Brutubyn miehet lähtevät tappelemaan Ylästöön

Kenties ikonisin kuva pohjanmaalaisesta häjyilystä on maalaus tappelemaan lähtevistä kyläläisistä. Etummaisen miehen on sanottu olevan itsensä Antti Rannanjärven.

Mutta, kuva ei olekaan Pohjanmaalta, vaan Helsingin pitäjästä. Tarkemmin sanoen Kehä III sisäpuolelta.
Kuvassa Brutubyn eli Voutilan miehet ovat niin innoissaan tulevista turpajuhlista, että etummaiset miehet suorastaan tanssahtelevat innosta ja vaivoin pidätellystä energiasta.

Odotus on suuri, miten turpiinveto sujuu kunhan päästään Övitsböleen,eli Ylästöön.

Kyseessä on Åke Laurenin vuonna 1899 maalaama teos. Tarinan mukaan Åke oli lapsena nähnyt kylätappeluun lähdön ja se oli jäänyt mieleen niin elävänä, että hän myöhemmin taiteiljanurallaan ikuisti näkemyksensä.

Illuusio rotubiologisesta suomaalaisesta väkivaltaisuudesta

Tuo Åke Laurenin työ olkoon pohjustuksena sille, että kyseenalaistan väitteen suomaalaisten erityisen suuresta taipumuksesta väkivaltaisuuteen.

Mikäli eroja on, ne selittyvät muilla kuin geneettisillä eroilla.

Myös Pohjanmaalla, pahimmankin häjyilyn eli väkivaltaisen käyttäytymisen ollessa suurimmillaan, ei eroja ruotsinkielisessä väkivaltaisuudessa ollut eroja verrattuna suomenkieliseen väkivaltaisuuteen.

Muutenkin, geneettiset erot eivät oikein selitä ajatusta kielellisestä jakautumisesta kansanryhmiin. Nimittäin monet jotka ovat kokeneet sosiaalista nousua ovat aikanaan ruotsinkielistyneet. Ja toisaalta ne, jotka ovat menneet ruotsinkielisiin taloihin palveluskunnaksi, ovat ruotsinkielistyneet.

Innokkaimmat kielisyysihmiset saattavat olla juurikin niitä entisten renkien jälkeläisiä, joilla on vielä lehmänlantaa varpaiden välissä.

Yleisesti väkivaltaisuudesta

Vielä reilu sata vuotta sitten väittely ymmärrettiin jonakin sellaisena joka ratkaistaan tarttumalla kraiveliin ja nostamalla opponentti seinälle. Helsingin yliopistolla väittelyt hyvin tyypillisesti päättyivät nyrkkitappeluun. Aika oli silloin toinen ja olemme jo hyvän matkaa päässeet sivistyneen ajatustenvaihdon suuntaan.

Tosin emme ole vielä aivan saavuttaneet ideaalia, jota todistaa se että YLEn väittelykilpalun voitti mies joka puhui vastaväittäjänsä päälle ja voitti kilpailun lähinnä sen ansiosta että puhui kovemmalla äänellä.

Myös USn palstoilla on parantamisen varaa.  Turhan usein argumentit keskittyvät vastaväittäjän henkilökohtaisten ominaisuuksien ruotimiseen.  Tai leimaamaan itselle väärän ajatussuunnan kannattajat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan puutteellisiksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu