Funktiososialismi. Koulutusinflaatio. Onko Saksassa nyt itäinen vai läntinen peruskoulu?
Funktiososialismi-käsitteen kehitti ruotsalainen Gunnar Adler-Karlsson. Hän yritti vetää yhteen Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen marxistista falangia puolueen reformatiivisen oikeistodemarisiiven kanssa.
Ja onnistuikin siinä. Marxistit saavat vallankumouksensa eikä puolikommarireformisteillakaan ole huomauttamista, hekin saavat mitä haluavat.
Funktiososialismilla tarkoitetaan sitä, miten omistavalta luokalta vedetään omistukseen liittyvät oikeudet pois, jolloin kapitalistit ja omistava luokka ovat lopulta kuin nykyajan kuninkaalliset konsanaan, ilman todellista valtaa.
Kun omistuksen funktiot viedään, jää lopulta vain muodollinen ja nimellinen omistusoikeus jäljelle. Vallankumous ja siirtyminen sosialismiin tapahtuu näin verettömästi.
Adler-Karlsson kirjallaan funktiososialismista vuodelta 1967 oikeastaan löi lukkoon sen mitä Ruotsin sosialidemokraattinen puolue oli jo tehnyt pitkään sitä ennenkin ja se muodosti jatkossa teoreettisen pohjan muutoksille.
Voidaan kysyä, eikö tätä samaa ole tehty meillä mutta ilman julkipuhuttua tavoitetta ja teoriaa?
Myöhemmin
90-luvulla Gunnar alkoi epäillä noudatetun politiikan järkevyyttä. Liekö osansa siinä sovjetti-järjestelmän vararikolla.
Hän vertasi sosiaalidemokraattisen puolueen tavoitteita aikaisempaan ruotsalaiseen viinakorttisäännöstelyyn jossa valtio määrittelee kullekin yksilölle sopivan kulutustason. (ruotsalaisilla viinakorteilla oli erilaisia osto-oikeuksia sukupuolen, työn ja asuinpaikan mukaan, eli valtio määritteli kullekin yksilölle soveliaan kulutustason. Siten esim. maalla asuvien alkoholin osto- ja kulutusoikeus oli pienempi kuin kaupungeissa asuvien).
Gunnar Adler-Karlsson alkoi nähdä ruotsalaisen sosialidemokratian yhdenlaisena diktatuurina.
Kunnon demarina hän oli kumminkin sitä mieltä että se ei kuitenkaan ole sosialidemokratian vika.
Koulumaailmassa; koulutusinflaatio
Gunnar Adler-Karlsson keksi uudissanan myös koulumaailmaan. Hän alkoi puhua koulutusinflaatiosta.
Kun kaikki saavat yhä enemmän perusopetusta, se ei ole enää kansantaloudellisesti kannattavaa. Gunnar kysyi että onko tarkoitus että kaikista tulee lopulta tohtoreita!
Gunnar oli talouspuoleen hyvin perehtynyt ja hänellä oli tutkinto sekä juridiikasta että taloudesta. Kansantalouden osalta hän erikoistui neuvostotalouden tutkimiseen.
Yhteiskuntafilosofia oli lähellä hänen sydäntään ja hän perusti Capri-instituutin joka toimi yhteiskuntafilosofian alalla.
Jos ajatellaan ideologioiden kulkevan aaltoina, on peruskoulun nyt Suomessa tapahtunut kouluttautumispakon pidennys koulutusinflaation aallon huippu josta on laskeuduttava jossain vaiheessa reaalimaailmaan.
Haluttomien ylikoulutus on hyödytöntä ja kuluttaa resursseja.
Myös tavoitteet korkeakouluttaa 50% tai 70% ikäluokasta on ylimitoitettua ja ei johda muuhun kuin koulutusinflaatioon ja vaikeuksiin. Mm. osaavan työvoiman puutteeseen ja yhteiskunnan kyvyttömyyteen pärjätä omillaan ilman muualta kutsuttavia apujoukkoja.
Ylivoimainen DDR-peruskoulu?
Jos meidän Itä-Saksasta kopioitu peruskoulumme on niin ylivoimaisen hyvä, niin tottahan Saksassa ollaan omaksuttu DDR-tyylinen peruskoulu ja hylätty eriarvoistava läntinen koulujärjestelmä?
No ei, kyllä se on meidän peruskoulu joka siellä on heitetty romukoppaan ja yhtenäisessä Saksassa on vain eriarvoistava koulu.
Yläkoulu (eli yläaste ja lukio) jakautuu nykyisin Saksassa kolmeen eri tasoon, joista yksi johtaa ammattiopintoihin ja toinen korkeakouluun.
Keskimmäinen taso voi johtaa kumpaan tahansa, ammattiopintoihin tai korkeakouluun.
(Saksalainen malli on itse asiassa aika paljon samanlainen kuin meidän vanha kansakoulu-kansalaiskoulu-keskikoulu-lukio-järjestelmämme).
Saksassa oppilas voi jäädä luokalleen. On anomalia, harvinainen poikkeus, että Ruotsissa ja Suomessa oppimattomia potkitaan ylöspäin opintojen tikapuilla vaikka eivät ole oppineet entisiäkään tietoja hyväksyttävästi.
Suurten lukujen laki koulutuksessa
Kun suuria joukkoja koulutetaan, on väistämätöntä että taso laskee. Näin tapahtuu sekä peruskoulussa että mitä korkeammalle kaikkien koulutuksessa tähdätään. Eli sama tapahtuu yliopistoissa mikäli entistä suurempi joukko pääsee sinne kuluttamaan takamuksiaan luentosaleissa.
Saksassa on DDR-tyylinen peruskoulu hylätty. Milloin se hylätään meilläkin?
Milloin otetaan järki käteen ja myönnetään ettei korkeakoulutusta ole järkevää antaa edes puolelle kustakin ikäluokasta?
Tämä kirjoitus jatkaa kirjoitussarjaani peruskoulusta, edellinen on:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/esko-karinen/peruskoulu-on-resursseja-tuhlaava-jarjestelma-ja-olennaisesti-samaa-juurta-kuin-pirkkalan-marxilainen-koulukokeilu/
Ilmoita asiaton viesti
Taannoista ruotsalaista viinakorttijärjestelmää on kutsuttu Bratt-systeemiksi. Siinä naisille on myönnetty osto-oikeus pienemmille määrille kuin miehille ja mukaan arviointiin on otettu myös siviilisääty. Nainut tai naimaton, se on vaikuttanut sallittuihin ostomääriin.
Pohjois-ruotsalaisille suomalaisveren vaivaamille ei ole suotu yhtä suuria ransuuneja kuin elämäniloisille jeppemäisille etelä-ruotsalaisille.
Kaiken kaikkiaan sääntely on ollut tarkkaa. Valtiovalta on tiennyt juojaa paremmin missä menee kunkin juojan yksilöllinen hyväksyttävä raja.
Ja kuten sanottu, maalaisten ei ole voinut antaa juoda samalla tavalla kuin kaupunkilaisten.
Ilmoita asiaton viesti
Ei oppi ojaan kaada, yleistietämys on välttämätöntä, jotta voisi jotenkin luottaa äänestäjien kykyyn arvioida erilaisten valintojen seurauksia.
Ilmoita asiaton viesti
Ihanko totta sitä yleistietämystä pitää tavata koulussa melkein keski-ikäisyyteen saakka? Vaikka ei edes yhtään kiinnostaisi?
Meillä on kohta yhdessä Ruotsin kanssa ainutlaatuinen DDR-reliikki koululaitoksena. Muissa maissa kiinnitetään sen verran kustannuksiinkin huomiota ettei yritetä kantaa vettä kaivoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Kun edellinen hallitus lisäsi koulutuspainotteisuutta noin vain… tuli mieleen että osuvuutta jos olisi pitänyt löytyä, vähän turhan helpolla tuli se ratkaisu.
Vaikka korkeasti koulutettuja tarvittaisiin, esim sen takia, että perusduunit jäävät vähemmälle… mikä sattu ei välttämättä tavoita sitä, että osaamisen ja valmiuksien taso nousisi, kun vain rahahanoja kääntelee.
Sama se on kulttuurin merkityksessäkin. Ei ole ihan niin yksinkertaista se, millä tavoin hyvää kulttuuria luodaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tässä ole jokin inkluusioperiaate että kaikista tehdään tohtoreita riippumatta siitä osaako lukea tai yhteenlaskua. Näin kukaan ei tule syrjityksi ja yhteiskunnan koulutustaso nousee. Win-win kuten wincapita.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse voi kuitenkin olla siitä, että sopivuutta on tuoda, edes johonkin ympäristöön nähden, kun ajatellaan sitä, minkä suhteen ei voida ajatella tehtävän erikoisempaa.
Entä jos tämä on sitä käytäntöä, mikä on yleismaailmallista muutenkin?
Ilmoita asiaton viesti
Korkeakoulutus väestön enemmistölle on tietenkin vähän omituinen tavoite. Helposti tulee mieleen, että jotain muuta pitää nuorille aikuisille keksiä, kun työtä ei riitä.
Toivoisin kuitenkin, että tätä väsynyttä legendaa ”ddr-läisestä” peruskoulusta ei enää tekohengitettäisi.
Suomen peruskouluidea on kyllä kopioitu. Sen kopioivat kouluhallituksen pääjohtajat Oskari Mantere ja Reino Oittinen Ruotsista.
Itse ideaa on aina vastustanut oikeisto, joka pelkää tiedon leviämistä. Käytännön toteutuksissa on tietenkin ongelmia, missä ei olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän Vuorelankin ole aika myöntää että peruskoulun ihmiskäsitys ei vastaa todellisuutta ja olisi syytä luopua lasten ja opettajien kiusaamisesta ja vaihtaa takaisin eri tasoisille linjoille, kuten on muuallakin maailmassa.
Suomi ja Ruotsi jää tässä nyt yksin kun DDR:ää ei enää ole.
Ilmoita asiaton viesti
Olen huomannut, että vuosina 2008 ja 2011 syntyneillä lapsenlapsillani on ollut koulussa suorastaan hauskaa. Minulla ei ollut, eikä se johtunut siitä, etten olisi pärjännyt: lukuaineiden keskiarvoni keskikoulun päätteeksi oli 9,9. Oppikoulun ihmiskuva oli vastenmielinen: rasistinen ja kaikin tavoin diskriminoiva.
Ilmoita asiaton viesti
No peruskoulu on sitten Vuorelan toiveiden täyttymys kun se ei perustu samanlaiseen ihmiskuvaan kuin vanha koulujärjestelmä.
Vanha perustui sellaiseen käsitykseen että ihmiset on erilaisia erilaisine lahjakkuuksineen tai lahjattomuuksineen.
Peruskoulu perustuu siihen että oppilasmassaa valmistuu kuin hammastahnaputkesta puristaen.
Vuorelan mielestä kaikissa muissa Euroopan maissa on vastenmielinen ihmiskuva kouluissa, ne kun nääs muistuttavat ihmiskäsitykseltään vanhaa koululaitostamme. Vain Ruotsissa ja Suomessa on enää valoisa DDR-käsitys ihmisestä.
Se on kyllä ihan totta että oppilailla on hauskaa peruskoulussa. Opettajalle saa vittuilla vapaasti ja tehdä mitä haluaa. Opettaja on aina alakynnessä. Ei voi pudota mihinkään, selusta turvattu.
On vielä sellainenkin ominaisuus, kuin: On todettu että etevien opiskelijoiden tyytyväisyys on suurempaa keskitason yliopistoissa kuin huippuyliopistoissa. Voi tuntea itsensä välkyksi kun muut on aina tyhmempiä. Huippuyliopistossa on vaikeampi saavuttaa tyytyväisyyttä saavutuksistaan. Tämä on ihan mitattu.
Samalla tavoin oppilaat voivat loistaa peruskoulussa kun tasoeroja ei ole, tyhmimmätkin on vertailun piirissä mikä lisää etevämpien omahyväisyyttä.
PS: Vuorelaa nimitettäisiin nykyperuskoulussa hikariksi (ent. hikipinko).
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tässä poliittiset agendat ja ideologiasyöttäjäiset haiskahtavat. Sanoisiko, että default-skepsismiä, riittävin kokemusperustein.
Ovat sitä lastenrepijäistoimintaa… mikä vinkkeli on tavallista useammin monia tapahtumia mitä osuvimmin luonnehtivaa.
L…
Kariselle voisi tähdentää erikseen, että yhteisyydestä voisi ammentaa, kun on meille ominaiseksi luonnonvaraksi laskettavissa, mutta tällaisten suhteen oltava varovaisen realisti, pitkällismieliseen valppauteen samassa suhteessa investoiva.
Ilmoita asiaton viesti
Korkeatasoisissa kouluissa voi olla myös ongelmaa.
Kun ajattelee ympäristöjä, joissa sitouduttava korkeaan laatuun… voi tilanne olla epäväljä ja ahdistava.
Joissakin tilanteissa on parempi, että tilaa on perusvirheille, ja tavalliselle tunaroinnille, ja sen näkemiselle. Kun noita ymmärtää, on paremmin linkittyvän mahdollinen siihen, mitä maailma suurimmalti osin on.
Huonolaatuiset koulut eivät välttämättä haittaa, jos eivät ota vahvaa sidontaa siihen, että elämänpolusta tulee kurja. Tulosvastuu, mitä voi olla tavallisena… voi hoitua helposti, ts jokin näyttö peruspohjasta.
Mihin yhteyteen tämä sopii… kokonaisvaltaisiin enemmän. Hyvä muistaa, että kun kokonaisvaltaisemmista poiketaan… mukana on kaventumista. Tämä on aika väistämätöntä.
Norsunluuympäristöt ovat irrallisia, vaikka niiden toimivuus joidenkin asioiden suhteen voi olla hyvä.
Ilmoita asiaton viesti