M/S Estonian uhrien omaiset: Korvaukset verrattuna WTC-turmien korvauksiin. Oikeus antoi päätöksen Estonia-jutussa, tiesitkö sitä?

Oikeusjuttu Estoniasta on päättynyt vuonna 2019, mutta uutisoitiinko sitä näkyvästi?  Ei minun mielestäni. Oikeuden päätöksessä todettiin JAIC:n eli tutkimuskomission väitteiden olevan vaille pohjaa.  Mutta mennään ensin korvauksiin:

Korvaussumma Estonian uhrien omaisille sovittiin asianajaja Peter Nobelin avulla ja se määräytyi 250 000 kruunun suuruiseksi esim. aviopuolisolle.  Noin 25 00 euroa.  Se ei ole kovin paljoa, kun esim. WTC-turmien omaisille maksettiiin 250 000 dollaria (joka sekään ei ole kovin paljoa).

Erona kuitenkin on, että Estonian korvaus ei vähentänyt muita korvauksia, kuten matkavakuutuksesta tai henkivakuutuksesta maksettavia, tai sosiaalitukia tms. muista lähteistä saatavia tukia.  Ruotsalaisille uhrien omaisille korvaus on saattanut olla kohtalaisen tyydyttävä, kun sosiaalituet turvaavat perustoimeentuloa ja monilla on ollut henkilökohtaisia vakuutuksia.  Toinen kysymys, minne raha riittää Virossa, kun sosiaalitukia ei oikein ole ollut eikä vakuutuksia ole ehkä ollut varaa ottaa.

Vaikka Yhdysvalloissa WTC-turmissa maksettu 250 000 dollaria tuntuu suuremmalta, niin sen arvoa on vähentämässä se. että muista lähteistä tulevat korvaukset ja lahjoitukset on pantu samaan pottiin.  On kuitenkin vakuutettu että pyritään siihen ettei kukaan jäisi miinukselle, saisi vähempää kuin muutoin saisi tai on saanut. Korvaukset päätetään tapauskohtaisesti (mielivaltaisesti).  Korvauksen lisäksi toki maksetaan kuluja kuten lasten koulutusta ym.

250 000 dollarin korvauksen arvoa vähentää myös se, että sairauskulut ovat Yhdysvalloissa suuret.  Jos vaikka lapsi saa hermoromahduksen isän kuoltua (kuten on tapahtunutkin), ei korvaus riitä pitkälle.

Suuri periaatteellinen ero on siinä että Yhdysvalloissa laiminlyönnistä kiinni jäänyt taho voi altistua rangaistuskorvaukselle, joka olisikin helposti miljoonissa per uhri.  Laiminlyöntejä on voinut tapahtua vaikkapa niiden taholta jotka ovat tehneet lennolle lähteneiden turvatarkastuksia.  Lennonjohtajat, lentoyhtiöt jne. olisivat myös vaaravyöhykkeessä.  Kenties myös valtion tiedusteluorganisaatiossa on laiminlyöntejä kun näin mittava salaliittohanke on toteutettu onnistuneesti.

Lisäksi yksi mahdollinen rangaistuskorvauksille altistuva taho olisi ollut rakentajat.  Missä on fuskattu kun teräksinen tornitalo sortuu vaikka ei laskelmien mukaan pitäisi.  On luonnotonta että 400 metrinen terästorni sortuu yhdestä pikku lentokoneesta joka osuu jonnekin kevyisiin yläosiin.

Pohjoismaissa ei rangaistuskorvauksia tunneta.  Laiminlyönneistä voisi lähinnä joutua istumaan.
Kaikkiaan norjalainen vakuutusyhtiö Skuld selvisi melko pienellä kustannuksella, ihan parhaiden pohjoismaisten perinteiden mukaisesti.  Täällähän myötätunto on aina tekijän puolella, ei uhrin puolella.

Oikeudenkäynti

98% uhrien omaisista hyväksyi korvauksen joka samalla merkitsi sitä että he menettivät oikeuden moittia tapahtunutta.

Muutamat veivät asian oikeuteen.  Kansainvälinen merioikeus istuu Nanterressä, Pariisin lähellä.
Juuri mitään ei tapahtunut vuosiin.  Haastettuna oli Meyerin telakka, luokituslaitos Norske Veritas ja Ruotsin merenkulkulaitos, Sjöfartsverket.

Sjöfartsverket on ilmoittanut ettei asia koske heitä eikä muutenkaan kuulu valtion integriteetin piiriin tulla haastetuksi tällaisessa asiassa, joten heidät on pudotettu pois.

Ratkaisu

Merioikeus on lopulta tehnyt päätöksen vuonna 2019 (25 vuotta tapahtuneen jälkeen).  Sitä ei ole uutisoitu oikein mitenkään.  Oikeus toteaa että mitään telakan tai luokituslaitoksen laiminlyöntiä ei voi osoittaa.

Tämä merkitsee sitä, että JAIC:n ja Carl Bildtin esittämät syytökset ovat olleet vailla pohjaa.

Ne harvat jotka eivät ole hyväksyneet korvausta, jäävät nyt puille paljaille ja joutuvat vielä maksamaan kuluja oikeudenkäynnistä.

Miten olisi pitänyt mennä

Omasta mielestäni asia on näin:

On ostettu lippu matkustaja-alukseen.  Tässä on tehty petos, kun alus ei ole ollut matkustaja-alus.  Matkustaja-alukseksi ei lasketa alusta, jossa on aselasti.  Ja aselasti Estoniassa on kiistattomasti ollut.  Varustamo on myynyt lipun vääränlaiseen alukseen.

Varustamo eli varustamon henkilökunta on syyllistynyt aluksen hoidossa ja ylläpidossa mitä törkeimpiin laiminlyönteihin.  Varustamon olisi pitänyt maksaa itsensä kipeäksi uhrien omaisille ja joitakin ihmisiä olisi pitänyt laittaa istumaan laiminlyönneistä.

On tapahtunut mahdollisesti törmäys.  Jos törmäys on tapahtunut, saattaa törmääjässä olla vikaa.

Viranomaisiakin voisi syyttää siitä,  että miten liikenteeseen hyväksytään alus josta matkustajat eivät pysty poistumaan kun alus kallistuu.

Asianlaidat olisivat selvinneet mikäli M/S Estonian uppoamisesta olisi tehty normaali meriselitys.  Ja sen jälkeen olisi päätetty keitä haastetaan korvauksista.

Sen sijaan perustettiin komissio, JAIC, jonka toimenkuva on ollut hämärtää tapahtuma ja tarjota virheellinen skenaario.

WTC-turmaa moittineet

Samaan tapaan kuin Estoniankin tapauksessa, ne omaiset jotka eivät hyväksyneet korvausta vaan lähtivät riitelemään, saavat katua päätöstään.

Peli jäi heidän tappiokseen ja saavat maksaa miljoonakuluja ilman että oikeus olisi koskaan ruvennut tutkimaan laiminlyöntejä.

Nimittäin kyse oli sotavahingoista.  Sodassa ajatellaan vihollisen aina silloin tällöin onnistuvan juonissaan ja sotavahinkoihin ei päde se mikä pätee siviilivahinkoihin.

George W. Bush suorastaan virnisti kun sanoi maan olevan sodassa, terrorismin vastaisessa sodassa.  Harva kuulija ymmärsi mitä kaikkea se piti sisällään.  Se piti sisällään nimittäin sen ettei turmaa tarvitse asiallisesti selvittää, se antoi mahdollisuuden valtion lisääntyvään urkintaan ja sen että George W. saattoi aloittaa pikku sotia jotka olivat niin tarpeellisia maan (lue: sotateollisen kompleksin) hyvinvoinnille.

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu