Miten rakennetaan toimimaton kaupunki! OSA II. Keskusta ei enää mahdu keskustaksi
Vanhan suunnitteluperiaatteen mukaan keskustasta lähtee sormia pääteiden ja ratojen suunnassa. Keskusta on kuin kämmen josta ulokkeet lähtevät.
Ja tämähän toimi niin kauan kun Helsinki oli tavallisen maaseutukaupungin kokoinen. Mutta ei toimi enää, ei ole enää pitkään aikaan toiminut.
Valittu politiikka on virheellinen. Tai tarkasti ottaen sitä ei ole valittu, sen on vaan annettu olla, uhraamatta ajatusta sille mitä tulevaisuus vääjäämättä tuo tullessaan.
Viimeinen yritys
Alettaessa rakentaa Pasilaa oli idea että Pasilasta tulisi kaupungin uusi keskusta ja vanha keskusta jäisi ulkoilmamuseoksi, turistien ihmeteltäväksi, viehättäväksi idylliksi ja kenties kaupunkilaisten sunnuntaikävelyjä varten.
Toisin kävi. Vanhoilliselle ajattelulle olisi ollut liikaa vaivata päätään visioilla. Varmasti silloin on tuntunut pahalta vaateliikkeistäkin. Voisiko olla mahdollista että Pukeva, Kestilä, Ajanmies, Kuusinen, Seppälä ja muutama muu voisivat menettää vaivalla hankitun johtavan aseman pukineliiketoiminnan kirkkaimpina tähtinä ja kauppa keskittyä jonnekin muualle kuin rautatieaseman läheisyyteen?
Pasila olisi kuitenkin ollut ilmeinen valinta kaupungin hubiksi, kärrynpyörän keskiöksi. Sen olisi kuulunut olla kämmen josta sormet sojottavat eri suuntiin. Yksi sormista olisi ollut historiallinen keskusta. Junaliikenteestä vain pieni osa olisi ahdettu vanhalle päärautatieasemalle. Sen sijaan pendeliliikenne olisi pelannut Pasilasta entiselle päärautatieasemalle parin minuutin välein.
Paikallisjunayhteys länteen ja jopa Ruoholahteen olisi ollut valmiina. Vähäisin vaivoin olisi saatu Tapiolakin junayhteyden piiriin ja koko Espoon rannikko.
Tilaa keskustalle Pasilassa olisi ollut. Nyt tila on ollut täytettynä ratapihoilla ja junien huoltoon varatuilla alueilla.
Pasilaan olisi voinut rakentaa vaikka niitä uuden ajan vaatimia pilvenpiirtäjiä jos intoa olisi riittänyt.
Metro
Metro olisi voinut jäädä rakentamatta mikäli Viikin junarata olisi yhdistänyt itäiset kaupunginosat keskustaan. Viikin rata oli jo tuolloin olemassa.
Metropäätös aikanaan on perustunut suoranaiseen petokseen (tästä ja muutenkin metrosta myöhemmin lisää) ja sen linjaus on juuri niin mielikuvitukseton kuin vain vajavaisella mielikuvituksella varustetuilta voi odottaa.
Nyt ei mahdu
Todellisuus on ajanut Helsingin keskustan ohi. Kauppa on jo siirtynyt muualle. Harva enää tulee keskustaan ostoksille. Pukineliiketoiminta, niin voimakkaasti kuin se on aikoinaan ollutkin keskittynyttä pienelle muutaman korttelin alueelle, on nykyisin jossain muualla.
Jostain syystä halutaan että kaikki julkisen liikenteen matkustajat edelleen käyvät kääntymässä rautatientorilla matkallaan toisesta sormesta toiseen.
Ani harvalla rautatieaseman kulkijalla on asiaa keskustaan, keskustassa on silti monien pyörähdettävä matkatessaan.
Via Dolorosa
Tuskien tie on junalta metroon tai busseihin. Vain harvoin niin monet kiroavat niin harvoja, niitä jotka ovat päättäneet nykyisen järjestelyn.
Kuvitelkaapa olevanne vaikkapa kainalosauvojen kanssa liikkeellä. Olette liukastuneet ja nilkka murtunut. Asioida silti pitää. Saavutte lähiöstänne rautatieasemalle ja jatkatte matkaa metrolla. Taitaa tulla hiki puseroon tällä tuskien taipaleella. Istuimia matkan varrella ei ole ja jos olisi, ne olisivat nuorisojengien tai narkkareiden valtaamia.
Toivottavasti kainalosauvaesimerkki jotenkin valottaa sitä miltä vanhuksista tuntuu, jotka kärsivät kaikenlaisista krempoista, katkokävelyoireista, stenooseista tai muusta.
Ei ole mikään riemullinen siirtymä tämä tuskien tie lastenvaunujen ja kiukuttelevan lapsenkaan kanssa matkustavalle.
Jokerireitti
Merkittävä tarve kehän suuntaiselle julkiselle liikenteelle näkyy siinä että jokeribussi ja nykyisin paikalle rakennettu ”pika”raitiotie on kokopäiväisessä ja ahkerassa käytössä.
Toteutus ei kylläkään ole kovin ihmeellinen. Yhteys on hidas ja perustuu eri teknologiaan kuin jo olemassa olleisiin metroon ja paikallisjunaan.
Keskusta tänään
Jostakin ihmeen syystä kaikki paskantärkeät firmat pitävät kunnia-asianaan pitää toimistoaan Helsingin historiallisessa keskustassa.
Finanssien parissa toimiva ovat enimmäkseen siellä. Jok´ikinen asianajotoimisto pitää kunnia-asianaan sijaita joko Aleksanterinkadulla tai Esplanadilla. Kakkosketju on sitten levittynyt aina Diana-puistoon, Kruununhakaan ja Kamppiin saakka. Epäonnisemmat ovat sitten jo periferiassa, Ruoholahdessa tai jopa Meilahdessa asti.
Ihmetellä soppii miten ihmeessä asiakkaiden ja suorittajien aika on niin arvotonta että matka-aikaa kannattaa tuhlata keskustaan tulemalla. Oikeusistuimetkin kun sijaitsevat toisaalla, ei enää aivan ytimessä. Asianajajat eivät suinkaan liiku busseissa kymmeniä kiloja painavien asiakirjakasojensa kanssa.
Joskus ennen vanhaan polliisi ja käräjäoikeus sijaitsivat Tuomiokirkkoa vastapäätä ja komisario Palmukin saattoi vilkaisten tarkistaa ajan Tuomiokirkon kellosta.
Tulossa
Vakavia vaikeuksia kivijalkamyymälöille.
Asiakkaat eivät enää vaivaudu ydinkeskustaan. Vuokrat huitelevat silti edelleen korkeuksissa. Mitä tästä seuraa, sitä ei tiedä kukaan. Tästä ongelmasta myöhemmin lisää.
Saalistajat
Ennen pitkää keskusta uhkaa chicagolaistuminen. Keskusta tyhjenee iltaisin ja predaatorit saalistavat uhreja joiden on kaupunginsuunnittelun takia pakko liikkua alueen kautta.
Tiivistäminen
Ilmastonmuutoksen estämisen nimissä menneiden sukupolvien visuaalisen tasapainoisuuden ja viihtyvyyden nimissä suunnitellut kaupunginosat tiivistetään. Niiden väliset viheralueet rakennetaan täyteen taloja.
Kaukoviisaasti suunnitellut avarat ulosmenoväylät kavennetaan. Ihmisten aika kuluu ruuhkissa ja raitiovaunun odottelussa jota ei tule.
Kasvillisuuden poistaminen nostaa kaupungin kesäisiä lämpötiloja joka siten todistaa ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Keskustan tulevaisuus
Kun keskusta ei enää mahdu toimimaan keskustana, kaupunki ei enää toimi kuten on joskus ennen toiminut.
On menetetty mahdollisuus suunnitella millainen Helsinki voisi olla. Jatkossa pistetään vain laastaria kipeimpiin paikkoihin ja kärsitään toimimattomasta kaupungista.
Toisin voisi olla. Kaupungissa voisi toki olla keskusta ja se voisi ja sen pitäisi sijaita historiallisen keskustan ulkopuolella.
Osa I käsitteli sitä miten vaikeassa sijainnissa autolauttojen lähtöpaikat ovat. Sijainti lisää kulun tarvetta keskustan läpi ja varsinkin rekkojen joita ilman autolautat eivät voi liikennettään harjoittaa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/esko-karinen/miten-rakennetaan-toimimaton-kaupunki-osa-i-raideyhteys-vuosaareen-sita-ei-ole/
Ilmoita asiaton viesti
Kun otit esiin : Osa 1 muistutus :
Vaikka on tiedetty vuodesta 1992 alkaen, että rekkaliikenne on minimoitava niin volyymillisesti kuin matkojen suhteen, niin että vain lähiliikenteen eli alle 150 km matkat suoritetaan rekoilla.
https://www.eca.europa.eu/fi/publications/SR-2023-08
Meillä on tehty täysin päinvastoin, mitä EUssa on sovittu .
Valtio on lainsäädännöllisesti tukien ja valituilla infrarakentamistavoitteilla kasvattanut rekkaliikenteen volyymejä ja tehnyt Järvi-Suomesta Helsingin, Turun ja Kotka-Haminan satamien takamaa-alueita, jopa tukemalla lauttaliikennettä rekkojen kuljettamiseen erityisesti Helsinkiin ja Turkuun tapahtuvassa lauttaliikenteessä.
Tämä näkyy mm. siinä, että Helsinkiinkin rakennetaan rekkaliikenteen tunneleita turhaan
Mikäli Suomeen EU-kestävän kehityksen mukaisesti ja tavoitteisesti rakennettaisiin liikenneinfrastruktuuria ja logistiikkatulevaisuutta tarkasteltaisiin, niin silloin olisi ilmeistä että Helsingin liikenteestä siirtyisi puolet eli noin 300 000 – 400 000 rekkaa vuodessa suoraan laivaliikenteeseen EU-jäsenvaltioiden ja Järvi-Suomen välisessä liikenteessä, nykyisen Helsingin rekkalastausten ja maaliikennetarpeen sijaan.
Tämän EU-manööverin vaikutusarvioiden mukaan säästöt valtiolle olisivat 1,5-2 miljardia euroa vuodessa ja se edesauttaisi vahvasti Järvi-Suomen yhdeksän maakunnan kehittämisongelmien ratkaisemista.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/tietoon-perustuvan-liikennepoliittisten-paatosten-teon-nakyvista-ongelmista-suomessa/
Ainoa tie mittaviin korjauksiin on vihdoin aloittaa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan edellyttämät EU-jäsenvaltioiden sisäisten alueellisten tavaravaihdon edellyttämät liikenteiden saavutettavuustavoitteet huomioivat liikenteen uudet tutkimukset. Perustelut kohta 4.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/LiVL_5+2024.aspx
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä logiikkaasi. Jos keskusta siirretään toiseen paikkaan, niin siitä tulee vain uusi keskusta, jolla on samat ”ongelmat” kuin edelliselläkin. Sitten se pitää taas siirtää uuteen paikkaan jos moista kaavaa halutaan noudattaa.
Helsingin keskusta on kaunis merellinen arkkitehtoninen kokonaisuus ja sen elävyyttä pitää tukea ja vaalia. Miksi sinne pitäisi mennä Pasilasta junia, jos se ei enää merkitsisi mitään?
Ilmoita asiaton viesti
No näin tehdään monissa kaupungeissa sen tähden että sillä säästetään historiallinen keskusta. Keskustan, hubin. kärrynpyörän keskiön pitäisi sijaita avarammassa paikassa kuin ahtaalla niemellä jossa on hyvin rajoitetusti väyliä.
Hiukan isompi remontti ajattelussa olisi ollut tarpeen tulevien ongelmien kärjistymisen välttämiseksi.
Nyt ollaan rautatieaseman tienoon kohdalla tilanteessa missä sen välityskyky ei enää riitä, ei ole riittänyt enää pitkään aikaan. Se on keskeinen syy miksi Helsingin keskusta menettää vetovoimansa ja toimivuutensa.
Vaikkapa monessa italialaisessa kaupungissa historiallinen keskusta on jätetty rauhaan ja alettu tehdä uutta keskustaa hiukan väljempään sijaintiin.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli Tukholmassa olisi menetelty kuten Helsingissä, Vanhakaupunki olisi edelleen kaupungin keskus ja suomenlaivat tulisivat edelleen Vanhaankaupunkiin.
Tukholmassa sen sijaan päätettiin raivata kokonaisia kaupunginosia että saatiin toimiva tieverkko. Voi vaan kuvitella miten hankala kaupunki olisi ilman silloisia mittavia toimenpiteitä.
Myös Helsingissä visioiden olisi pitänyt olla hiukan kaukokatseisempia.
Tämä kirjoitussarja ei olekaan tehty siinä mielessä mitä pitäisi tehdä vaan koskettelee enemmän sitä miten on päästetty tilaisuus käsistä ja jätetty tekemättä suurisuuntaisia muutoksia joita ei voi enää tehdä. Vähintä mitä nyt voisi tehdä olisi olla pahentamatta tilannetta entisestään.
Ilmoita asiaton viesti