.
Ilmoita asiaton viesti
Pientä probleemia tulee siitä miten solu rakentuu sellaiseksi että elämä jatkuu sen ensimmäisen solun jälkeen.
Merkittävän paljon sattumia pitää osua kohdalleen. Reinikainen nimittää tätä taikauskoiseksi evoluutiomytologiaksi.
Kopiointivirheet ja mutaatiot pääasiassa huonontavat alkuperäistä.
Kaiken hajoaminen ja huonontuminen on pääasiallinen kehityssuunta luonnossa, elämä, kaikki elollinen, tekee siinä merkittävän poikkeuksen.
Sanoisin että käteen jää kaksi erilaista spekulaatiota. Toinen on lievästi parempi siinä mielessä että se ei nojaa valkopartaiseen ukkeliin.
Mitä sitten todellisuudessa on tapahtunut, sitä emme tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Evoluutioteoria antaa vastauksen siihen jatkumiseen.
Kyse kun on vain kopionnista ja ne mitkä sattuvat selviämään jatkavat kopiointia. Koko evoluutio on vain kopiointia ja selviytymistä.
Mutaatiot ja kopiointivirheet tiedetään miten toimii. Ne muuttavat ominaisuuksia heikommaksi tai paremmaksi, tai sitten niin että muuttavat heikommaksi tai paremmaksi toisissa olosuhteissa. Populaatio vain kopioi itseään, eli periaatteessa lisääntyy, niin huonot kuin hyvät ja se riittää että selviytyy.
Sitten aika ajoin melkein kaikki kuolee, joillekin jäi sellaisia muuttoksia että jatkavat kopiointiaan.
Eliölajeista melkein kaikki ovat kuolleet sukupuuttoon. On ollut niitä heikennyksiä ja olosuhteet muuttuneet mutta jotkut sitten selviävät.
Se kyllä on totta että elämän alkuvaiheista ei tiedetä paljoa, ja miten tarkalleen meni niin ei tiedetä. Tieto paranee kyllä kaiken aikaa kun havaintoja löytyy. Mikäli muualta kuin kuin maasta löytyy varmasti elämää tai hyvin todennäköistä elämää niin ymmärretään paremmin. Se voi tapahtua helposti meidän elinaikana.
Ilmoita asiaton viesti
Se miten yksisoluisesta päästy ihmiseen sitten tunnetaan varsin hyvin että tosiaankin tuntematonta on se alku.
Kokeellinen evoluutio on jännää. Se on esimerkiksi toistettu laboratoriossa miten yksisoluisista kehittyy monisoluisia organismeja.
Käytännössä tapahtuu niin, että yksisoluisten sekaan laitetaan peto, solu joku syö muita niin toisille yksisoluisille kehittyy kyky että kasautuvat ryppäisiin, että ovat paremmin suojassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tunneta lainkaan hyvin mutta uskoa saa mihin haluaa.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on miljardien vuosien ajalta fossiiliaineistoa alkaen niistä varhaisista yksisoluisista ja kaiken muinaisen elämän merkit näkyvät kaikkien eliöiden DNA:ssa. Vertaamalla eri lajien DNA:ta voidaan jäljittää missä muuksia on tapahtunut. Joitakin tapahtumia voidaan myös ajoittaa että lajiutuminen tapahtunut vaikka jonkun mantereen erkaantuessa kun ja se jakanut populaatiot.
Melkoisen paljon siis tiedetään perustuen DNA:n, ajoitusmenetelmiin, fossiiliaineistoon ja vaikka siihen Darwinin teoriaan joka on todistettu toistettavin havainnoin ja kokein että tiedetään miten niitä lajeja syntyyn. Fossiileista nähdään miten nykyiset lajit ovat muodostuneet varhaisemmista muodoista.
Aineisto ei tietenkään ole täydellinen. Elämän alkuhetkien ohella aika 500 – 1400..1800 miljoonaa vuotta sitten tunnetaan huonosti kun jäät ovat hioneet tuon pois.
Eli ”mitä tapahtui miljardi vuotta ennen kambrikautta” puuttuu mutta pari miljardia vuotta vanhoja fossiileja sitten taas esimerkiksi löytyy.
Tietenkin tarpeeksi vanhan maankuoren löytäminen missä fossiileja, elämän alkuhetkien jälkeen on sitten myös katkonaista mutta aineistoa kuitenkin on ettå tapahtumien kulkua voidaan päätellä.
Ilmoita asiaton viesti
Domino jatkuu, missä vain voi.
Outoa tosiaan on lähteä ajatuksesta, että jotain olisi täydellisenä, ja tätä tarvitsisi säilyttää.
Tilannehan on täysin päinvastainen(kin!), vaikka joitain alkurakenteita on vaalittava, jottei tule letaaleja.
Letaalit eri tasoisina, ovat kuitenkin osa rakentumista.
Vaikka nämä näkyvät täysin arvottomasti… kokijuus ei ole tätä, vaan sitä voi jäädä mukaan. Kyseessä taitaa samalla olla sen hyväksyminen, mitä on luonto siirtymineen, ts sen voi antaa vaikuttaa, ja mukana voi olla, tai poikkeilla, mitä tuenta onkaan.
Sisäinen kompaktius tarkoittaa jotain, siinä missä sen asettuminenkin. Väite on aavistelua, mutta tämän voi silti esittää, vailla todistusta.
Esim tämä kohta kirjoituksestasi on varsin monipuolisesti otettava:
C4197855: Darwinilla on yksi heikkous: Siihen aikaan ei ollut hajuakaan mistä elukat on tehty. Soluista ehkä juuri ja juuri mutta ei sen pienemmistä. Kaikki oravaa pienempi oli hämärän peitossa.
Vaikka tuohon tapaankin, niin samalla vähän sitäkin, että satasella päinvastoin.
Kiinnostavia ovat myös ne toimittajat, jotka rahtaavat ikiaikaisen pysyviä, ja vailla kaiken penkomista, ja vakuuttelupaikan lunastelua (= anti-nobelistit (sosioversumin käytännöissä(DF))).
…
Sosioversumiin kuuluu käytännössä paljon kova-aineista, kuten teknistaloudellisuus.
Ei siten tosi outoa, että törmää käsitteisiin kuten: sosioekonominen asema, jne.
Ilmoita asiaton viesti
En epäile etteikö lääkkeitä yritettäisi myydä liian herkästi ja varmasti näitä tutkimuksia löytyy, jossa laatu ei kovin kaksinen ole. Ja näitä kaivetaan tulemaan lääkemyynnin.
Kuitenkin ajatus, että liian suuren kolesterolipitoisuuden vaarallisuus olisi pääteltävissä siitä, että eläimet syövät aivoja on aika erikoinen. Tai että sitä on elimistössä muutoinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Se että eläimet syövät aivoja on tietenkin aivan sivujuonne. Jotain merkitystä sillä lienee, eläimillä eloonjääminen perustuu toimiviin vaistoihin.
Sen sijaan olisi hyvä huomioida että kolesteroli on olennainen ihmisen rakennuspalikka. Ilman sitä ei olisi ihmistä. Samaan tapaan kuin ilman hiilidioksidia ei olisi elollisia.
Ilmoita asiaton viesti
Rasva on hyvä energianlähde. Siihen sen himo perustuu. Ei terveellisyyteen/epäterveellisyyteen suonistossa.
Hieman menee jankkaamiseksi, mutta määrä ratkaisee, ei aine itsessään. Se, että kolesteroli on elimistölle tarpeellinen ei poista sitä, että liiallisena on haitallinen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään mutta antaa kyllä ajattelemisen aihetta.
Hiukan samaan tapaan kuin hiilidioksidinkin suhteen.
Ihminen ei muutenkaan ole mikään säkki jonka sisältö on se mitä sinne on tuupattu suun kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnossa petoeläimet elävät kenties 10-vuotiaiksi. Evoluutio (!) on kehittänyt ihmisen parin miljoonan vuoden aikana olosuhteissa, joissa ravintoa oli niukasti, liikuntaa paljon ja elinajanodote lyhyt. Ihmiset eivät eläneet riittävän kauan kuollakseen sydän- ja verisuonitauteihin.
Ilmoita asiaton viesti
Melko luotettavan tiedon mukaan sydän- ja verisuonitaudit ovat olleet asiallisesti tuntemattomia 1800-luvulla. Se on uusi ilmiö. liittynee ravitsemuksen muuttumiseen.
Petoeläimet voivat elää vanhoiksi ja eivät aivoja syödessään ajattele että nuorena tässä kuitenkin kuollaan joten vedän tästä nyt tällaisen kolesterolipommin.
Kovin merkittävää eroa elinajanodotteessa ei ole tapahtunut vaikkapa 50- tai 60-vuotiaiden kohdalla. Jos on selvinnyt lapsuusajan taudeista, tuberkuloosista ja ei ole saanut verenmyrkytystä, on ollut hyvä mahdollisuudet korkeaan ikään.
Ilmoita asiaton viesti
”Voisiko olla niin että emme vaan tiedä? Ja ollaan aika kaukana siitä että tietäisimme.”
Höpsis. Jos itsellä ei riitä ymmärrys muuhun kuin toistelemaan kreationistien olkiukkoja, kannattaa jättää aihe sikseen.
Tässä muutama fakta lähtökohdaksi tämän asian käsittelyyn:
1. Biologinen evoluutio on elollisessa luonnossa jatkuvasti tapahtuva faktuaalinen luonnonilmiö. Sen olemassaolon kieltäminen on sama kuin väittäisi ettei maailmassa ole vuoria.
2. Evoluutioteoria on yksi tieteen vahvimmin tieteellisillä tutkimuksilla ja havainnoilla tuettu teoria. Se pyrkii selittämään mahdollisimman tarkkaan, miten luonnonilmiö nimeltä biologinen evoluutio toimii. Evoluutioteoria ei edes yritä selittää, miten elämä on saanut alkunsa.
Poiminta keskustelusta, Karinen toteaa:
””Mennään toistaiseksi tällä” on aivan erilainen näkemys kuin US puheenvuorossa esitetyt kannat missä evoluutiota on esitetty tieteen kulmakiveksi ja tieteen yhdeksi korkeimmaksi saavutukseksi.”
Kuka väittää, että evoluutioteoriassa ”mennään toistaiseksi tällä”?
Kuten totesin, biologinen evoluutio on faktuaalinen luonnonilmiö, jonka mekanismeja evoluutioteoria pyrkii selittämään mahdollisimman tarkkaan. Ja tarkasti pystyykin.
Kreationistien olkiukoista yksi tavallisimmista on olkiukko, jonka mukaan esim. ensimmäisessä solussa on täytynyt olla kaikki valmiina. Blogi toistelee tuota harhakäsitystä. Kreationistien loihtiman olkiukon avulla pyritään todistelemaan, että täytyy olla olemassa joku voimahahmo, joka on taikonut kaikki eliöt valmiina, kuten nimeltä mainitsemattomassa alkeellisessa myytissä kerrotaan. Tätä näkemystä myös Karinen komppaa. Korjaa Karinen toki, jos asia ei ole näin.
En ole vielä tavannut ensimmäistäkään kreationistia, joka olisi tiennyt mitä heidän vihaamansa ja kieltämänsä biologinen evoluutio ja sitä selittävä evoluutioteoria oikeasti tarkoittaa. Toinen olkiukko on se, että epigenetiikka muka todistaisi jonkun sumean uskovaislogiikan mukaan evoluutioteoriaa vastaan. Epigenetiikka on osa evoluutiota, eikä todista millään tavalla teoriaa vastaan.
Mielenkiintoista tässä koko kuviossa on se tosiasia, että tässäkin keskustelussa tieteeseen luottavia ihmisiä uskovaisiksi nimittelevä Karinen komppaa umpiuskovaista ja uskonnollisten näkemystensä vuoksi evoluutiota koskevan tieteen vastaista Pekka Reinikaista. Jännä.
Mutta mitä se olikaan tarkalleen, mitä Karinen tarjoaa tieteellisen tiedon tilalle (myös tässä tapauksessa)?
Että emme tiedä (luetaan = tieteen vastaiset ihmiset eivät tiedä eivätkä ymmärrä)?
Vai että GDI, älykäs suunnittelija on taikonut asioita olevaisuuteen?
Niin tai näin, Karisen hyökkäys tiedettä ja tieteellistä tietoa vastaan jatkuu.
Ilmoita asiaton viesti
– ”13,8 vuosimiljardia voi olla lyhyt aika sellaisen yhdistelmän löytämiseksi sattumalta. Lukematon määrä yrityksiä ja erehdyksiä ei matemaattisesti ajatellen ole oikein mahdollista, aika ei riitä.”
Tässä tehdään se virhe, että lasketaan pelkästään todennäköisyyttä sille, että solu on syntynyt nimenomaan vain ja täsmälleen Maapallolle. Maailmankaikkeudessa on lukematon määrä Maapallon kaltaisia planeettoja, joista ainakin osa on myös syntynyt paljon Maapalloa aikaisemmin. Kun nekin huomioidaan, niin aika alkaa hyvinkin riittämään. Lisäksi lienee mahdollista, että Maapallon kaltaisia planeettoja olisi äärettömän paljon (ja/tai niitä syntyisi koko ajan lisää), jolloin päästäänkin siihen matemaattiseen tosiasiaan, että solun syntyminen jossain vaiheessa jollekin planeetalle on, ei pelkästään todennäköistä, vaan suorastaan täysin varmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy tunnustaa että pidän uskovaisia aika rasittavana porukkana. Ovatpa tiedeuskovaisia tai niitä tavallisia.
Nytkö jo on suorastaan väistämätöntä että on käynyt juuri niin kuin on käynyt?
Lopputuloksesta päin on ehkä helpompaa selostaa miten on juuri täytynyt käydä.
Pientä laiskurimaisuutta on havaittavissa siinä että vaikka isossa kuvassa kaikki voi näyttää hienolta, yksityiskohtien osalta ei niin välttämättä ole.
Kopiointivirheiden ja mutaatioiden avulla kehitys käy kovin vaivalloisesti.
Vammaishoitolaitokset on täynnä niitä joille on käynyt kopiointivirhe.
Pääsääntö maailmassa on että kaikki menee persiilleen ja kaikki rapautuu ja huononee. On aika iso poikkeus kun lajit sen kuin kehittyy yhä fiksummiksi ja fiksummiksi.
Tarinatieteeksi darwinismi jää kun ei ole osoittaa muita kuin sopeutumia olosuhteisiin. Se että kissa ja koira menisivät naimisiin ja siitä tulisi uusi laji jää science fictioniksi. Pelkästään singletonit estävät sellaista lajien syntyä.
Pitää muistaa ettei Darwin voinut tietää sellaista mitä biologiasta ekalla luokalla nykyään opetetaan. Kun mennään yksityiskohtiin ja solun sisälle, tulee selitysongelmia.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä pitää sisällään todellisuuteen suhtautumisen aineksia enemmän kuin mitä laki sallii.
Näiden korjaamisesta tiedä edes arvella, mitä olisi mätsäävintä.
Nykyisyys menee kuten Aurinkokuntamallit, ja uskomusta kun on, soveltamista ja etenkin soveltumista… eiköhän ole sopivaa odotettavaksi.
Kai näistä ajastaan jaloilla päästään, tai sitten ei.
Ilmoita asiaton viesti
Esko Karinen: – ”Pääsääntö maailmassa on että kaikki menee persiilleen ja kaikki rapautuu ja huononee.”
Olen eri mieltä. Ensinnäkin, ”huonontuminen” on subjektiivinen termi, jota ei oikein voi käyttää evoluutiosta puhuttaessa. Onko brontosaurus huonompi (tai parempi) kuin elefantti? Millä perusteella? Evoluutio tai luonto ylipäätään ei tunne käsitteitä ”hyvä” tai ”huono”. Ne ovat ihmisen keksimiä mittareita sille, mikä kenenkin mielestä on milloinkin ollut kivaa tai kurjaa ja aikojen saatossa nekin ovat vaihdelleet huomattavasti.
Sitten taas, jos puhutaan ihmisten kielellä asioiden huonontumisesta, niin ei sitäkään mielestäni pitkässä juoksussa tapahdu vaan päinvastoin asiat paranevat koko ajan. Keskimääräinen ihmisen elämänlaatu ei ole koskaan maailmanhistoriassa ollut niin hyvä kuin mitä se on nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Et oikein tajunnut. Entropia eli kaiken rappeutuminen on pääsääntö.
Paneppa kivi pihalle tuhanneksi vuodeksi niin ei se ainakaan parempi ole tuhannen vuoden jälkeen.
Evoluutioteoria toimii päinvastoin kuin pääsääntö. Pitäisi olla joku hyvä syy miksi kaikki eliöt kehittyvät ja ovat kehittyneet yhä edistyneemmiksi ja edistyneemmiksi, eli pääsääntöä vastaan.
Vaikkapa ihminen. Mitä helkuttia isosta päästä ja liioista ajatuksista on hyötyä?. Vähemmälläkin pärjäisi ja se olisi survival of the fittest. On resurssien tuhlausta kuljettaa isoa päätä joka paikkaan.
Tyhmä voisi luulla että kopiointivirheet ja mutaatiot yleistyvät niin että lopuksi seuraa sukupuutto, se olisi pääsäännön mukaista.
Elämänlaatu nyt tuskin kuuluu tähän keskusteluun.
Ilmoita asiaton viesti
Entropia ei ole rappeutumista. Se on luonnon pyrkimystä tasapainotilaan. Kun kaataa kylmää maitoa kuumaan kahviin, niin lämpötilat tasoittuvat ja kahvikupillisen entropia kasvaa. Ei se silti tarkoita, että kahvi siitä rappeutuisi. Toki sitten, jos sen kahvikupillisen unohtaa pariksi tunniksi keittiön pöydälle, niin se jäähtyy hyvin lähelle huoneenlämpöä, jota sitten taas voisi kuvata sanalla rappeutuminen. Paitsi esimerkiksi minä, joka satun pitämään kylmästä kahvista. Kahvin ”rappeutuminen” on täysin subjektiivinen käsite.
Mitä tulee tuhat vuotta pihalla seisoneeseen kiveen, niin en koe mielekkääksi miettiä, onko se sen tuhannen vuoden jälkeen parempi vai huonompi kuin ennen sitä. Minusta tuntuu, että sinä yrität nyt tässä ajatella arvolatautuneilla termeillä (”hyvä”, ”huono”, ”rappeutunut”, ”ei-rappetunut”) asioita, jotka eivät ole mitattavissa tuolla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Se tuhat vuotta pihalla ollut kivi ei missään tapauksessa ole enää uuden veroinen vaan kulunut.
Se poikkeaa merkittävästi evoluutioteoriasta jonka mukaan eliö pysyy ja paranee samassa ajassa.
Ilmoita asiaton viesti
Esko Karinen: – ”Se tuhat vuotta pihalla ollut kivi ei missään tapauksessa ole enää uuden veroinen vaan kulunut.
Kulunut kyllä, mutta ei silti voi sanoa, että se olisi huonompi. Kiven huonous tai hyvyys on ihmisen keksimä käsite ja riippuu ihan siitä, mihin ihminen kiveä haluaa käyttää. Jos tekisin kivilla katettua polkua mökiltä rantasaunalle, niin ottaisin siihen paljon mieluummin tuhansia vuosia meren rannalla sileiksi kuluneita kiviä kuin juuri tulivuoresta pullahtaneita rosoisia kiviä. Rosoinen kivi taas sopisi paremmin aseeksi, jos joutuisin häätämäään mökkiin tunkeutuneita voroja matkoihinsa.
– ”Se poikkeaa merkittävästi evoluutioteoriasta jonka mukaan eliö pysyy ja paranee samassa ajassa.”
Ei evoluutioteoria sano, että eliö pysyisi ja vieläpä paranisi ajan kuluessa. Päinvastoin, eliöt vanhetessaan rappeutuvat ja lopulta kuolevat, mutta eipä sekään varsinaisesti evoluutioteoriaan liity.
Ilmoita asiaton viesti
Äläs nyt takerru siihen kiven ”hyvyyteen”. Tässä yhteydessä tarkoitan sitä että toistuva reproduktio ja toistuvat kopiointivirheet ja mutaatiot kuluttavat kiveä, siis sitä perimää ja perimän olisi luonnollista huonontua, ei suinkaan parantua niin kuin evoluutio-opin mukaan pitäisi tapahtua.
Ilmoita asiaton viesti
Sinähän se tässä ”hyvyyteen” takerrut. Edelleen sanot, että perimän olisi luonnollista huonontua. Tuo väite on absurdi. Perimä kyllä muuttuu mutaatioissa ja kopiointivirheissä (ja kopioinnissa ylipäätään), mutta ei siitä voi sanoa, paraneeko se vai huononeeko se. Se vain muuttuu ja jotkut muutokset selviävät ja jotkut toiset eivät.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sellaisia termejä kuin huono tai hyvä voi käyttää. Tässä survival of the fittest-termissäkin on laatuarvostelma, fitimpi on parempi kuin vähemmän fit.
Kopiointivirheet huonontavat perimää, tekevät sen vähemmän fitiksi. Se on ehdoton pääsääntö. Vaikkapa tietokoneessa, ei virheet suinkaan paranna koneen toimivuutta vaikka joskus harvoin virhe voi olla hyväksikin. Kokonaisuutena kone johon tulee virheitä on kuitenkin huonommin toimiva kone kuin kone jossa ei ole virheitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Entropia eli kaiken rappeutuminen on pääsääntö.”
Entropia on on pääsääntö ja epäjärjestyksen määrä tosiaankin kasvaa suljetussa systeemissä. Maapallo ei kuitenkaan ole täysin suljettu systeemi, tuolla taivaalla kun möllöttää se aurinko ja on myös geotermista energiaa ja vuorovesi-ilmiö kuun kieppuessa ja energia mahdollistaa järjestyksen muodostumisen.
”Evoluutioteoria toimii päinvastoin kuin pääsääntö. Pitäisi olla joku hyvä syy miksi kaikki eliöt kehittyvät ja ovat kehittyneet yhä edistyneemmiksi ja edistyneemmiksi, eli pääsääntöä vastaan.”
Ei evoluutiolla ole mitään syytä. Ovat vaan sattuneet selviytymään.
Sen lisäksi kreationistit ymmärtävät tuon entropian AINA väärin väittämällä, että entropian lisääntyminen, mutaatiot yms. vähentää informaatiota. Tämähän ei pidä paikkaansa. Informaatioteorian mukaan mitä enemmän on epäjärjestystä, sitä enemmän on informaatiota. Tämäkin on muuten hyvin helposti testattavissa vaikka kotitietokoneella muodostamalla 10000 merkkisen tekstitiedoston missä kaikki kirjaimet, A:t, B:t, C:t jne laitettu riviin järjestykseen. Sitten voi tehdä toisen tekstitiedoston missä arpoo kirjaimien paikat sekaisin (kuten vaikka tässä viestissä). Niin kummassa mahtaa olla enemmän informaatiota vaikka kirjaimia on molemmissa 10000 kappaletta? Sen voi testata käyttämällä tietokoneen .zip pakkausten tekoa ja pakkaamalla kummankin tiedoston omiin .zip paketteihin ja vertaamalla näiden kokoa. Suuremassa tiedostossa on enemmän informaatiota.
Eli systeemiin tuleva energia mahdollistaa järjestäytymistä ja rakenteiden muodostumista. Samanaikaisesti informaation määrän ja kompleksisuuden kasvua informaatioteorian mukaisesti kun mutaatiot ja kopiointivirheet vähän muutelevat DNA:ta.
Ilmoita asiaton viesti
Lähes nyt meneen noiden horinoidesi kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Esko Karinen: – ”Lähes nyt meneen noiden horinoidesi kanssa.”
Minuuttia aikaisemmin kirjoitit, että ”Loppupeleissä argumenttien hyvyys ratkaisee, ei se kuka ne sanoo.” Voi olla, että teen hätäisiä päätelmiä, mutta sanoisin, että ainakin tässä keskustelussa Karnaatun argumentit ovat parempia.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on pitkä historia Karnaatun kanssa ja pitkän historian nojalla pystyn arvaamaan että Karnaatun kommenteissa on varsin vähän villoja. Karnaattu kirjoittaa liikaa ja ajattelee liian vähän. Erityisen ärsyttäviä ovat hänen vertauksensa jotka menevät säännöllisesti pieleen. Oikeesti ei jaksa. Jos niissä joskus jotain olisi niin se kyllä hukkuu siihen sillisalaattiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kerroin juuri tavallisella kotitietokoneella tehtävän koejärjestelyn mikä todistaa epäjärjestyksen kasvun lisäävän informaatiota. Tavallinen häviötön datakompressioalgoritmi paljastaa sen kun ne on suunniteltu koodaamaan informaatio pienemmillä määrillä bittejä.
Kreationisteilla vaan on ajatusmall jossa mutaatiot vähentävät informaatiota ja väittävät evoluution olevan ristiriidassa termodynamiikan kanssa.
Mutta, se vaan ei todistettavasti pidä paikkaansa.
Ei ole sattumaa että tietojenkäsittelyä ymmärtävien parissa ei ole kreationisteja.
Ilmoita asiaton viesti
”Pääsääntö maailmassa on että kaikki menee persiilleen ja kaikki rapautuu ja huononee.”
Ja noin 100 miljoonan vuoden välein melkein kaikki kuolevat pois. Pienempiä joukkotuhoja on useammin. Supertulivuorikin räjähtää 100000 vuoden välein. Kaikki eivät siis rapaudu vaan selviytyvät.
Elämällä ei ole mitään tarkoitusta kehittyä fiksummaksi. Syy miksi on fiksumpia lajeja on se, että nämä ovat sattuneet selviytymään. Muitakin keinoja selviytyä on.
Kehittyminen kopiointivirheiden ja mutaatioiden kautta kuitenkin toimii. Tälle on käyttöä tekniikassa kun voidaan laittaa tietokone hakemaan toimivaa rakennetta ajamalla evoluutioalgoritmia. Tätä kutsutaan geneettiseksi algoritmiksi. Olen itsekin ohjelmoinut sellaisen joten voin sanoa ymmärtäväni asian hyvin. Se on käytännössä hakualgoritmi.
Ja se ei itseasiassa ole vaivalloista. Laskennallisesti se on valtavan paljon vähemmän kompleksista kuin kreationistien ajatus että jotenkin ihmeellisesti voisi suunnitella samanaikaisesti ekosysteemit kun jo pelkästään se solu epäonnistuu jos siellä ei ole kaikki kohdallaan.
Evoluutio sen sijaan mahdollistaa kompleksisten asioiden muodostumisen laskennallisesti yksinkertaisella tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Teet oletuksia. Mistä tiedät mikä on elämän tarkoitus? Viisaammatkaan ei tiedä.
Karnaatun vertaus on yhtä kaukaa haettu kuin aina ennenkin. Luonto ei hae algoritmia vaan kyse on puhtaasta sattumasta ilman suunnittelua, sen kai ymmärrät. Ihan puhtaalla nopanheitolla rakentuu toimiva tietokone.
Ilmoita asiaton viesti
”Luonto ei hae algoritmia vaan kyse on puhtaasta sattumasta ilman suunnittelua, sen kai ymmärrät. Ihan puhtaalla nopanheitolla rakentuu toimiva tietokone.”
Siis sanoin evoluutioprosessin vastaavan hakualgoritmia.
Kun laitetaan tietokone suunnittelemaan vaikka polkupyörä, ilmaistaan asia hyvyys funktiolla millainen polkupyörä on nopein kun siinä on 80kg ihminen polkemassa jotain tiettyä reittiä
Tällä hyvyysfunktiolla sitten lasketaan parhaat menestyjät ja ajetaan algoritmia populaatiolle vaikka 10000 sukupolvea 5000 polkupyörän populaatiolla. Se toimii ja geneettisillä algoritmeilla tosiaankin suunnitellaan ihan toimivia asioita. Mutaatioita tehdään noppaa heittämällä.
Luonnossa evoluutio tapahtuu vastaavalla tavalla, että populaatiot kopioi geenejään. Hyvyysfunktion sen sijasta populaation tarvitsee selviytyä.
Ja tässä tulee se jännä juttu, että maapallo ei ole vakaa vaan se on jatkuvassa muutoksessa. Merenpinnan korkeus muuttuu, ilmasto muuttuu, kehittyy petoja, suojamekanismeja, asteroideja osuu, supertulivuoria räjähtelee, niukkuutta energiasta, ravinnosta jne.
Näistä tulee ne muuttuvat valintapaineet että hyvyysfunktio on selviytymistä.
Eli noppaa heittämällä rakentuu toimivia rakenteita jotka ovat selviytyneet.
Edit:
Tosiaankin tässä on merkittävä ristiriita kreationistien kuvitelmien kanssa mutta ei niinkään taivaaniskään uskovien ihmisten kanssa. Se ei ole mitenkään ristiriidassa todellisuuden kanssa jos ajattelee nopan heittäjän tai elämän käynnistäjän olevan taivaaniskä.
Ilmoita asiaton viesti
Jo lähtöoletuksesi on virheellinen. Maailmassa ei ole tehty lähtöoletusta että suunnitellaanpa nyt solu. Tai ehkä Karnaattu vaihtaa puolta ja tekeekin sellaisen lähtöoletuksen.
Horinasi ovat todella rasittavia enkä minä ja tuskin kukaan muukaan viitsii oikoa sepustustasi.
Ilmoita asiaton viesti
”Täytyy tunnustaa että pidän uskovaisia aika rasittavana porukkana. Ovatpa tiedeuskovaisia tai niitä tavallisia.”
Ei-uskovaiseksi ihmiseksi käytät kummallisen paljon juuri samoja termejä, ilmaisuja ja argumentteja kuin kreationistit. Eli jumaluskoiset, uskovaiset ihmiset, hyökätessään tieteellistä tietoa ja evoluutiota vastaan.
”Darwinisti” -ilmaus on yksi yleisimmistä kreationistien käyttämistä ilmaisuista. Oletko kreationisti, Karinen?
Jos et ole, mikä on motivaatiosi yrittää (epätoivoisesti) kaataa faktuaalinen luonnonilmiö ja sitä selittävä, erittäin laajalla tieteellisellä tutkimustiedolla tuettu teoria?
Toimintasi on perin kummallista – toisaalta kerrot pitäväsi uskovaisia ihmisiä ”rasittavana porukkana”, mutta komppaat silti surutta umpiuskovaisen kreationistin Pekka Reinikaisen pseudotieteellisiä höpötyksiä, pitäen niitä pätevämpänä kuin tieteellinen tieto.
Sinänsä tässä ei ole mitään uutta – olet ennenkin käyttänyt lähteenäsi erittäin arveluttavia henkilöitä ja heidän erittäin arveluttavia sepitteitä asioille. Sinulla ei näytä olevan minkään sortin filtteriä sille, kenen horinoita uskot. Olet siinä mielessä mitä suurimmissa määrin uskovainen. Eli itseäsi lainaten rasittava ihminen.
Ilmoita asiaton viesti
No vaikka Reinikainen onkin kreationisti, hän silti osaa pitää erillään sen mitä tiede tietää, sen kiistattoman aineksen näistä horinoista.
Horinoita tarjoaa molemmat osapuolet. Pitkälle viedyt spekulaatiot siitä mitä on voinut tapahtua (tai mitä voi tapahtua ilmastonmuutoksessa) eivät ole tiedettä vaan spekulaatiota. Joillekin ne nyt vaan menee sekaisin tieteen kanssa kuten Jarkko Nikkilälle.
Olisin mielelläni jättänyt väittelyn tämän ihmiskunnan paiseen takapuolessa kanssa mutta kun tullaan ihan silmille niin olkoon.
Olisit voinut tyytyä siihen että sait sanoa sanottavasi jo tuossa aiemmin.
Tosiaan käytän laajaa repertoaaria lähteitä. Sitä suosittelen muillekin. Jos seuraa vain omien uskomustensa mukaisia lähteitä, tulee nikkiläksi.
Loppupeleissä argumenttien hyvyys ratkaisee, ei se kuka ne sanoo.
Sinällään ei Reinikaisessa pitäisi olla mitään vikaa. Hänellä on huomattavan paljon luottamustehtäviä valtiolla ja kunnissa ja Lääkäriliitossa. Ihan koherentisti ajatteleva henkilö.
Mitä tulee matemaattisiin todennäköisyyksiin, yhden proteiinin valmistuminen 150 aminohaposta tapahtuu todennäköisyydellä 10 potenssiin 195. Proteiineja tarvitaan soluun useampia erilaisia mielellään samaan aikaan.
Lajiutuminen mutaatio-valinta-mekanismilla on hidas keino (ei turvaa elossa pysymistä) ja ei ole osoitettu se pystyisi tuottamaan uusia rakenne- ja toimintatiedostoja nopan heiton tuloksia poimimalla.
Ilmoita asiaton viesti
Eviluutio on kyllä tieteellisesti todistettu. ”creationists argue that ”no one has seen evolution occur.” This misses the point about how science tests hypotheses”
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK230201/
No, tämäkin on epäilemättä Karisen mielestä sitä roskatiedettä.
Ilmoita asiaton viesti
On havaintoja ja sitten on spekulaatioita.
Hiukan samaan tapaan kuin ilmastonmuutoksessa on keksitty miellyttävä päätelmä, ”Ihminen muuttaa ilmastoa”, ja sen jälkeen laaditaan tiedettä joka tukee tätä päätelmää.
niin samaan tapaan Darwin luo opin joka miellyttää ja sille luodaan tiedettä tukemaan tätä päätelmää.
Pitää muistaa että Darwinin aikaan ei ollut vielä ihan varmaa että jos tallipoika vetää hevosta tai lammasta takaa, niin etteikö siitä voisi syntyäkin jotain uutta elämänmuotoa.
Nyt tiedämme varmuudella ettei tule. Soluelämä oli täysin salattua Darwinilta ja sieltä löytyy monenlaista estettä lajien vapaalle synnylle.
En juuri nyt jaksa lukea linkkiäsi mutta ainakaan alku ei vaikuta kovin lupaavalta. Mitä tekemistä sedimenteillä olisikaan lajien synnyn kanssa. Darwin ja -istit ovat tehneet spekulaation joka voi olla totta tai ei olla totta. Havaintojahan sedimenteistä yms. se ei millään lailla kumoa kumpaankaan suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Loppupeleissä argumenttien hyvyys ratkaisee, ei se kuka ne sanoo.”
Siinäpä se. Toistelet kreationistien tuhansia ja taas tuhansia kertoja debunkattuja olkiukkoja ja väärinkäsityksiä evoluutiosta (mm. perimän ”rappeutumisesta”) ja siihen päälle kuvittelet, että niiden toistelemisella olisi jotain merkitystä evoluution olemassaoloon ja sen tutkimiseen.
Ainoa asia mitä tuosta uskomustesi esittelystä seuraa, on se että tulet kerta kerran jälkeen todistaneeksi (aivan samaan tapaan kuin muutkin kreationistit) kuinka vähän evoluutiosta ja sen mekanismeista ymmärrät.
Ilmoita asiaton viesti
Nikkilä ei nyt taas tajua. Kysyn että jos kysymys on sattumasta niin miksi perimä ei,rappeudu vaan sen sijaan tulee/on tullut yhä kehittyneempiä muotoja.
Hiukan saa sellaisen vaikutelman että Nikkilä ymmärtää aika vähän soluelämästä. Kysymyksiä herää miksi kopiointivirheet ja mutaatiot voivat olla kehitystä edistäviä kun luulisi että ne ovat rappeuttavia.