Gaussin käyrä ja Suomen luonto vuonna 2100. Muutosta pukkaa mutta kuinka paljon ja mihin suuntaan?

Kerttu Kotakorven kirjassa Suomen luonto vuonna 2100 pohditaan millainen Suomen luonto on tuolloin.  Kyse on pohdinnasta ja ennustamisesta, suoraan sanoen mutuilusta, mutta ”konsensus”ilmastotieteen mukaisesti ja sen arvovallalla tehdystä ennustamisesta.

Gaussin käyrä

Kotakorven ennustamista havainnollistaa Gaussin käyrä.  Gaussin käyrä voi siirtyä janalla, jolloin kellokurvan toinen häntä siirtyy uudelle ennennäkemättömälle alueelle, kun toisen puolen häntä puolestaan siirtyy nykynormaalin suuntaan.

Siirtyykö Gaussin käyrä janalla oikeasti, jää nähtäväksi.  Onko kysymys vaihtelusta vai pysyvästä muutoksesta tiettyyn suuntaan, siitä ei ole Kotakorvella epäilyksiä.  Siis oletetaan että käyrä siirtyy.  Oletettavasti se siirtyisi lämpimämmän suuntaan.  Äääreiskylmyydet kai silloin jäisivät pois.  Se olisi kai hyvä juttu, ei kai se huono juttu olisi.

Ääreiskuumuudet lisääntyisivät.  Onko sekään merkittävä ongelma, kun on olemassa huitsin paljon kuumempiakin maita, eikä sellaisia löytääkseen tarvitse mennä kovin kauaksi etelään.  Parempi lämpimissä maissa on elää kuin kylmissä, ainakin ilmaston puolesta.  Ja monipuolisempi luonto saadaan mikäli äärisäät, kuten tappavat pakkaset vältetään.

Tropiikissa ei oikeastaan voi tulla juuri kuumempaa kuin mitä nyt on, sen tähden että tropiikin ilmasto on jo nyt disainattu liikalämmön haihduttamista varten.  Ns. Hadleyn solun toiminta perustuu siihen että liikalämmöstä päästään eroon.  Mutta tropiikki tosin ei kuulunutkaan tähän tarkasteluun, Suomen luontoon.

Muuta epämääräisyyttä ennustamisessa

Nythän voi olla vielä niin, että Golf-virta alkaa takkuilla, niin saammekin paikallisesti kylmän ilmaston eikä lämmintä, vaikka globaali lämpötila nousisikin.  Tulevaisuuden ennustaminen on kyllä aika vaikeaa.

Gaussin käyrä muuttuu ääreisemmäksi

Kotakorpi tuo esiin toisen mahdollisuuden, sen, että Gaussin käyrä litistyy eli muuttuu ääreisemmäksi.
Ihan hyvä arvaus, mutta eikö se ole jo nytkin aika ääreinen.  Voi lisäksi kysyä, muodostuuko sääilmiöistä ylimalkaan ollenkaan järkevää Gaussin käyrää.

Sään ääri-ilmiöt ovat itseasiassa normaalisäätä.  Ilmakehässä on häilyvyyttä.  Tuulen nopeus voi vaihdella nollan ja 40 m/s välillä, on aina vaihdellut.  Trombeissa tuo 40 m/s voi jäädä hiukan pieneksi sekin.  Tyyntä ilmaa ei ehkä pidetä äärisäänä.

Jos tuulen nopeus kymmenkertaistuu, vaikkapa ihan kivasta pikku tuulenvireestä, kolmesta metristä myrskyyn, kolmeenkymmeneen metriin, staattinen tuulenpaine satakertaistuu ja tuulen energia tuhatkertaistuu.

Eli mikä olikaan se keskimääräisin tuuli joka keskimäärin puhaltaa?  Entä keskimääräinen tuulenpaine?  Onko se tyyni ilta, yöllä heräävä melko heikko maatuuli vai rannikolla iltapäivisin noin 10 m/s asti nouseva merituuli?

Nämä siis kesäisin, mukaan pitää lukea vielä ne varsinaiset tuulet, häiriötuulet.  Kuulumme häiriötuulten alueeseen. Tuuli voi aiheutua meillä polaarialueen solusta tai Ferrelin solusta.  Puhaltaa joko Atlantilta tai Pohjoisnavalta.

Voimme joutua myös Venäjän korkeapaineeseen, mannerilmaston vaikutuspiiriin viikoiksi (tai kuukausiksi).

Eli mikä on keskituuli Gaussin käyrällä?  Entäpä sademäärä?  Erot ovat kahdeksankertaisia kesän sademäärissä ihan muutaman viime vuoden aikana kesien kesken.

Tuntuisi että Gaussin käyrä kuvaa melko heikosti ilmaston keskimääräisyyttä jo nyt.  Ja ainakaan ei ole riittävää tutkia ilmiötä vain lämpötilan suhteen.  Ilmakehässä oleva energia lisääntyy kun ilmankosteus lisääntyy.  Tuulen nopeus muuttaa koettua ilmastoa.

Pitäisi mielellään olla mittauksia satojen vuosien ajalta eikä sekään auttaisi, kun merkittäviä ilmastonmuutoksia on jo tuona aikana tapahtunut kuten ns. pikku jääkausi.  Mittaus lisäksi pätisi vain yhteen päivään vuodessa, toisina päivinä on jo toiset lukemat kun on nämä vuodenaikojen vaihtelut.

Jos Gaussin käyrää soveltaa lämpötilaan, niin onko se aamuöinen kylmyys vai keskipäivän lämpimin hetki josta mitataan se käyrä?  Entä miltä korkeudelta, mittauskorkeuskin vaikuttaa.  Jos mitataan aina samaan aikaan keskipäivällä, niin onko keskimääräinen lämpötila se joka on talvella vai kesällä, vain näiden sekoitus, se globaali lämpötila rajoitettuna paikalliseksi?

On hiukan kyseenalaista muodostuuko ilmastosta ylimalkaan asiallista kellokurvaa.  Joissain päin maailmaa on varmasti paikkoja, joissa käyrä muistuttaa enemmän kaksikyttyräisen kamelin selkää.  Sataa kaatamalla ja sitten ei loppuvuonna enää ollenkaan.

Siperiassa on hirveitä helteitä kesäisin ja talvella syntisen kylmää.  Laske nyt sellaisesta globaali ilmasto.

Autiomaassa voi saman vuorokauden aikana paistaa munia hiekalla ja tehdä jääpaloja yöllä.

Autiomaissa voi olla monta sadetonta vuotta ja sitten tulva.  Eli mikä ihmeen Gaussin käyrä?

Suomalaisen ilmaston normaalijakauma on jo nyt varsin ääreinen.  Millä perusteella se tulisi vielä ääreisemmäksi? Perusteluja olisi hauska kuulla.

Gaussin käyrät ristikkäin

Vähintä mitä voisi vaatia, jos yritetään laatia ilmastosta käyrää, on se, että monia asteikkoja, monia (Gaussin) käyriä asetetaan ristikkäin.  Lämpötila, sateet, tuulet, ilmanpaine, ilman kosteus.  Mahdollisesti koko vuoden ajalta.  Sitä voisi kutsua useampiulotteiseksi (Gaussin) käyräksi.  Saataisiin jonkinlainen perunapellon kaltainen vaippa.  Ja sama koko gridissä, esim. 50 km:n rasteissa, ympäri maapallon, mikäli halutaan globaali ilmasto tietää.

Tällaisesta Kotakorpi ei puhu.

Kun käyriä on hyvin monia yht´aikaa, ihminen ei ole enää erityisen hyvä huomaamaan patterneja, ilmiöitä, joita tiedostosta voi lukea.  Siinä AI, keinoäly voi tulla avuksi.  Keinoälyn eli älykeinon avulla kenties voitaisiin havaita joku syvävirtaus, se globaalin lämpötilan muutos.

Onko sillä sitten mitään merkitystä säähavaintojen joukossa, on kyseenalaista.

Siitäkin on vielä huomattavan pitkä matka todistukseen, jossa mahdollinen havainto todistetaan ihmisen aiheuttamaksi.  Asiallista tällaista ei ole näkynyt, paljon uskottelua ja heikkoa tiedettä kyllä.

Kun kyse on monista muuttujista, epävarmuus kunkin muuttujan kohdalla aiheuttaa sen, että ilmastonmuutos voi johtaa kylmempään globaaliin ilmastoon ja kaikki olisi silti vielä ihmisen aiheuttamaa.

Parhaimmillaankin systemaattisen muutoksen merkitys on mielestäni vähäinen, kun ilmastoon ei mahdu paljoa energiaa, eikä energia kykene säilymään ilmastossa esim. vuodenaikojen yli.

Nyt talven jälkeen on hyvä kysyä, kuinka paljon se Itämeri olikaan lämmennyt ilmastonmuutoksen johdosta?  Entäs Meksikonlahti?  Luulisi että sitä Teksasin kylmää on saattanut riittää Meksikon lahdellekin.  Siinä ei pitkään mene kun ”ihmisen aiheuttama” puolen asteen muutos Meksikon lahdella on huitsin nevadassa.

Lopuksi, voi ja on mahdollista

Siinä olen kyllä yhtä mieltä Kotakorven kanssa että ilmastossa kaikkea voi.  Voi olla sitä ja tätä vuonna 2100.

Kotakorven kirja on yksi monien luokattoman huonojen ilmastokirjojen vuosta joita kirjakaupat ovat nyt pullollaan. Huonoimmat tyytyvät toistelemaan samoja latteuksia, jotka on kuultu jo sataan kertaan.  Kotakorpi sentään yrittää tuoda jotain omaa keskusteluun.

+8

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu