Koulutusjärjestelmän keskeistä virheajattelua. Kantorakettivertaus

Oletetaan että hyvä peruskoulutus on maallemme menestystekijä.  Mutta ei se ole.  On ehkä joskus ollut mutta ei ole enää.  Ei sillä menestystä saavuteta että kaikki osaavat vähän jotakin eikä kukaan kunnolla.

Päinvastoin, maailma on yhä enemmän menossa siihen että ainutlaatuisella, yhdellä keksinnöllä tai taidolla on vaikutusta koko kansakunnan hyvinvointiin.  Näin on ollut vaikkapa Nokian kohdalla ja nyt Tanskan kohdalla jossa koko valtion hyvinvoinnin tärkeä osatekijä on yksi ainoa lääkevalmiste.

Maailmassa on yhä tärkeämmäksi tullut monistettavuus.  Vaikkapa yksi ajaa kilpa-autoa ja kymmenet miljoonat katsovat.  Tai yksi tekee keksinnön jota miljardit ihmiset käyttävät.

Koulujärjestelmä pitäisi muuttaa sellaiseksi että se tukee ja nostaa huiput esiin.  Tämä on kantoraketinkin idea.  Iso määrä polttoainetta käytetään, ei suinkaan kaikkien pääsemiseksi korkeaan asemaan vaan tähdätään sen huipun pääsemiseen mahdollisimman korkealle.

Pakon käyttö

Itseäni hämmästyttää aidosti miten vasemmisto voi olla niin sekaisin että käyttää pakkoa koulunkäynnin pidentämiseen.  Ei voi olla todellista.

Marinin hallitus kunnostautui muutoinkin pakon käyttämisessä.  Oli rokotuspakkoa, terveydenhoitohenkilökunnan pakkotyövelvollisuutta ja hännänhuippuna siis pakottaa kouluhaluttomat käymään entistä pidempään koulua.

Myöntää täytyy että lyhyellä tähtäimellä se kaunistaa työttömyystilastoja kun entistä vähemmän on työttömiä työnhakijoita (koska kuluttavat koulunpenkkiä).  Toisaalta ihmisillä on herkkyysvaiheita.  Voi olla tulevan työllistymisen kannalta turmiollista mikäli tuleva työntekijä ei herkkyysvaiheessaan pääse maistamaan miltä työnteko tuntuu.

Miten pitäisi olla

Mielestäni on välttämätöntä paluu entiseen koulujärjestelmään missä vähemmän kiinnostuneet käyvät lyhyemmän koulupolun kuin enemmän kiinnostuneet.

Koulujärjestelmää pitäisi ajatella kantorakettina jossa ala-aste on raketin ensimmäinen vaihe johon kaikki osallistuvat.

Kakkosvaiheeseen, oppikouluun osallistuvat ne jotka ovat älyllisesti riittävän kyvykkäitä omaksumaan vaativaa opetusta.

Ne, joita ei kiinnosta tai ei kykene osallistumaan oppikouluun, jatkavat vähemmän vaativalla polulla.  Se ei tietenkään estäisi myöhemmin siirtymistä vaativammalle polulle (niin kuin ei ole ennenkään estänyt).

Lukio

Nähdäkseni lukion (ja oppikoulun myös) pitäisi olla vaativampi kuin se nykyisin on.  Sillä tavoin ihmisiä prepattaisiin tuleviin yliopisto-opintoihin.

Ehkä lukion pitäisi olla niin vaativa että vain neljännes ikäluokasta kykenee suorittamaan sen.

Putoaminen alemmalle asteelle

On hylätty keskeinen motivaatio opiskelulle.  Pelko putoamisesta alemmalle koulupolulle.  Varsinkin poikien kohdalla joiden kehitys tapahtuu eri tahtia kuin tytöillä, se voisi toimia herättäjänä enempään yrittämiseen.  On vaarallista mikäli pojille sallitaan oman tulevaisuutensa sabotointi ilman seurauksia.

Toinen liiaksi väheksytty motivaation lähde on jääminen luokalle.

Johtopäätös

Koulujärjestelmä pitäisi muuttaa kantoraketin tyyppiseksi.  Huippujen on päästävä esiin ja huippujen on yllettävä entistä korkeammalle, muutoin saamme sanoa hyvästit hyvinvointivaltiolle.

Pois sosialistien vääristyneen maailmankuvan palvonta, jonka mukaan kaikkien on saatava samanlaista opetusta ja resurssit tuhlataan niihin jotka eniten tarvitsevat opetusta, toisin sanoen tyhmimpiin.

PS.  Muutama hajahuomio nykyisestä koulutustasosta

Peruskoululainen ei osaa tehdä allekirjoitusta koska ei osaa kuin tekstausta ja sitäkin kömpelösti.  Myymälän kassa ei osaa antaa rahasta takaisin.  Sortin kassa ei osaa muuntaa litroja kuutiometreiksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu