Ilmastoprofessorin haastattelu: Katsaus ilmastotieteen sisään. Richard Lindzen

Jordan Peterson haastattelee ilmastoprofessori Richard Lindzeniä.  Kyseessä on pitkä, puolentoista tunnin haastattelu, joten otan tähän muutamia kohtia.

Pätevyys

Peterson yliopistomiehenä toteaa että nyrkkisääntönä on että kolme julkaistua tutkimusta pätevöittää professoriksi.  Kun Lindzenillä on niitä noin 250, hän olisi 80-kertaisesti pätevä.

Lindzen oli johtavia ilmastotiedemiehiä ennen kuin ilmastotiede muuttui nykyisen kaltaiseksi.  Ollut monessa maasssa ja monessa yliopistossa professorina mm. Harvardissa.  Uransa lopulla MIT:n professori.  MIT on kenties arvostetuin opinahjo tällä saralla, fysiikassa ja insinööritieteissä.

Yliopiston rooli

Tilanne on muuttunut yliopistoissa sillä tavoin että nykyään myönnetyistä tutkimusrahoista yliopisto vie puolet.

Yliopistojen hallinto on nykyään moninkertainen Lindzenin uran alkuaikoihin verraten ja ottaa ohjia käsiinsä yhä enemmän, eli sekaantuu myös siihen mitä tutkitaan.  Tutkijoiden aika menee apurahojen anomiseen, turhauttavaa.
Myös määrärahoja myöntävät tahot pitävät huolta , että tutkitaan sitä mitä halutaan, eli ihmisen osuutta ilmastoon ja ”ilmastonmuutosta”.

97% tiedemiehistä

Ensinnäkin Cookin tunnettu ”tutkimuksen” Lindzen kuittaa boguksena, pelkkänä roskana.  Kelvottomasti toteutettu kelvottomilla menetelmillä, ainoana tarkoituksena kehittää haluttu väite.

Noin muutoin, useimmat tiedemiehet myöntävät että hiilidioksidilla on jonkinlaista lämmittävää ominaisuutta.  Mutta väittääkö edes IPCC että ihminen aiheuttaa ilmastokriisiä, ei.

IPCC toteaa että enemmistö tiedemiehistä (ehkä esim 51%) on sitä mieltä että lämpeneminen 1900-luvun loppupuolella (eli toteutunut noin 0,5 astetta) on aiheutunut ihmisen toiminnasta.

IPCC:n kokoomapaperi, noin 2000 sivua on verraten rauhallinen ilman raflaavia väitteitä.  Sen noin 20-sivuinen referaatti on myös verraten rauhallinen.  Ja pressitiedote on sitten täysin toista maata ja se on se ainoa mitä käytännössä luetaan.

Datapohjaisuus

Ennen Lindzeniä ei ollut paljoa dataa eikä sitä käytetty kovin paljoa.  Nyt ollaan menossa jälleen siihen suuntaan että datalla ja numeroarvoilla ei ole enää samaa arvoa kuin ehti olla.

Empiriaa käytetään nykyään ilmastotieteessä valikoiden ja säästeliäästi.

Vertaisarviointi

Ennen vanhaan tutkimuksia ei vertaisarvioitu.  Ne olivat usein keskustelevia, tyyliin voisiko olla näin.  Joskus 90-luvulla alettiin pitää hyvänä että julkaistavat tutkimukset olisi vertaisarvioitu.  Tarkoituksena oli estää sellaisten tutkimusten julkaisu joissa on karkeita laskuvirheitä tai jotka on plagioitu.

Ja nyt ollaankin tilanteessa jossa kuvitellaan että vertaisarviointi jotenkin merkitsisi että tutkimus on totta.  Että arviointi verifioisi tutkimuksen absoluuttisen totuuden.  Siitä ei vertaisarvioinnissa ole edelleenkään kyse.

Feed back

Nobel-palkittu tutkimus joka osoittaa hiilidioksidin vaikutuksen kaksinkertaistuvan, on kirjoituspöytätutkimus jossa eliminoidaan muut tekijät kuin hiilidioksidi ja vesihöyry.  Tutkimuksessa ei oteta huomioon sitä mikä muutos vaikkapa pilvissä tai tuulissa tapahtuu kun vesihöyry lisääntyy.   Tutkimus on todellisuudelle vieras ja silti palkittu.

Feed back on ilmastossa luonteenomaisesti muutosta hillitsevä, ei muutosta lisäävä.  On virheellistä puhua että hiilidioksidin teho lisääntyisi feed backin johdosta, se on kylläkin päin vastoin.

Tipping point, keikahduspiste

Keikahduspiste on kokonaan eri asia kuin feed back.  Keikahduspisteestä voidaan puhua kun esim. vesi muuttuu jääksi.  Vedellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin keikahtaa.  Ilmastolla on sen sijaan valtavasti erilaisia keinoja joilla absorboida tai konvertoida muutos.  Ilmasto ei voi keikahtaa.

Ilmastovyöhykkeet

Ilmastosta pitää irrottaa kaksi ilmiötä, trooppinen ja ei-trooppinen ilmasto Lindzenin mukaan.  Niiden toiminta on erilaista eikä ole järkevää puhua globaalista ilmastosta.

Lindzen pitää vain trooppista osaa sellaisena missä voidaan puhua kasvihuoneilmiöstä.

Globaali ilmasto

Ei ole hyödyllistä puhua globaalista ilmastosta koska ilmasto koostuu ilmastovyöhykkeistä.

Globaali lämpötila

Mittauspisteistä noin puolet kylmenee ja puolet lämpenee.  Muutos erotetaan kyseenalaisessa prosessissa missä mittauspisteiden sahaavasta lämpötilasta otetaan haluttu trendi tai muutos.

Lindzen ei pidä järkevänä esittää Himalajan ja Kuolleen meren lämpötilaa samassa kuvaajassa.

Mittauksissa on muutakin puutetta joista osaa Lindzen käsittelee ja osaa ei tässä käsittele.

Julkaisut

Lindzenille on sanottu että ilmastoaihe ei kiinnosta tiedejulkaisuja.  Useimmiten halutaan Lindzenin tarjoamaan paperiin muutoksia.   Tämä saa aikaan pitkän prosessin jonka loppupäässä on kieltäytyminen julkaisemisesta.

Kaksi kertaa tiedejulkaisun päätoimittaja on erotettu hänen vuokseen.  Kun hän on saanut julkaistua tutkimuksensa, julkaisun päätoimittaja on erotettu, vuosina 1992 ja vuonna 2001.  Enää hän ei viitsi yrittää.

Mallintaminen

Lyhyesti sanoen fluidien mallintaminen, veden ja ilman, ei ole mahdollista, ei edes vaikka laskentateho olisi nykyistä parempi.

Malleja toki käytetään apuneuvoina, puutteellisina sellaisina, mutta niitä ei pidä käyttää ennustamiseen.

Ilmastouskovaisten malthusialainen katsomus

Ilmastouskovaiset uskovat Malthusin tapaiseen näkemykseen.  Maapallo on petrimalja jossa ihminen lisääntyy kunnes kaikki on käytetty.  Tällainen apokalyptinen näkemys on perusteeton sillä esim. maailman viljatuotanto kasvaa kaiken aikaa, vaikka peltopinta-ala pieneneekin.

Taustalla on viha keskiluokkaa kohtaan.  Halutaan köyhdyttää maailma, ehkä Haitin tasolle.  Omasta kulutuksesta tosin ei olla valmiita leikkaamaan.

Lomborg ja ilmastotieteen hiljainen järkevä osa

Tutkija Björn Lomborg mainitaan keskustelussa.  Pysyäkseen tiedeyhteisössä sisällä hän ei kiistä ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta mutta arvostelee muuten kovin sanoin oppia.

Monet Richard Lindzenin oppilaat väistyvät ilmastotieteessä aloille, jotka eivät ole suoraan kosketuksissa ilmastonmuutosopin kanssa.  Tässä on tietenkin se harmi, että silloin lihavin potti apurahoista jää saamatta.

Enää eivät lahjakkaimmat oppilaat ja matemaatikot hakeudu fysiikkaan ja ilmastotieteeseen samalla tavoin kuin joskus aikaisemmin.

Pippuroitu tiede

Lindzen väittää että ilmastonmuutosoppi on niin pippuroitu virheillä että kysymys herää onko tarkoituksena suunnata keskustelu niihin virheisiin jotta ydinkysymys unohtuu kokonaan.  Ja se ydinkysymyshän on, aiheuttaako hiilidioksidi tai ihmisen toiminta ilmastonmuutosta.

No, tieteen mukaan sellaiseen uskomukseen ei ole perusteita.

Hiilidioksidi ei ole riittävän tehokas muuttamaan ilmastoa.

Siinäkin tapauksessa että 0,5 asteen lämpeneminen olisi ihmisestä johtuva (jota se ei ole), kyseessä ei ole mikään vakava ilmiö.

Ihmisen kyky muuttaa ilmaston hiilidioksidipitoisuutta on myös kyseenalaista, mutta sitä ei tässä haastattelussa käsitellä.