Diesel-moottori: ”Kuka vaan sen olisi keksinyt!”

Tämä aloittaa kirjoitussarjan kultaisen aikakauden lopusta, jokseenkin hullusta keisari Wilhelm II:sta sekä aikamme eräästä merkittävimmästä keksijästä, Rudolf Dieselistä.  Sarja huipentuu Rudolf Dieselin epäselvään kuolemaan, jossa on aitoja salaliittoteorian aineksia.

Kultainen aikakausi

Ennen I maailmansotaa maailma meni parempaan suuntaan häkellyttävää vauhtia.  Nykyinen nopea kehitys jää toiseksi.  Kun vielä Karl Marxin kirjoittaessa Pääoman ensimmäistä osaa Lontoossa työvoimaa riistettiin mieltä kuohuttavalla tavalla, lapsetkin ajettiin loppuun, pakotettiin putsaamaan tulikuumia savupiippuja tai raatamaan ahtaissa kaivoskäytävissä, niin kultaisen aikakauden lopulla kaikki alkoi jo mennä paremmin.

Kultainen aikakausi loppui sitten I maailmansotaan.  Tämä kiinnostaa nykyään sen tähden että kenties meidänkin kultainen aikakautemme loppuu sotaan.  Saksan keisari Wilhelm II oli hyvinkin Putinin tai Netanjahun tai Khamenein veroinen despootti ja kieroutunut luonne.

Keksintö

Kuka vaan huomaa pumpatessaan polkupyörän kumiin ilmaa että pumppu kuumenee.  Ei tarvitse olla ruudinkeksijä älytäkseen että ilman puristaminen kokoon kuumentaa sitä.

Rudolf Diesel näki miten yliopistossa havainnollistettiin ilmiötä lasisylinterillä jossa ilmaa kokoon männällä puristettaessa lasisylinteriin laitettu tappura (tinder) leimahti palamaan.

Siitä se sitten lähti.  Muut eivät älynneet mutta Rudolf älysi.  Jotenkin tuntuu että vieläkään päättäjät eivät ole oikein tajunneet Diesel-moottorin koko hienoutta, hyvää hyötysuhdetta ja laajaa mahdollisten polttoaineiden kirjoa.

Höyrykone ja Otto-moottori

Ensimmäisen höyrykoneen hyötysuhde oli 0,5%.  Suuri osa moottorin ulkoisesti synnytetystä paineesta hävisi nahkaisten ja narusta punottujen tiivisteiden läpi.  Watsonin suunnittelemien parannusten jälkeen hyötysuhde nousi jo 2%:iin.

Otto-moottori, sisäisen paineen avulla toimiva moottori, bensakoneeksikin nimitettävä, nosti hyötysuhteen parhaimmillaan jo 12 %:in.  Varhaista Otto-moottoria Diesel tutki tarkoin Pariisin ensimmäisessä maailmannäyttelyssä.  Otto-moottorin ongelmana on se että se ei oikeastaan sovi raakaan työhön, laivakoneiksi tai raskaisiin töihin yleensäkään.  Otto-moottorin alkaessa yleistyä keskimääräinen moottorin teho oli 4 hevosvoimaa.

Kokeilu

Vakuutettuaan rahoittajansa Diesel pääsi koerakentamaan konettaan Augsburgissa.  Se perustui Otto-moottorin tavoin sisäisen paineen muodostamiseen.  Työtahtia varten tarvittava palaminen syttyi puristuksesta, sytytystulppaa ei tarvittu.

Ensimmäiseen koneeseen Diesel pisti bensiiniä (gasoline).  Koe päättyi koneen räjähtämiseen ja oli surmata paikallaolijat.  Dieselin käyttämän verstaan seiniä koristivat sen jälkeen koneen sirpaleet jotka olivat iskeytyneet seiniin.

Siitä huomattiin että vähemmän syttymisherkkää polttoainetta on syytä käyttää.  Se osoittautuikin sitten merkittäväksi uudeksi ominaisuudeksi.

Seuraava kone käynnistettiinkin jo juhlallisessa tilaisuudessa ja hyötysuhteeksi mitattiin 26,2%.  Täysin ilmiömäinen luku.  Se merkitsee aivan ratkaisevaa painonsäästöä kun polttoainetta tarvitsee kuljettaa mukana radikaalisti vähemmän kuin Otto-moottorilla, saati höyrykoneella varustetussa liikennevälineessä.

Paikallismoottoreissa hyvä hyötysuhde näkyy viivan alla, parantuneena kannattavuutena.

Kun uudessa Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 esiteltiin Dieselin kone, se kävi jo tasaisesti ja moitteettomasti.  Polttoaineena käytettiin maapähkinäöljyä.  Pitkään ajateltiin että biopohjaiset öljyt tulisivat olemaan keskeinen polttoaine.  Öljylähteiden hyödyntäminen ja öljyn jalostaminen oli siihen aikaan vielä lapsenkengissä.

Rudolf Diesel

Diesel oli saksalaista sukujuurta, mutta perhe asui Pariisissa.  Vuoden 1870 sodan aikana Dieselit joutuivat pakenemaan sodasta johtunutta saksalaisvastaisuutta ja muuttivat Lontooseen.  Lontoossa Diesel sai nähdä industrialismin nurjat puolet.  Onneksi sukulaisten avulla Rudolf pääsi kouluun Saksaan ja lahjojensa ja uutteruutensa ansiosta alkoi saada stipendejä kun perheellä ei olisi ollut mahdollisuutta ja varoja tukea koulunkäyntiä.

Tavoite

Rudolf Diesel kuvitteli keksintönsä hyödyttävän pienvalmistajia ja maatyöväkeä, mutta toisin kävi.

Rudolf Diesel laati tavoittelemastaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta jopa kirjan Solidarismus.  Sen myynti jäi vähäiseksi.

Todellisuus

Tärkeimmät ja kiinnostavimmat sovellukset löytyivät suurteollisuudesta ja varsinkin sotavarustelun piiristä.

Ajatelkaapa, sukellusvene, I maailmansodan huippuase, ei olisi ollut mahdollinen ilman Dieselmoottoria.  Ei voida ajatella että höyrypannua aletaan lämmitellä pinnalle nousun jälkeen ja jo parin tunnin jälkeen päästäisiin lataamaan akkuja.  Pannusta lähtevät karmeat savut paljastaisivat sukellusveneen olinpaikan.  Palovaarallinen Otto-moottorikaan ei olisi käyttökelpoinen sukellusveneessä.

Entäpä taistelulaiva.  Mahtavat savut paljastavat sen sijainnin jo kauas.  Mikäli hälytyksen tullessa alettaisiin vasta pannua lämmittää, oltaisiin vaikeuksissa.  Erityisesti vartiotehtävissä polttoaineen kulutus nousee huimaksi jos painetta on koko ajan pidettävä päällä nopean liikkeellelähdön varmistamiseksi.

Myös höyrykoneen huollon tarve on aivan toista luokkaa kuin Dieselin.  Kolmannes sotalaivastosta oli tyypillisesti pois palveluksesta tuubien uusimistarpeen johdosta.

Ensimmäisessä maailmansodassa taistelulaivat vielä olivat höyrykäyttöisiä (usein höyryturbiinikäyttöisiä), samaten kauppalaivasto, mutta sodan loputtua alkoi iso muutos.  Diesel alkoi nousta laivojen yleisimmäksi käyttövoimaksi.

Lähde

Douglas Brunt  The Mysterious Case of Rudolf Diesel, 2023.  Kirjassa on käyty läpi harvinaisen onnistuneesti I maailmansodan syttymistä ja erityisesti sen sotateollista puolta sen lisäksi että se perkaa tarkoin Rudolf Dieselin viimeisiä tunnettuja hetkiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu