Argumentit ja faktat; miten ne eivät tue ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta

Voidaan lähestyä ilmastonmuutospuhetta muodollisen argumentaation pohjalta.

Mitä faktoja ja argumentteja voidaan esittää ja on esitetty ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen tueksi. Nimittäin asia pitäisi voida perustella hyvin kun ilmun torjuntaan käytetään valtavasti rahaa ja vaivaa.

Ensikatsannolla tuntuu oudolta miten ilmastonmuutoksellisesti heikkotehoinen (teho tunnetaan) kaasu, hiilidioksidi, voisi nyrjäyttää ilmaston sijoiltaan.

Tässäpä tätä argumentaatiota ja sen kritiikkiä:

”Emme tiedä muuta”

Kaikki argumentaatio ilmastonmuutosopin (ihmisen aiheuttamana, ilmuna) puolesta kulminoituu viime kädessä siihen, että emme tiedä muuta syytä ilmaston muuttumiseen kuin ihmisen toiminnan.

Pitäisi ymmärtää että tämä on heikko argumentti, sillä on paljon asioita joita emme tiedä. Ihmisen tieto ylimalkaan on puutteellista ja vajavaista.

Silloinkin kun emme todella tiedä muuta, argumentti on heikko.  Ilmun suhteen me kaiken lisäksi tiedämme joukon kilpailevia ilmiöitä, jotka selittävät ilmaston muuttumista. Väite ”emme tiedä muuta” on siis paitsi väitteenä heikko, myös valheellinen.

Maalitolppien asettaminen

Ilmun keskeisenä ajatuspilarina on globaali ilmasto ja sen muuttuminen.  Mutta kun globaalia ilmastoa ei ole olemassakaan.  On olemassa manner- ja meri-ilmasto, joiden käyttäytyminen on hyvin erilaista.  Niissä ilmakehän sisältö poikkeaa paljon.  Meri-ilmastoa on noin 80% maapallon pinnasta ja mannerilmastoa loput.  (Jos jätämme tämän tarkastelun ulkopuolelle navat).  80% sen tähden että meri-ilmasto ulottuu maille asti, itse meriä on 70% maapallon pinnasta.

Toisekseen, senkään tähden ei ole olemassa globaalia ilmastoa kun ilmasto jakautuu kolmeen erilaiseen solutyyppiin.  Näitä soluja pitäisi tarkastella erillisinä ja sen tähden ei ilmaston globaali tarkastelu ole hyödyllinen eikä voi johtaa oikeaan lopputulokseen.

Epäargumentatiiviset perusteet

Tätä on kaikki alarmismi ja tunteisiin vetoaminen.  Joo, kyllä voi tapahtua kaikenlaista.  Mutta kun ne eivät ole kelpoisia argumentteja, eivätkä käy todisteeksi ilmu-ilmiöstä.

”Kaikki tiedemiehet”

Ei kelpaa argumentiksi se jos kaikki tiedemiehet ovat tätä mieltä.  Tai että kaikki valtiot tai kaikki valtionpäämiehet ovat tätä mieltä.

Ensinnäkään kaikki tiedemiehet eivät ole ilmun kannalla ja toisekseen, auktoriteetteihin tai yleisöön vetoaminen ei ole mikään kelpoinen todiste ilmun puolesta.

Harhauttava johtopäätös

Jos nyt onnistuttaisiinkin todistamaan että ilmaston muuttuminen on totta (eli kyse ei olisikaan pelkästään normaalista ilmastonvaihtelusta), niin tästä on vielä pitkä matka sen todistamiseen että kyse olisi ihmisen aiheuttamasta muutoksesta.

Itse asiassa tästä argumentaatiovirheestä on kysymys kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ilmoittamatta joka kerta erikseen tarkoitetaanko yleisesti ilmaston muuttumista vai ihmisen aiheuttamaa.  Sekoitetaan kaksi asiaa, ja luulisin että ihan tarkoituksella.

Todistustaakka

”Koska ilmastonmuutos on yleisesti hyväksytty sekä tieteen että yleisön piirissä, on vastaanväittäjän todistettava sen paikkansapitämättömyys”.  Tällainen väite on esitetty ja melko helposti sellainen kai esitetään uudelleenkin.

Kyseessä on kuitenkin argumenttivirhe.  Todistustaakka on sillä joka tekee väitteen.  Esim. että ihminen aiheuttaa ilmaston muuttumisen.

Kausaalinen virhepäätelmä

Kenties kaikkein yleisin päätelmä on, että kun ihminen on aloittanut hiilen työntämisen ilmakehään ja ilmasto on muuttunut, tässä on yhteys.

No, ensinnäkin korrelaatio ei merkitse kausaliteettia.  Vaikka nämä kaksi ilmiötä tapahtuisivat samaan aikaan, ei se merkitse sitä, että niiden välillä olisi yhteys.  Jäätelönsyönti ei aiheuta hukkumiskuolemia, vaikka niilläkin on keskinäinen korrelaatio.

Kausaliteetin olemassaoloa vastaan voi sanoa sen, että ihmisen vaikutus hiiidioksidipitoisuuteen on vähäinen. Merissä on 50-kertainen määrä hiilidioksidia ilmakehään nähden ja merien ja ilmakehän välillä tapahtuu hiilidioksidin vaihtoa.  Lämpeneminen aiheuttaa hiilidioksidipitoisuuden nousua ilman ihmisen olemassaoloakin.

Pitoisuuden nousu

Esitetään että hiilidioksidin pitoisuus on noussut ihmisen johdosta.  Pitoisuus voi kuitenkin nousta myös lämpenemisen johdosta.  Valtamerissä on suuri hiilidioksidin reservi.  Keskeisin mittauspaikkakin, Mauna Loa, sijaitsee keskellä suurinta valtamerta.

Geneettinen virhepäätelmä

On olemassa (perusteeton) usko siihen että luonto on muuttumaton tai muuttuu vain hyvin hitaasti.  Uskoon liittynee myös usko siihen että ennen oli paremmin ja olisi suotavaa palata entiseen.

Tosiasiassa maapalloa kuten kaikkea muutakin hallitsee muutos.  Kaikki muuttuu, kelluu ja muuttaa muotoaan. Ilmastohistoria osoittaa suuria ilmastonmuutoksia tapahtuneen aikaisemmin ja ei kovin kauaa aikaa sitten. Tunnetaan lämpökausia (joita heikoin perustein nimitetään paikallisiksi) sekä kylmiä kausia, hyvinkin kylmiä jääkausia sekä niitä seuranneita kausia joissa jääkausi on nopeaan tahtiin muuttunut lämpökaudeksi.

Mikäli ilmasto muuttuu pysyvästi, eikä kyse olisikaan ilmastonvaihtelusta, olisi erikseen mietittävä, onko kyse benignistä ilmiöstä, jota vastaan ei kannata edes yrittää taistella (sen lisäksi että sitä taistelua tuskin voi voittaa).

Varovaisuusperiaate

Varovaisuusperiaatteella voi perustella mitä tahansa.  Sen tausta on Natsi-Saksassa, jossa kansallista voimavaraa ja eheyttä uhkaava etnisyys oli oikeutettua poistaa varovaisuusperiaatteen nojalla.  Tämä kai kertonee riittävästi, millaisia erehdyksiä voidaan tehdä jos varovaisuusperiaatetta noudatetaan.  Varovaisuusperiaatetta ei pitäisi käyttää argumenttina, jäljet pelottavat.

Argumentti ad hominem

Jo sen luulisi saavan hälytyskellot soimaan, kun usein käytetään halveksivia ilmauksia epäilijöistä. Ilmastonmuutoksen, ilmun, epäilijä on esitetty milloin litteän maan uskojaksi (flat-earther, IPCC:n aiempi johtaja Pachauri on käyttänyt tätä nimitystä), milloin kaiken kieltäjäksi, denialistiksi.

Ad hominem-argumentti on aina argumentointivirhe.  Kohdistuu asian viereen, ei itse asiaan.

Yleistä on mustamaalata ilmua epäilevää järjestöä, GWPF:ää, koska sillä on eroava kanta ilmuun.  Pelkkä nimen mainitseminen saa aikaan kuuntelemisen loppumisen.

On huomattavan paljon tieteilijöitä jotka eivät jaa uskoa ilmuun.  Näihin kohdistuu huomattavan suurta mustamaalausta.  Jopa siinä määrin että kielteinen kanta ilmuun merkitsee samalla argumentoijan arvon kieltämistä.  Yksi näistä on MIT:n ilmastoprofessori emeritus Richard Lindzen, joka on tehnyt yli 200 ilmastoon liittyvää tutkimusta, ja jonka arvoa Ilmatieteen laitoksenkaan on vaikeaa kieltää.  Lindzen pitää ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta kerrassaan naurettavana virhepäätelmänä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu