M/S ESTONIA. Se mistä ei sovi puhua.

Estonian uppoamisessa on elementtejä joista on ollut mukavinta vaieta. Aluksesta pelastui uskomattoman vähän ihmisiä. Jossakin mättää ja isosti, ja näistä syistä on ollut parasta vaieta. Tapahtumasarja on niin nolo jo muutenkin.

Nyt kun aikaa on kulunut, kenties olisi aika sanoa syyt julki:

Ahneus

Laiva suunniteltiin ahneus-periaate edellä. Tila on maksimoitava samalla kun pellin kulutus on minimoitava. Periaate johti rakenteeseen, jossa keulavisiiri oli niin läheisessä liitossa ajorampin kanssa, että visiiri irrotessaan repäisi ajorampin auki.

Terveiden suunnitteluperiaatteiden mukaan näiden pitää olla erillisiä järjestelmiä. Mutta ahneus voitti, tällä saatiin muutama metri lisää autokantta samalla peltimäärällä.

Ruumisarkku

Vielä vakavammat seuraukset ahneus sai matkustajatiloissa. Tilat oli maksimoitava, jolloin eliminoitiin mahdollisuus päästä pois aluksesta. Normaalisti tämäntyyppisissä aluksissa on sisäänotto kyljessä, jollaiset nyt on rakennettukin sisaralukseen. Tämä sisäänotto mahdollistaa pääsyn alakansilta ulos tarvitsematta nousta ylimmälle kannelle.

Estoniassa oli täysin sileät kyljet. Tällä saatiin muutama neliö lisätilaa cafeterialle tai hyteille.

Nämä suunnitteluvirheet eivät ole vahinkoja vaan tietoisia ohituksia. Tähän ahneuspiirileikkkiin ovat syyllistyneet kaikki osapuolet. Tilaaja etunenässä, mutta yhtä hyvin voi osoittaa sormella kaikkia osallisia, varsinkin niitä viranomaisia jotka ovat rakenteet hyväksyneet.

Nämä ovat niitä suomalaisten (ja ahvenanmaalaisten) tekemiä virheitä, joista vaietaan.

Degeneroitunutta laivaväkeä

Autolautta on siisti sisätyöpaikka. Ollaan lämpimässä ja muutaman vuoden kuluttua tuntuu, että eihän tuonne ulos voi mennä. Uppoamispaikalla on myrsky, joten ei voi mitään. Tämä koskee siis niitä muita autolauttoja jotka ovat olleet paikalla.

Ennenvanhaan purjelaivakokemus on ollut pakollista päällystölle. Tämä oli lisäsyy sille, miksi nimenomaan Suomessa niin pitkään pystyttiin purjehtimaan isoilla purjelaivoilla. Hyvin useat miehistön jäsenet itse asiassa maksoivat siitä, että pääsivät töihin ja taatusti kaikki perämiehet.

Muissa maissa purjekoululaivoja on edelleen käytössä ja hyvästä syystä. Päällystöstä toivon mukaan katoaa tällä tavoin pelko elementtiä kohtaan. Purjelaiva on olennaisesti ulkotyöpaikka.

Lähin meistä lukien on purjekoululaiva MIR, josta valmistuu Pietarissa osaavaa laivaväkeä. Ja sellaista jolle merielementti on tullut tutummaksi kuin meikäläiselle päällystölle.

En muuten yhtään tiedä, onko purjehduskoulutusta merivoimissa. Muiden maiden merivoimissa kyllä on. Fregatti Suomen Joutsen oli merivoimien koulutusalus.

90-luvun asenteet

Hitusen on saattanut vaikuttaa sekin, että virolaista laivayhtiötä on pidetty kilpailijana. Kenties kaikki olisi pantu peliin, mikäli vahinko olisi tapahtunut punaiselle tai valkoiselle lautalle.

Nykyään kai enää harva katsoo virolaisia alaspäin. Tuohon aikaan tilanne oli toinen.

Se vaiettu asia

Suomalaisilla autolautoilla, ja itse asiassa kaikilla kaupallisilla aluksilla on MOB-vene. Man Over Board. Vene on siltä varalta jos joku putoaisi veteen. MOB-vene voidaan laskea kaikissa oloissa veteen. Rahtialuksissa se on usein korkealla veteen sojottavilla kiskoilla. Tällaisessa kun laitetaan turvavyöt kiinni, vene putoaa korkealta ja tekee kunnon sukelluksen osuessaan veteen. Tätä rakennetta ei ole autolautoissa, mutta niissä ihan taatusti on MOB-vene.

Syynä siihen, ettei MOBeja laskettu, on se, ettei niitä olisi pystytty nostamaan takaisin. Just joo, kai ne olisi voitu kerätä pois myöhemmin, vaikka viikon päästä jollei aikaisemmin olisi kerinnyt.

MOB-veneet olisi pitänyt varustaa huovilla ja kuumilla sokerijuomilla. Syy ennenaikaiseen kuolemaan kylmään veteen joutuneilla on usein se, että käytettävissä oleva energia loppuu. Juoman ei olisi tarvinnut olla vättämättä edes kuumaa, ihan cokiskin auttaa, antaa polttoainetta keholle. Nopeimmin energiaa saa alkoholista, ehkä naukku konjakkia pelastuneille olisi ollut paikallaan.

Mielialalla on suuri vaikutus pelastumiseen. Vitutukseen kuolee erityisen nopeasti jos on alusvaatteisillaan kylmässä meressä. Tilannetta parantaa kovasti jos voi kokea että joku edes yrittää auttaa.

MOBin miehistöllä olisi pitänyt olla pelastautumispuvut (niitäkin löytyy joka laivasta) ja he olisivat mm. voineet auttaa pelastettavia nousemaan pelastuslautoille ja kääriä näitä peitteisiin.

Päätehtävä olisi ollut kuitenkin jakaa juomaa ja lämmintä.

Kapteenin määräysvalta

Osalla paikalla olleiden autolauttojen laivaväestä olisi ollut halu auttaa. Suorastaan polttava halu. Kapteeni kielsi lähtemisen.

Tämä on surullista, mutta merellä kapteenin sana on laki. Tämä on hiukan antiikkista mutta näin se vaan on. Lentoliikenteessä on ehkä paremmin päästy yli johtamisongelmista, mutta toistaiseksi meriliikenteessä ei olla oikein päästy yli tällaisesta auktoriteettiajattelusta.

Muut syyt

Estoniaan on tullut repeämä sen osuessa pohjaan. Se ei liity onnettomuuteen.

Suomalainen onnettomuustutkinta on vältellyt onnettomuuden todellisia syitä, ahneutta ja kyvyttömyyttä ja löytänyt syntipukin saksalaisesta hitsarista. Todella säälittävää.

Suurin syyllinen on ahneus. Ahneuden pahin ilmentymä on ollut ajaa täyttä höyryä vastamyrskyyn. Tästä virheestä on tehnyt päätöksen aluksen kapteeni. Suurimman syyllisyyden kantaa Estonian kapteeni, rauha hänen sielulleen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu