Evidenssipohjaisen tieteen ongelmia lääketieteessä, koronakriisissä ja ilmastonmuutoksen todistelussa

Lääketieteessä valtavirta-ajattelua on EBM, evidence based medicine, näyttöön perustuva lääketiede.

Lääketieteen EBM:ssä todistusvoimaisemmasta päästä ovat evidenssit joita saadaan satunnaistetuista ja kontrolloiduista tutkimuksista.

Ja tämähän on vallan hienoa.  Ongelmakohtiakin silti on.  Tällaiset tutkimukset ovat kohtalaisen kalliita järjestää, joten niitä järjestävät suurelta osin lääketehtaat (ja osin ruoantuottajat).  Lääketehtailla ei ole intressiä edistää muiden kuin omien valmisteidensa menekkiä.  Tutkimukset suunnataan lääkeaineisiin, jotka voidaan rekisteröidä omiin nimiin.

Yrteistä ja kasvivalmisteista kuten kannabiksesta on vain vähän korkeatasoista evidenssipohjaista tutkimusta.  Niillä ei lääketehtaat voi tienata eikä yrtti ole aina sama, kasvupaikka yms. vaikuttaa joten todistusvoimaista evidenssiä on vaikea hankkia.

Evidenssipohjaisessa lääketieteessä on muitakin heikkouksia käytännön toteutuksessa, joita ei kannata tässä avata (tutkimusten rikaaminen, rikausten salaamismahdollisuus, tutkijoiden painostaminen haluttujen tulosten saamiseksi, laajasti käytetty tilastovääristely), mutta onhan suunta oikea.

Ongelmaksi tulee jos lääketieteessäkin syrjäytetään evidenssipohjaisuus ja annetaan tieteelle vieraiden voimien vaikuttaa.  Ja niin näyttää koronatoimien kohdalla käyneen.

Korona-kriisi

Väitetään että koronaan liittyvä päätöksenteko on ollut tieteeseen perustunutta.

Sitähän se ei ole ollut, sillä tiedossa on poliitikkojen laaja vaikuttaminen tieteelliseen arviointiin (en puhu Suomesta).

Saksan sulkutoimet

Saksan sulkutoimet eivät perustuneet tieteelliseen arviointiin vaan poliitikot sormeilivat strategiapaperia sumeilematta.  Kuolleisuus nostettiin vastoin tilastotietoa 1,2 prosenttiin jotta voitiin perustella paremmin sulkutoimia.

Tilastot esitettiin yleisölle kumuloituvina käyrinä, vaikka ihminen voi kuolla vain kerran.

Kaiken kaikkiaan laadittu Saksan strategiapaperi on mätä paperi ja se ei perustu tieteeseen.

Englannin sulkutoimet

Hyvin samantapainen menettely oli käytössä Englannissakin.

Lähemmin strategiapapereiden epätieteellisyyttä ja poliitikkojen sekaantumista tieteelliseen arviointiin on käsitelty kirjassa Koronan kääntöpuoli ja siinä Mark Mellonin ja Venla Saalon osuudessa, jossa avataan seikkaperäisesti sähköpostiliikennettä jolla poliitikot vaikuttivat strategiapaperien syntyyn.

Maskipakko

Koko aikana maskipakon hyödyllisyys on ollut kyseenalainen eikä ole perustunut tieteeseen.

On kyseenalaista, onko taskussa säilytettävä, likainen maski minkään arvoinen, varsinkin kun virukset lentelevät maskin huokosista vapaasti läpi.

Maskipakon keskeinen hyöty on ehkä ollut sen tyynnyttävä vaikutus yleisöön.  Yleisön ahdistusta on helpottanut ajatus toimenpiteen hyödyllisyydestä.  Siltä osin maskipakon voi ajatella olleen hyödyllisen, siis ahdistuksen lieventäjänä.

Merja Rantala avaa maskitusta tieteen näkökulmasta kirjassa Koronan kääntopuoli.  Tässä esittämäni eivät ole lainauksia kirjasta, paremminkin omia johtopäätöksiäni luetusta.

Rokotukset

Tuntuu että rokotuksissakaan poliittinen ohjaus ei ole tuntematonta.  Neljättä rokotetta on vaadittu eivätkä vaatimukset ole perustuneet tieteelliseen arviointiin eikä lääketieteelliseen asiantuntemukseen.

Voin kuvitella että tiedettä ymmärtävistä asiantuntijoista on tuntunut kiusallisilta asiantuntemattomien sorkkiminen.

Rokotus estää vakavan tautimuodon

En millään tavoin väitä, etteikö rokotus saattaisi estää vakavan tautimuodon.  Se on keskeinen argumentti rokotteen hyödyllisyyden arvioinnissa.  Pari kysymystä kuitenkin herää.

Käytetyssä rokotteessa on viruksen pintaproteiinia, katkelmia siitä.  Kun nykyisin vallalla olevat variantit ovat sellaisia, joiden pintaproteiinit poikkeavat rokotuksessa annettavasta, on melko ihmeellistä että rokotus silti estää vakavaa tautimuotoa.

Tartuttamista ja sairastumistahan rokotus tunnetusti ei estä.

Vakava tautimuoto merkitsee tyypillisesti oheistautina bakteeritulehdusta keuhkoissa.  Merkillinen rokotuksen on oltava kun virusta estämään tarkoitettu rokote estää keuhkojen bakteeritulehdusta eli keuhkokuumetta.

On kyllä totta että tietyt rokotteet lisäävät yleisestikin immuunipuolustuksen tehoa, mutta yleensä on ajateltu että sellaiset rokotteet ovat niitä joissa käytetään elävää virusta ja käytössä oleva koronarokote ei ole sellainen.

Hoitohenkilökunnan rokotepakko

On hyvin tiedossa että rokote ei estä sairastumista eikä sairauden leviämistä.  Se estää lähinnä vakavan tautimuodon.  Vaikutuksen kapea-alaisuus herättää kysymyksen, miksi ihmeessä hoitohenkilökunta on silti pakkorokotettava korona-rokotteilla?

Tarpeeton ja hyödytön rokote (tarpeeton sellaiselle jolla ei ole uhkaa vakavasta tautimuodosta) joka on pakollinen, vähentänee edelleen hoitohenkilöstön halua sitoutua sellaiseen työnantajaan joka käyttää pakkoa mielivaltaisesti.

Evidenssipohjainen ilmaston tutkiminen

Konsensus-ilmastotieteessä käytetään paljon tarinankerrontaa.  Ja arvioita.  Vaikkapa ilmastoherkkyys, joka noin kaksinkertaistaa hiilidioksidin tehon.

Nyt on valitettavasti niin että asiantuntija-arvioita ja tarinankerrontaa ei aseteta kovin korkealle evidenssipohjaisessa tieteessä.

Arviot ja tarinankerronta ovat sitä alinta pohjasakkaa mihin evidenssipohjainen tiede perustetaan.  Niillä on toki merkitystä mutta niitä ei arvoteta tieteessä korkealle evidenssinä.

Mallinnus on myös sellaista tieteentekemistä, jonka todistusvoima ei ole korkea.

Ilmastosta on tullut kirjoitettua aika lailla.  Eli jääköön tässä tällä kertaa maininnalle.  Konsensusjohtopäätökset kaipaisivat kyllä kipeästi evidenssiä, mutta luonto on nihkeä todistamaan että ilmaston muuttuminen johtuu ihmisestä.  30 vuotta etsitty eikä ole löydetty kuin heikkoja tarinoita.  On täytynyt kääntää sokea silmä kaikelle muulle mikä ilmastoon vaikuttaa.  Tarkempi tutkiminen on johtanut välttämättömyyteen väärentää ilmastohistoriaa, muutoin ei ilmuisella tarinankerronnalla olisi kylliksi katetta.

+14

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu