Grandiositeettiharha ja ilmastonmuutos

Ennen vanhaan hulluinhuoneet olivat täynnänsä keisareita ja prinsessoja.  Grandiositeettiharha oli yleinen oire mielisairaudesta kärsivillä.  Näin, mikäli on uskomista vaikkapa Ilkka Taipaleen muistelmia.

Keisarit ja prinsessat ovat vähentyneet, kenties sen myötä kun tasa-arvoisuus on lisääntynyt yhteiskunnassa.

Toinen esimerkki menneiden aikojen grandiositeettiharhasta on se, miten katovuosien on uskottu johtuneen ihmisten tekemistä synneistä.  Vähemmän synnintekoa merkitsee parempia satoja, jumala ei ole niin vihainen eikä kosta syntejä karulla tavalla.  Oma toiminta on niin merkittävää että se saa Luojan reagoimaan.

On turha ajatella että grandiositeettiharhoista olisi päästy eroon nykyaikana, itse asiassa päinvastoin.

Suomalainen grandiositeettiharha

Olen ollut todistamassa miten ulkomaan messumatkalle lähteneet suomalaiset, osa heistä, ovat vakuuttuneita siitä miten ulkomailla hätkähdetään kun suomipoika purjehtii paikalle.  Mitä pienemmältä paikkakunnalta, sitä varmempia ollaan siitä että huomio keskittyy juuri suomalaiseen ja ainutlaatuiseen suomalaisuuteen.

Toinen, vielä yleisempi harha on se, miten muunmaalaiset pitävät suomalaisia esikuvanaan ja pyrkivät matkimaan suomalaista ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ja ottavat suomalaiset esikuvakseen.  Tästä harhasta kärsitään ihan hallituksemme tasolla asti.

Lienee kuitenkin niin että harvaa ulkomaalaista kiinnostaa, eikä moni edes tiedä missä Suomi on ja vielä vähemmän kiinnostaisi edes ottaa selvää.  Moni italialainen, sellainen joka tuntee ulkomaalaisia, pitää pohjoismaalaisia yksinkertaisina ja helposti narutettavina.

Logiikka: Miten harha perustellaan

– Ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama.

– Kirjanpainajatoukat lisääntyvät kuusikossa ilmastonmuutoksen johdosta

Ergo:  Ihminen aiheuttaa kirjanpainajatoukkien lisääntymistä.

Kirjanpainajien tilalle voi sijoittaa minkä tahansa kasvin, hyönteisen tai eläimen.

Kirjanpainaja nyt vaan sattuu olemaan tänään HS:ssä esillä ja se miten ne nyt yleistyvät ihmisen johdosta.

Patenttiselitys

Lueskelin melontaseikkailun Kaikki luodon linnut. Panu ja Sanna-Mari Kunttu pistelivät pitkästi yli 1000 kilometriä kajakilla Pentti Linkolan soutuveneen vanavedessä.  Linkola soudatutti vaimollaan samaisen retken vuonna 1974 (itseasiassa selät ylitettiin parisoutuna, muulloin Linkola laski lintuja ja vaimo souti).  Nyt nämä Kuntut meloivat sama reitin.

Kirja oli sinänsä mielenkiintoinen mutta erittäin puuduttava sen suhteen että kaikki muutokset linnustossa ja luonnossa olivat ihmisen siis tarkemmin sanoen ilmastonmuutoksen aiheuttamia.

Moinen kritiikittömyys ei pitäisi olla sallittua edes lintututkijoille.

Kuntut toteavat että Itämereen vaikuttaa kaksi tekijää, ihminen ja maannousema.  Näistä maannousema ei ole kovin merkittävä ilmiö.

Kirjoittajat eivät edes huomaa omaa epäjohdonmukaisuuttaan.  Itämeri on nuori meri, 2000 vuotta ja sen 2000:n tuhannen vuodenkin aikana muuttunut merkittävästi.  Mutta nyt siis ihminen onkin se ainoa joka muuttaa Itämerta (vähäisen maannousemavaikutuksen lisäksi).

Itämeren lämpötila on noussut kolme lämpöastetta, sekin ihmisen tekosia.  Minun on vaikea pitää tätä muuna kuin grandiositeettiharhana.

Globaali ilmastonmuutos – grandiositeettiharha

Ihminen muuttaa koko maapallon ilmaston.  Ihminen ohjaa maapallon ilmastoa sekaantumalla ilmaston ”tasapainoon” lisäämällä yhden kymmenestuhannesosan ilmastonmuutosmielessä heikkotehoista hiilidioksidia.

Tämä ihmiskunnan töröntyö sekin edellyttää melko monimutkaista aasinsiltojen rakentelua.  Kaasu joka nopeaan häviää ilmakehästä, pomppaakin sinne kerta toisensa jälkeen uudelleen (tosin kyse ei ole enää samasta molekyylistä).  Nimenomaan ihminen on sen kymmenestuhannesosan sinne laittanut, näin poppamiehet meille vakuuttavat.

Kaasun pitoisuuden lisäys jolla on vähäinen ja sekundääri vaikutus ilmakehän lämpötalouteen, suurennellaan absurdiuteen asti kaasun seurannaisvaikutuksella, eli sillä miten se lisää vesihöyryn määrää.  Eli pieni vaikutus aiheuttaa vähäisellä vaikutuksellaan merkittävän toisiovaikutuksen.  Voiko naurettavampaa perustelua enää olla?

Seurannaisvaikutus on olennaisesti tarina, ei edes mikään laskelma vaan pelkkä arvio jolla saadaan hiilidioksidin vähäinen vaikutus sidottua todelliseen lämpenemiseen.  Irtonaiset langanpäät saadaan tällä patenttisolmulla kiinni toisiinsa.

Ei koskaan ennen – olemme ainutlaatuisia

Ihmiskunta on sattumalta juuri nyt kun elämme, käännekohdassa.  Olemme niin merkittäviä että pahan tekemistä jatkamalla voimme tuhota koko maapallon.  Toisaalta, alkamalla tehdä hyvää voimme pelastaa koko pallon.
Eikö tämä yhtään kuulosta grandiositeettiharhalta?

Vielä vakavammaksi harha muuttuu kun ”tiedemiehet” (lue: poppamiehet) toteavat että aikaa tehdä muutos on kahdeksan vuotta, muutoin kaikki menee tärviölle.

Juuri nyt vuosimiljoonaiset koralliriutat tuhoutuvat tekosistamme.  Kymmeniintuhansiin vuosiin ei maapalloa ole uhannut mikään isompi katastrofi, mutta nyt me olemme se katastrofi.

Tämän täytyy kuulostaa hivelevältä grandiositeettiharhaisista.  Olemme kuin venäläiset, kenties meitä ei rakasteta, mutta ainakin pelätään.  Luonto ja luonnonsuojelijat pelkäävät että mitä nämä hullut nyt oikein saavatkaan aikaan.

Grandiositeetin tähden paatunut petroolipääkin ja kivihiilikauppias hyväksyy merkittävyyden.  Petroolipää ei ole valmis pelastamaan maapalloa, mutta hyväksyy ajatuksen että tässä ollaan merkittäviä.  Jos ei hyvässä niin pahassa.  Merkittävyys on se juttu.

Kukapa haluaisi olla merkityksetön, pelkkä nyyti.

+19

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu