Korkeakoulutus 70%:lle väestöstä? Eli myös tavallista tyhmemmät korkeakoulutetuiksi?
50% väestöstä on tavallista viisaampia ja 50% tavallista tyhmempiä.
Nyt on tavoitteena että 70% ikäluokista tulisi korkeakouluttaa.
Jos halutaan korkeakouluttaa 70% väestöstä, se merkitsee pakostakin keskimääräistä tyhmempien saattamista korkeakoulutuksen piiriin.
Tästä seuraa muutama juttu:
Tavallisesti ajatellaan että korkeakouluissa käsiteltäisiin jotenkin vaikeatajuisia asioita. Näin ei olisi enää sillä eihän tavallista tyhmemmillä ole edellytyksiä oppia mitään kovin vaikeatajuista.
Pomoiksi saadaan sitten tavallista tyhmempiä. Epäilyksiä kun on jo nyt siitä, että miten ovatkaan saaneet hilattua lihavan perseensä korkeille palleille. Sellaiseen epäilykseen olisi jatkossa entistä enemmän syytä.
Tasoa on laskettava
Ei voida vaatia että tavallista tyhmempien olisi hallittava vaikeita asioita. Joten tasoa on laskettava.
Luodaan näennäistutkintoja
Lisätään hömppäaineita. Sellaisia helppoja joissa pitää opiskella vain oikeat mielipiteet, ei mitään kovaa tiedettä.
Ei lukuja vaan tarinoita. Aletaan kutsua tarinankertomista tieteeksi. Hyvään alkuun sillä saralla on jo päästy ilmastonmuutoksen käsittelyssä.
Lisää virkoja
Valtionhallinnossa tietenkin pitää vaatia tutkinnot kaikilta. Ja kääntöpuolena, tutkintoja suorittaneiden on hyvä päästä julkisen hallinnon palvelukseen, muutenhan koulutus menee hukkaan.
Paljon päälliköitä, vähän intiaaneja
Tulee mieleen että vanha amerikkalainen sanonta paljoista päälliköistä ja vähistä intiaaneista. Kukas ne suorittavat hommat sitten tekee, se loppu 30%? Tuskin suostuvat ja ehtivät.
Olisiko kivaa maisterina päästä/joutua Prisman kassalle? Nimittäin kysymyshän on pääsemisestä. Aivan varmasti ns. paskahommatkin alkavat kiinnostaa vielä ihan eri tavalla kunhan julkisen vallan tuhlausta aletaan hillitä.
Rasistista ajattelua?
Itse luulen että tavoite suuresta määrästä korkeakoulutettuja per ikäluokka perustuu ajatukseen että se suorittava taho tulee ulkomailta.
Itse en näkisi tulevaisuutta voitavan rakentaa sellaisen ajatuksen varaan. Koko ajatus vaikuttaa rasistiselta. Ettäkö kalliit vieraamme tulisivat meille palveluspojiksi ja passareiksi?
Onko tarkoitus perustaa piikayhteiskunta jossa palveluskunta ei taaskaan osaa kunnolla herrasväen kieltä?
Tässä tulee pää vetävän käteen yllättävän nopeasti, sillä olisihan myös suorittavan tahon eli maahanmuuttajien lapsista 70%:n tultava korkeakoulutetuiksi.
Vaikuttaa Ponzi-huijaukselta.
Sveitsin esimerkki
Vielä aika vähän aikaa sitten vain 15% sveitsiläisistä oli korkeakoulutettuja. Tyypillinen urakehitys meni niin, että nuori henkilö meni oppipojaksi ja oppi ammatin, vaikkapa pankissa työn ohessa.
Pitkä opiskeluaika – lyhyt työura
Nykyisin opiskelijat opiskelevat usein kolmikymppisiksi ennen varsinaista työuraa. Kun työelämässä vieläkin harrastetaan ikärasismia, ja yli 50-vuotiaan on hankalaa työllistyä, itse työssäoloaika taitaa jäädä lyhyenlaiseksi. Jo yksin tämä johtaa työvoimapulaan.
Pidän hyvin merkillisenä että pakollista opetusta vaaditaan pidennettäväksi ja on onnistuttukin siinä tavoitteessa.
Mielestäni olisi tavoiteltavaa, mikäli työvoimapulan oloissa opiskeluaika lyhenisi ja työura voisi pidentyä alkupäästä.
Julkisen hallinnon alalta voisi vapautua paljonkin työvoimaa, sillä toiminta on hyvin pöhöttynyttä julkisella puolella. Pienen maamme pitäisi selvitä vähemmillä päälliköillä.
Takana on ideologia
Koko ajatusta suuresta määrästä korkeakoulutettuja ei voi ymmärtää kuin ideologian kautta.
Itä-saksalaisen ideologian mukaan oppilas on tyhjä taulu ja ympäristö muokkaa lapsen. Ei ole olemassa tyhmiä lapsia, on vain tyhmä Gaussin käyrä. Sosialistinen ajattelu on ennenkin osannut oikoa mutkat suoraksi. Lapsista tulee viisaita kun niihin vaan kaadetaan riittävästi oppia.
Itse olisi päinvastaisella kannalla. Koulutuksessa paukkuja pitäisi laittaa välkyimpien koulutukseen. Vain sillä tavoin varmistamme todellisten innovaatioiden synnyn tässä maassa. Nykyinen koulutusjärjestelmä uhkaa hukuttaa lahjakkaat lapset suuren massaan ja häliseviin luokkiin ja sama jatkuisi sitten yliopistoissakin.
Ratkaisu on yksinkertainen: Laajennetaan käsitystä korkeakoulu entisestään.
Esim putkiasennuskorkeakoulu. -> Fontanero (esp).
Laskutus näillä jo onkin kunnossa.
Ilmoita asiaton viesti
Jari hyvä, ammattikorkeakoulut ovat luotu hämärtämään korkeakoulukäsitettä ja eiköhän putkialaakin jossain LVI-ammattikorkealinjalla pysty opiskelemaan. Sairaahoitajat, poliisit, palomiehet, yms. ovat jo ns. korkeasti koulutettavia.
Varsinkin poliisille ammattikorkeakoulutus on suorastaan tarpeen, että osaa nostaa housuihinsa kakkineen 5 promillen kännissä olevan Arskan oikeaoppisesti maijan takatilaan eli ei siis pää edellä.
Ilmoita asiaton viesti
Jo tuolla linjalla se onnistuu. Johan toteutettiin demarien unelma opistojen muuttamisesta korkeakouluiksi ja sitten ammattikoulut muuttuivat ammattiopistoiksi.
Pannaan asiat kerralla kuntoon ja muutetaan peruskoulut peruskorkeakouluiksi. Eiköhän sillä tuohon 70 %:iin päästä, ainakin lähelle, jos senkin tasoa lasketaan.
Joku joskus minulta kysyi, että mistä ammattikorkeasta olen valmistunut. Vastasin vain, että opiskelin jo 70-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Kun kohta moottorisahaa ei saa kaupasta ilman moottorisaha-ajokorttia niin ”koulutustaso” nousee huimasti.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös Venäjän armeijassa ole paljon upseereita, mutta vähän kersantteja? Tulokset puhuvat puolestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tsaarin armeijassa sotilaat kokivat erityisesti aliupseerien olevan ikäviä ihmisiä, joten vallankumouksen jälkeen uusi valta yritti pitkään tulla toimeen ilman aliupseereja. Nykyisin aliupseereja kyllä on Venäjän armeijassa, mutt’ei ehkä ihan samassa mitassa kuin meillä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä pointteja (vaikka pitikö se ilmastonmuutos-päähänpinttymä tähänkin tunkea?).
Marinin hallituksen vasemmistolais-ideologinen oppivelvollisuuden pidentäminen oli huono ratkaisu, ja lisää samansuuntaista siis havitellaan.
Käytännön osaamista pitäisi arvostaa enemmän. Sitä paitsi: on esitetty sellaistakin, että tekoälyn kehittyessä moni tähän asti koulutusta vaatinut työ automatisoidaan, mutta käytännön hommat jäävät ihmisille.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonmuutosoppi on hirvittävää epätiedettä ja sitäkin opetetaan totena oppilaille, mikä on todella huono juttu. Olisi tähdellisempää opettaa fysiikkaa ja geotieteitä, ei valmiiksi pureskeltuja johtopäätöksiä.
Samaa mieltä käytännön taidoista. Käden taidot ovat ali-arvostettuja ja tie ajatteluun käy käsien kautta. Kirjoituspöytäajattelun tueksi olisi oltava käden taitojen harjoittelua.
Ilmoita asiaton viesti
Kädentaidot voi olla aliarvostettuja kunnes osaavalle persvakomiehelle tulee akuutti tarve. Putkimiestä, sähkäriä tai timpuria on melko mahdoton saada alle kahteen viikkoon ja laskutus on kohdillaan. Töitä on enemmän kuin tekijöitä. Liikkuvalla toimistolla varusteltu mies ja koira -tyylinen osaaja nettoaa taatusti enemmän kuin korkeakoulutettu kirjastonhoitaja.
Ei korkeakouluopintoihin mitään ihmeellistä älyä tarvitse mutta tavoite vie tosiaan ihan väärään suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Liikkuvalla toimistolla varusteltu mies ja koira -tyylinen osaaja nettoaa taatusti enemmän kuin korkeakoulutettu kirjastonhoitaja.”
Vaatii kyllä aika paljon että saa homman pyörimään, mutta sitten ei hommista pulaa.
Ilmoita asiaton viesti
Se on totta tietty.
Hyvät ja luotettavat tekijät myydään paljolti puskaradion kautta sitten kun on alkuun päässyt.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, keinoäly voi tulevaisuudessa osittain vähentää perinteisen, pitkää koulutusta edellyttävän työn määrää. Tai ainakin tehdä näistä ammateista tuottavampia. Hyvinä esimerkkeinä ovat esimerkiksi tuomarin tai lääkärin ammatit.
Ilmoita asiaton viesti
Sosialismi ei hyväksy luonnontieteellisiä faktoja, mikäli ne eivät sovi ideologiaan. Tämän takia mm. ihmisten ja ihmisryhmien väliset älykkyyserot pyritään kieltämään. Jostakin syystä esim. se kuitenkin hyväksytään tieteellisenä faktana, että mustien pikajuoksijoiden menestys perustuu siihen, että mustilla on enemmän nopeita lihassoluja.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoisin, että monille korkeakoulutetuille henkilöille olisi ollut paljon parempi vaihtoehto hankkia itselleen jokin käytännöllinen ammatti, jossa he viihtyvät ja joka takaisi heille kohtuullisen elannon, kuin elää apurahoilla ja pätkätöillä vuodesta toiseen erilaisissa tutkimusprojekteissa. Mikään ei ole sen säälittävämpää kuin tohtori, tai jopa tuplatohtori kituuttamassa nälkärajalla vuodesta toiseen, ilman mitään visiota paremmasta tulevaisuudesta.
Olisi hyvä miettiä ajoissa, kannattaako jostain nuoruuden kiinnostuksen kohteesta ja sinänsä erittäin hyvästä harrastuksesta, esimerkiksi musiikista, kuvataiteista, kirjallisuudesta tai historian tutkimuksesta yrittää kehittää itselleen loppupeleissä usein valitettavan huonoa ammattia.
Puusepät, putkimiehet tai insinöörit, sen enempää erottelematta näitä monia hyödyllisiä ja tarpeellisia ammatteja, pääsevät nykymaailmassa usein paremmille ansioille kuin itsensä työttömiksi kouluttaneet akateemikot, ja ennen kaikkea elävät rikkaamman ja onnellisemman elämän. Saksan oppisopimusmalli on jotain, josta myös Suomen kannattaisi ottaa mallia. Nuoria tulee kouluttaa työelämää ja elämää varten, eikä asettaa täysin keinotekoiseksi tavoitteeksi akateemisesti koulutettujen henkilöiden % -osuuden kasvattamista.
Ilmoita asiaton viesti
Akateeminen on nykyään eri asia kuin korkeakoulutettu.
Ilmoita asiaton viesti
Millä tavoin?
Ilmoita asiaton viesti
Ammattikorkeista ei valmistu akateemisia, akateemikoista puhumattakaan.
https://www.aka.fi/suomen-akatemian-toiminta/tutkimuksen-tekijoita/tieteen-akateemikot/
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitit siis, että korkeakoulutettu on eri asia kuin akateeminen.
Ilmoita asiaton viesti
Enkös minä niin sanonut?
Ilmoita asiaton viesti
Et, sinä sanoit, että akateeminen on eri asia kuin korkeakoulutettu.
Ilmoita asiaton viesti
Moni työttömäksi tai apurahakierteeseen ajautunut akateeminen varmasti katuu myöhemmällä iällä sitä, ettei osannut ajoissa hypätä pois väärään suuntaan menevästä junasta. Ns. hömppätieteiden opiskelupaikkoja on aivan liikaa siihen nähden, kuinka paljon mitään osaamattomille ”tieteilijöille” on kysyntää työmarkkinoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tai joiden suorittama akateeminen tutkinto on täysin väärässä kontekstissa. Äärimmäisenä esimerkkinä esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteen maisterin tutkinto, jonka kaikki kadettiupseerit suorittavat ja joka tietenkin on hyödyllinen ja asiallinen tutkinto ammattiupseereille. Mutta Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuu vuosittain myös muutamia siviilihenkilöitä, jotka suorittavat sotatieteen maisterin tutkinnon ilman ammattiupseerin koulutusta.
Nämä siviilipuolen sotatieteilijät eivät voi toimia puolustusvoimien palveluksessa, ilman upseerin koulutusta ja päätyvät lopulta keskusteluohjelmiin esittelemään omaa asiantuntemattomuuttaan. Lopputulos on samankaltainen kuin jos selviäisi lääketieteen opinnoista, mutta ilman lääkärin oikeuksia. Joillain harvoilla saattaa olla myös kaksoistutkinto, esimerkiksi DI ja sotatieteen maisteri, jollaisesta yhdistelmästä on luonnollisesti hyötyä esimerkiksi militaaripuolen tuotantotehtävissä, tai vastaavissa.
Tuli vain mieleen, keskusteltuani erään entisen ammattiupseerin ja kansanedustajaehdokkaan kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Käden taidoista sen verran, että uskon ihmisten olevan onnellisempia mikäli voivat tehdä käsillään jotain.
Nykyinen ahdistuneisuus ja ADHD-oireet syntyvät osittain tekemättömyydestä. Ihmiset eivät voi/osaa toteuttaa itseään käsillään. Pelkästään kaunokirjoituksen hallinta on täysin retuperällä. Kaunokirjoitus, tekstaaminen, kalligrafia yms. on varsin luovaa toimintaa.
Itse en voisi elää ilman jatkuvaa puuhastelua, ja tuunausta (60-luvulla tuunauksesta yritettiin alkaa käyttää nimitystä tunarointi).
Ilmoita asiaton viesti
Mikkonen tyylilleen uskollisena sortuu mauttomuuksiin joten Mikkosen kommentit ei näy enää tämän kirjoituksen kommenteissa.
Ilmoita asiaton viesti
Vain yhtä puuttuu, päiväkotikorkeakoulu, lapsille.
Ilmoita asiaton viesti
Luku-ja kirjoitustaidottomat peruskoulun läpikäyneet toisen asteen apukouluun ja sitten apukorkeakouluun ja mahdollisesti vielä ylempään apukorkeakouluun!
Maassamme tarvittaisiin kulttuurivallankumous Mao Zedongin tyyliin ja hallinnossa ja nollatutkimusinstituuteissa joutilaina aikaansa kuluttavat pitäisi komentaa oikeisiin lattiatason töihin. Yliopistoissakin olisi paljon oppialoja, joita voitaisiin supistaa huomattavasti. En tarkoita oikeaa sivistystä antavia tai tuottaviin töihin valmistavia vaan valtiotieteen, yhteiskuntatieteen, hallintotieteen kaltaisia aloja, jotka kouluttavat vain turhia byrokraatteja ja poliitikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti omassa nuoruudessani poikkeuslahjakkaita ei poimittu lahjakkaiden linjoille, vaan kaikki piti tasapäistää. Onko idea 70% korkeakoulutetuista uusi tasapäistämisen aikakausi?
Useasti älykkyys ja korkeakoulutus eivät kyllä ole kohdanneet, vaan ne ketkä ovat sopeutuneet peruskoulun järjestelmään ja ulkoa opetteluun ovat pärjänneet muita paremmin.
Se miten asiat nykyään ovat on hieman hämärän peitossa minulle, mutta media kyllä kertoo viestiä, että asiat eivät ole hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus menneisyydessä oppilaat eroteltiin oppi- ja kansalaiskouluihin.
Sitä järjestelmää olisi ollut helppo korjata siten että oppikoulusta olisi tehty ilmainen. Mutta ei, koko systeemi piti muuttaa Itä-Saksan mallin mukaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti oppikoulut olivat ilman oikeata tasovaatimusta ja lahjakkaat kärsivät sielläkin?
Mitä tehdään oikeasti lahjakkaille yksilöille sinun mallissasi?
Edit. Kiinnostaa kovin koska itse olin yksi näistä super lahjakkaista matematiikassa, mutta jäin tasapäistämisen jalkoihin. Ymmärsin vasta myöhemmin olleeni luultavasti ikäluokkani paras suomessa laskemaan päässä. Olin 2^20 mitä keskivero testeissä ja 2^10 mitä seuraavaksi paras. Valitettavasti tuhlasin yhdeksän pitkää vuotta gulakissa.
Ilmoita asiaton viesti
Oppikouluihin oli pääsykokeet.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kaikki siitä huolimatta, että 8v lopetin laskemisen miltei kokonaan, joten voidaan sanoa, että minä 8v olin parempi 1000 kertaa kuin seuraavaksi paras 20v ja 1000 000 kertaa parempi kuin keskiverto 20v versus 8v minä.
Se miksi lopetin oli opettajan käskystä, että en saa laskea eteenpäin oppimateriaalia. Piti mennä samassa tahdissa muiden kanssa. Tasapäistäminen on pahinta mitä lapselle voi tehdä!
Ilmoita asiaton viesti
Oppikoulussa erityislahjakkaalle haettiin tehtävät yliopiston matematiikan laitokselta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostaa ihan hyvältä käytännöltä.
Ilmoita asiaton viesti
Ilman tasapäistämistä olisin todennäköisesti ollut matematiikan maisteri 13 vuotiaana ja tohtori 15 vuotiaana.
Opin kaiken mitä annettavaa oli peruskoulussa käytännössä yhden vuoden opiskelulla.
Ilmoita asiaton viesti