Energiaremontit ennen ja nyt. Hulluus saa yhä vakavampia muotoja

1970- ja 1980-luvuilla oli energiaremontointi kiivasta.

Ja uuden lainsäädännön luominen jotta turvattaisiin energian säästö rakentamisessa.

Pieleen meni silloinkin.

Asuntojen tiivistäminen

Energiankulutusta pienennettiin tiivistämällä.  Samalla tuhottiin ilmanvaihto ja asuntoja tuhoutui kosteusongelmiin.

Energiaremontit

Seinien lisälämmöneristäminen oli muotia. 20% parannus ei pitäisi olla vaikeaa.  Tosin kun seinien kautta johtuu 20% rakennuksen energiasta, tällainen suuri remontti säästää 20% 20%:sta, eli 4% kokonaisenergian kulutuksesta.

Jos toteutuksessa on vähänkin jotain pielessä, vaikka ilmavuodot lisääntyvät, menetetään koko hyöty.

Lisälämmöneristäminen tuhosi rakennusten ulkonäön.  Rakennusten silmät, ikkunat jäivät syvälle pöhöttyneeseen julkisivuun.

Uudet rakennusmääräykset

Kun laadittiin uusia velvoittavia määräyksiä, pieleen mentiin siinäkin.

Ikkunakokoa rajoitettiin

Ikkunoiden kautta johtuu lämpöä joten ikkunoiden piti olla pieniä.  Nyt asutaan edelleen tihrusilmäisissä 80-luvun taloissa, mitenpä niitä ikkunoita isontamaan pystyisi.  Ei onnistu monessakaan kohteessa kohtuullisin kustannuksin.

Sisäkorkeutta rajoitettiin

Asunnossa tai muissakaan tiloissa ei saanut olla turhia kuutioita lämmitettäväksi.  Oli kiellettyä rakentaa korkeita huoneita.  Erityisen naurettava kohtalo oli konttorirakennuksella, jossa Helsingin rakennusvalvonta sijaitsi.

Pakollisten määräysten tähden huoneet olivat niin matalat että kun samainen rakennusvalvonta-apparaatti keksi ettei huoneissa voi elää ilman ilmanvaihtoa (laadittiin velvoittavat määräykset minimi-ilmanvaihdosta), huoneet olivat niin matalat ettei niihin mitenkään saanut mahtumaan ilmanvaihtoa (huoneilla on säädetty myös minimikorkeus jota ei saanut alittaa).

Joten ihka hyvä ja uudehko kokonainen konttoripalatsi II linjalla oli purettava omien sääntöjen noudattamiseksi.  Se että ilmastopäästöjä (jos niistä joku on huolissaan) lisää vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen, ei huoleta päättäjiä.

Mitä väliä, kyllä veronmaksaja maksaa viulut.

Ja nyt, uuden ajan säädökset

Kohderyhmä

Jo vuosia ilmastonmuutoksen torjunta on sälytetty uusien asuntojen tarvitsijoille.  Uuden asunnon hankkija on usein nuori lapsiperhe, joten onhan reilua asettaa nämä ilmastotaistelun etulinjaan (sarkasmia).

Tavallaan on parannus että tulevaisuudessa aiheeton kyykyttäminen kohdistuu isompaan ihmisjoukkoon.

Eristepaksuudet

Ei kuulemma ole suurta eroa rakennetaanko yliampuvien säädösten mukaan vai järkevien tavoitteiden mukaan.  Itse asiassa ero on hemmetin suuri.  Määräykset pakottavat myös rakentamaan huonompia taloja.  Yliampuvan paksuissa eristeissä pesii erilaisia ongelmia joita voitaisiin välttää pitämällä eristepaksuudet järkevinä.

Säästö hukataan ilmanvaihdossa

Kaikki se mitä eristepaksuuden lisäämisellä säästetään hukataan ilmanvaihdolla.

Suomi on ainutlaatuinen paikka siinä mielessä että muualla voidaan asua ilman koneellista ilmanvaihtoa, mutta ei Suomessa.  Ilmanvaihtolaitteet nostavat rakennuksen hintaa kovasti ja ilman mitään hyötyä.  Rakennus myös monimutkaistuu kovasti.  Tulee erilaisia ongelmia jos asennuksissa hutiloidaan vähänkin.

Useimmiten turhat laitteet jäävät seisomaan eikä niitä käytetä tai edes haluta käyttää.

Ilmanvaihtomääräyksiä voidaan ymmärtää vain ilmanvaihtoalan onnistuneen lobbaamisen tuloksena.

Tiiveyskoe

Rakennus paineistetaan ja mitataan vuodon määrä.  Tämäkin lisää kustannuksia eikä ole mieleen niille jotka eivät halua muovipussitaloa.  Painekokeen ohittamisesta rangaistaan energialaskelmissa.

Energialaskelma

On kokonainen tieteenlaji laatia energialaskelma uudisrakennukselle.  Tämä on yksi niistä syistä minkä tähden hartiapankkirakentaminen ei ole enää järkevää.  Tällaisen laskelman saa talopaketin mukana mutta erikseen teetettynä tulee kalliiksi.

Energialaskelman paikkansapitämättömyys

Kaikki tietävät tai pitäisi tietää ettei energialaskelma pidä paikkaansa koska laskutavat eivät pidä paikkaansa.  Villaeristeessä käy sisäinen tuuli eikä villaeriste ole läheskään niin tehokas kuin laskelman mukaan. 30 – 50% eristetehosta menetetään sisäisen tuulen johdosta, näin tamperelaisen tieteellisen tutkimuksen mukaan.  Tutkimus tiedetään kyllä mutta siitä ei välitetä.

Jotta ilmeistä laskuvirhettä saataisiin edes jotenkin paikattua, hirsirakennuksille energialaskelma saa osoittaa huonompia lukemia (koska todellisuudessa ero ei ole niin iso kuin laskelma näyttää).

Vanhat rakennukset pakollisiin energiaremontteihin

Pelkkä tavoite on vaarallinen.  Ok-talojen hinnat syöksyvät, ehkä vanhojen kerrostalojenkin.

Vanhojen rakennusten arkkitehtonisille arvoille ei anneta taaskaan mitään arvoa, päättäjien fokus on nyt energiassa ja paikkansapitämättömässä ilmastonmuutosopissa.

Aletaan verottaa kuutiotilavuuden mukaan ja kulutuksen mukaan kuten autojakin, ottamatta huomioon ajetaanko niillä autoilla kuinkakin paljon tai pidetäänkö isossa talossa kaikkia huoneita lämpiminä.

Maailma ei ole reilu paikka.  Ideologiat edellä kun mennään, tulee pahaa jälkeä.

Varovaisuusperiaate

Mitä pitäisi ajatella aikoinaan julistetusta varovaisuusperiaatteesta.  Vaikka ilmastonmuutos ei ole tieteellisesti mitenkään varmalla pohjalla, olisi kuulemma silti viisasta torjua ilmastonmuutosta varmuuden vuoksi.  Kysyn vaan, onko viisasta pilata rakennuskanta ja aiheuttaa ihmisille valtavia kustannuksia vain ”varovaisuuden” vuoksi?