Estonian kolme todennäköisintä skenaariota: Terroriteko, törmäys tai Jumalan teko. Loppulausuntoni

Terroriteko

Pieni mahdollisuus on olemassa sille, että Venäjän armeija ja joku rikollispiiri (mafia) on toiminut yhteistyössä, järjestääkseen laivan upottamisen.

Räjäytysjäljet rampissa johtunevat siitä että ramppi on avattu veden alla jotta aselasti on saatu hylystä pois, joten se ei ole uppoamisen syy.  Uppoamisyönä ei räjäytyksiä ole tapahtunut, joten räjäytystä ei voi pitää vakavasti otettavana mahdollisuutena.

Nähtävästi Venäjän laivasto ei ole ollut sellaisessa iskuvalmiudessa että olisi voinut aiheuttaa tämän aseita kuljettavan aluksen upottamisen.

Se mafia, joka on nauttinut varustamon maksamista suojelurahoista tuskin vähää välittää että toisille Tallinnan mafioille Estonia on tärkeä salakuljetusreitti.  Jos suojelumaksujen loppuminen harmittaa, ei ole temppu eikä mikään hommata alukselle pussillinen termiittiä.  Se polttaa tiensä kyllä useankin pellin läpi ja putoaa lopulta merenpohjaan tekemästään aukosta.  Kenties termiitti on ollut jo tekemässä tuhojaan aluksen lähtiessä kun aluksessa on ollut tuntemattomasta syystä aiheutunut kallistuma.

Mahdollisuus terroristisesta tuhotyöstä jää, ja räjäytystä ei tarvita.  Teräkseen saa reiän tai reikiä vähemmälläkin. Aikasytyttimellä tai ilman.

Törmäys

Stefan Torssell, asiantuntevan Estonia-kirjan kirjoittaja ja uuttera faktatiedon kerääjä pitää todennäköisimpänä törmäystä jossa alus on saanut vuodon keulan puolelle.  Nimekäs joukko asiantuntijoita on sitä mieltä että reikä on pitänyt olla, uppoaminen on käynyt niin nopeasti.

Vuoto selittää vakavuuden menetyksen ja varsinkin nopean uppoamisen.  Varsinkin kun osastointia ei aluksessa ole ollut (osastoivat ovet ovat olleet auki).

Mikä olisi voinut törmätä?  Torssell arvelee kyseessä olleen sukellusveneen tai merimaalin, esim. torpedoammuntamaali joka voi olla teräslevy, joko hinattava tai poijujen varassa kelluva.  Matkustajat ovat nähneet levyn mutta pimeällä merellä havainnot ovat epäluotettavia.

Edelleen olen sitä mieltä että löydetty ratkeama johtuu aluksen osumisesta pohjaan.  Aluksessa voi olla joku muu reikä, jopa peitetty reikä.

Jumalan teko

Act of God-teoria on ihan omani.  Ennen sen esittelyä pieni muistelo:

M/S Finlandian koeajo

Autolautta M/S Finlandian luovutuspurjehduksella 1960-luvulla tapahtui seuraavaa:  Laivalla oli kutsuvieraita ja kattausta oltiin valmistelemassa.  Laivalla oli täysi vauhti.  Brykällä kapteeni määräsi äkkikäännöksen, ruori käännettiin tappiinsa.  Lasit ja lautaset lentelivät ruokasalissa ja olisi voinut tapahtua pahempaakin.

Kun tempun järkevyyttä kysyttiin kapteenilta hän kysyi että milloin tätä kokeiltaisiin jos ei luovutus- eli koepurjehduksella.

No, siinä ei käynyt kuinkaan.  Mutta miten sellainen korkea tötterö, hääkakun mallinen Estonia olisi selvinnyt samasta.  Ehkä ei mitenkään, alus olisi kaatunut.

Muistetaan että M/S Zenobia lurvahti laagsiidaan alusta käännettäessä.  Siitä Zenobia ei enää oiennut.  Zenobialla ja Estonialla oli yhteinen suunnittelufilosofia.

Muutostyöt

Estoniaa oli parannettu (pahennettu).  Perän kantavuutta oli lisätty (joka laittaa uusiksi vakavuuskirjan joka puuttui ja joka oli työn alla).  Lisäksi vakavuutta oli heikennetty uusilla kansirakenteilla (yksi juottola lisää).

Alukseen oli rakennettu pallekölit kallistelun vähentämiseksi.  Tämäkin on paha juttu, ne nimittäin muodostavat tarttumapintaa, jota vasten kaatuminen tapahtuu jos tapahtuu.  Pallekölit muodostavat pivot-pointin.  Tätä muutosta ei edes Torssell kritisoi.

Alukseen oli asennettu vakaaja-evät.  Valmius niiden asentamiseen oli jo Papenburgin telakalla tehty mutta ne asennettiin vasta Estonia-aikana.  Nämä evät eivät tunnetusti toimineet hyvin.  Silti ne olivat käytössä onnettomuusyönä.  Tulee mieleen että huonosti ja väärään suuntaan toimivat evät voivat auttaa kaatumisessa.

Nämä kaikki verraten vähäiset huononnukset on nähtävä sitä taustaa vasten että jo alkuperäinen design oli aivan kipurajalla merikelpoisuuden suhteen.  Tarkkanäköinen huomaa miten nykyiset uudet lautat ovat tuntuvasti asiallisempia designiltaan kuin Estonia (uudet ovat taas laivan näköisiä).

Kumuloituva kallistuma

Painolastitankeista huolimatta kallistumaa styypuuriin jäi yksi aste lähdettäessä.  Lounaistuuli aiheuttaa pari astetta lisää kallistumaa jota ei voi kompensoida kun paapuurin painolastitankit on jo täynnä.

16-20 m/s puhaltava tuuli aikaansaa aaltoja jotka vastaavat kuorma-auton painon vertaisia iskuja keulaan paapuurin puolelle sellaisella pyöreästi viidenkympin vauhdilla (kulkunopeus+aallon nopeus).  Aaltojen nopeus kasvaa tuulen nopeuden kasvaessa.  Alus kulkee sivuvastaiseen jolloin aaltoiskut ovat voimakkaita ja sen lisäksi keinuttavia.

Alus keinuu, aluksen kallistuma on suurimmillaan keinumisen alakuolokohdassa.  Mutta tämähän on normaalia.

Alus on keulapainoinen.  Perään on lisätty kantavuutta ja keulassa on vettä visiirin ja rampin välissä ja autokannen keulapuolella.  Pitkittäistrimmin muuttuminen muuttaa (heikentää) vakavuutta.

Ja tapahtuu

Kun aluksen vakavuus ei ole muutenkaan kelvollinen ja sitä on heikennetty lisää, niin yhdessä tilastopisteessä aaltojen ja tuulen yhteisvaikutus on liikaa ja alus kallistuu ja jää kallistuneeseen asentoon.  Autokannella rekat ja kuorma-autot kaatuvat, ne eivät todennäköisesti ole olleet kiinnitettyjä.

Tähän liittyy se että keula kevenee visiirin pudotessa pois.  Myös visiirin ja rampin väliin kerääntynyt vesipatsas poistuu.  Autokannella keulaan kertynyt vesi siirtyy autokannen styyrpuurin reunaan kallistamaan alusta lisää.

Törmäysääni syntyy visiirin pudotessa keulabulbin päälle.  64 tonnia putoavaa rautaa.  Voihan olla että pudonnut visiiri vaurioittaa yhtä vakaajaa, josta syntyisi vuoto joka nopeuttaa aluksen uppoamista.

Aluksella on melko suuri nopeus ja kun visiiri putoaa bulbin päälle sen putoamisvauhti hidastuu sen verran että se juuri ja juuri voisi ehtiä vaurioittaa ohikiitävää vakaajaa ennen uppoamistaan.  Vakaajahan törröttää rungon ulkopuolella.  Toisaalta luulisi vakaajan olevan siten suunnitellun ettei vuotoa tule vaikka vakaajaan jotain osuisikin.

Komentosillalla

Komentosillalla mietitään kuumeisesti mitä tehdä. kun alus ei enää oikene.

Koneet sammuvat jolloin pitää jo vakavasti miettiä mitä tehdä.  Annetaan hätäkutsu.  Missä on kapteeni?  Kapteenin kuuluu antaa hätäkutsu.  Missataan raketit, ei lähetetä niitä.

Päätetään kääntää alus tuuleen niin kauan kuin kulkuvauhtia riittää.  Kallistumisen aikaan tuuli on tullut lounaasta, aluksen ollessa matkalla länteen.  Käännetään kallistunutta alusta lounaaseen eli tuulta vasten ja ohi.

Ikävä kyllä kääntäminen kallistaa alusta lisää.  Alus on jo pitkälle ohi sen että se ikinä enää nousisi pystyyn.  Pian alus kaatuu.

Koska kaikki mahdolliset luukut pääkannella ovat auki ja keularamppikin raollaan, vettä tulee sisään.

Act of God-skenaarion heikoin piirre on siinä, miten alus kaaduttuaan täyttyy vedellä niin nopeasti.  Onko se edes mahdollisen rajoissa.  Toisaalta yläpuolella on aukkoja josta ilma pääsee pois ja alapuolella aukkoja josta vesi pääsee sisään niin kauan kun alus on kyljellään.

Lopulta jumalakaan ei enää jaksa katsella posketonta fibailua joka on alkanut jo piirustuspöydältä.  Jumalaa rupeaa hävettämään luomansa oman kuvan, ihmisen jatkuva skäbäily ja Hän painaa aluksen isolla kädellä upoksiin.  Alus menee samaa tietä kuin Zenobia jossa siinäkään ei ollut reikää.  Maailma ei ole reilu paikka kun syyttömiä kuolee. Myös ne jotka uskovat, hukkuvat.

Emme ehkä koskaan saa varmaa tietoa mikä näistä kolmesta skenaariosta on tosi.  Mutta joku niistä on.  JAIC sen sijaan on valehdellut.

Opetukset

– Ei pidä rakentaa korkeita vakavuudeltaan puutteellisia tötterölaivoja.

– 80-luvun autolautta on yleisvaarallinen kulkupeli jota voi käyttää vain huolellisesti ja varoen.

– Aluksesta pitää pystyä poistumaan sen ollessa kallistuneenakin. Nyt ylimmälle kannelle tulevien portaiden ja ulko-oven väliin jäi viitisen metriä sileää peltilattiaa ilman kaiteita. Alemmasta ovesta olisi voinut poistua niin kauan kuin alus ei ollut vielä kyljellään, mutta silloinkin olisi ollut vaarana joutua aluksen alle tai joutua uimasilleen heti (kuivana kannattaa pysyä niin kauan kuin mahdollista).

– Rannikkokäyttöön tarkoitettu alus pitää varustaa avomerelle jos sitä avomerellä käytetään.

JAIC

JAIC, tutkimuskomissio ei halua tiedostaa että alusta on käsitelty rikollisen huolimattomasti.

Tutkimuskomissio ei tutki mahdollisuutta että alus olisi törmännyt johonkin tai että siihen on tullut muusta syystä reikä.

Tutkimuskomissio ei myönnä että koko laivan rakenne on vaarallinen ja voiton maksimointiin perustuva.

Alusta josta ei voi poistua aluksen ollessa kallistuneena, eivät viranomaiset olisi koskaan saaneet hyväksyä käyttöön. Tämä on (suomalaisen) viranomaisen laiminlyönti, sen lisäksi että se on omistajan virhe.

Tutkimuskomissio yritti todistaa telakan syylliseksi.  Syytös osoittautui perättömäksi oikeuden käsittelyssä.

Mihin katosivat jo pelastetut miehistön jäsenet?

Vainajien jättäminen alukseen rikollisten laiminlyöntien ja asesalakuljetuksen salaamiseksi aiheutti Ruotsissa ja Virossa trauman, josta omaisten on vaikea toipua.  Viranomaisten jatkuva ja pitkäkestoinen valehtelu on ollut omiaan pahentamaan traumaa.

+6

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu