Miten ukrainan kieli eroaa venäjän kielestä. Ukrainan kielen historiaa

Olen tässä jäänyt odottelemaan asiantuntevaa esitystä näiden kahden kielen eroista.  Koskapa kukaan ei ole tuntenut kiinnostusta avata eroja, pitää yrittää itse.

Kysymys on kiinnostava, sillä konfliktin molemmat osapuolet pitävät kielikysymystä esillä.  Sillä on selvää identiteettipoliittista merkitystä.

Lähteen*) mukaan kielestä tunnetaan eroavuuksia 1500-luvulta alkaen.  Joten kielten ertaantuminen olisi hyvin nuorta perua.  Nyrkkisääntönä voi pitää että mitä pidempi aika on kulunut kielten eroamisesta, sitä suurempia eroja on syntynyt.

1500-luvusta on todella vähän aikaa ja vaikkapa samaan aikaan kirjoitettu Agricolan teksti on edelleen varsin lukukelpoista.

Voisi ajatella että vanha sanasto, jo 1500-luvulla vallinnut, olisi samaa tai lähellä samaa.

Ihan perussanastoa jos silmäilee, näin näyttäisi olevankin.  Useat sanat ovat samoja tai heittää vain vokaalilla.  Joitakin lyhennyksiä on molemmissa kielessä ja ne eivät välttämättä osu samoihin sanoihin.  Merkityksissä on kevyitä heittoja, esim. tshilovek tarkoittaa venäjässä ihmistä ja ukrainassa miestä.  Lähde **).

Neuvostoliiton aikaan vuorovaikutus on ollut niin läheistä että silloin syntyneet sanat ovat usein samoja. Vaikkapa traktori tai televisio.

Joten suurimmat erot olisivat sanoissa jotka ovat syntyneet ajalla 1500 – 1920.

Kirkkoslaavi

Lähteen*) mukaan kumpaa tahansa kieltä osaavan on helppoa oppia kirkkoslaavia, joka lienee kohtalaisen lähellä kieltä, josta kielet ovat erkaantuneet.

Slaavilaiset kielet yleensä

Oman kokemuksen mukaan slaavilaiset kielet ovat varsin lähellä toisiaan.  Samaa on vakuuttanut tuntemani neuvostoaikaan matkatoimistossa toiminut henkilö ja joka oli palvellut monipuolista matkustavaisten joukkoa eri puolilta itä-blokkia.  Hänen mukaansa erot ovat niin pieniä että asiat selviävät vaikka kielet olisivat eri.

Hiukan arvauksia

Mututuntumalla luulisin että kyseessä on sen suuruinen ero kuin norjan ja ruotsin kielen välillä.  Eli pieni.  (en ole kovin tuttu norjan kielen kanssa, mutta se vähä mitä olen nähnyt näyttää kyllä olevan helppoa ymmärtää ruotsin pohjalta).

Mututuntumalla arvelen että tanskan ja ruotsin kielen ero on isompi kuin venäjän ja ukrainan.  Pienellä harjoituksella tanska on kyllä hyvin ymmärrettävää ruotsalaiselle.

Berlingske tidenden lukeminen sujuu jopa minulta.  Jopa puhuttua kieltä voi oppia ymmärtämään vaikka se alussa tuntuu varsin haasteelliselta.  Toisaalta ruotsalaiset ovat jonkin verran tuttuja Skånen murteen kanssa, joka puolestaan on suht lähellä tanskan ääntämystä.

Kyse olisi silti eri kielistä.  Toisaalta ruotsin kielen vaikeimmin ymmärrettävissä oleva murre lasketaan eri kieleksi kuin ruotsi.  Meän kieli lasketaan eri kieleksi kuin suomi.  Ruotsin alkeet tuntemalla meän kieli ei tunnu ylivoimaiselta ymmärtää.

Identiteetin vahvistajana

Kielet joita meikäläinen pitäisi murteina, nauttivat monella puolella Eurooppaa statusta omana kielenään.  Mieleen tulee friisin kieli joka ei merkittävästi eroa ala-saksista tai hollannin kielestä (omasta mielestäni).

Galitsiassa puhutaan lievästi portugalin sekaista espanjaa.  Sekin silti halutaan nähdä omana kielenään.  Hiukan huvittavia ovat kyltit joissa samat sanat ovat kahteen kertaan, vain hiukan toisistaan eroavina.

Jakaako kielikysymys ukrainalaisia

Tehdyissä kyselyissä monet venäjänkieliset pitävät itseään ukrainalaisina, joten on väärin sanoa että venäjänkieliset olisivat venäjänmielisiä.

Esim. Harkovan alueella on paljon venäjänkielisiä mutta ovat silti pitäneet kovilla miehittäjiksi pyrkineitä venäläisiä.

Venäjän Rus

Se valtio joka perustettiin Kiovassa aikojen alussa, ja johon kuului venäläisiäkin, oli monikansallinen valtio, missä oli monia kansallisuuksia.  Siis hyvin monia kansallisuuksia, ukrainalaisten ja venäläisten lisäksi ruteeneja, juutalaisia, zaporogeja ja ties mitä muita varjaagit johtajinaan.  Johtavaa varjaagia, Rurikia on arveltu jopa suomalaiseksi.  Kyseessä ei missään tapauksessa ole ollut sen Venäjän perustaminen joka Venäjä on nyt.

Itse venäläisetkin puhuvat Rusista, ei Russiasta.  Putinin on turha väittää Venäjän syntyneen Kiovassa.

Neuvostovaltion horjuva suhtautuminen ukrainan kieleen

”Lenin lahjoitti ukrainalaisille oikeuden omaa kieleen”, voitaisiin sanoa.

Uusi neuvostovaltio, Lenin johdossaan, pyrki juurruttamiseen.  Paikalliskielille annettiin arvoa ja neuvostovaltion alkuaikoina koulutus järjestettiin ukrainaksi.  Kolme ukrainankielistä yliopistoa perustettiin.

Stalin veti liinat kiinni ja ukrainankieltä alettiin sortaa, samaten kuin kaikkia muitakin vähemmistöjä ja vähemmistökieliä Neuvostoliitossa.  Silti Stalininkin aikana alkeisopetusta sai ukrainaksi.

Yksi trendi on ollut pitää ukrainaa maalaisten kielenä.  Kielenä jolla ei voi ilmaista korkeampia ajatuksia ja joka ei sovi tieteen kieleksi.  Muutenkin ukrainalaisia on mielellään leimattu hölmöiksi, hoholeiksi. (voidaan translitteroida myös muotoon khokholeiksi).

Hrutshev

Hrutshevia (tai Khrutshevia) on pidetty ukrainalaisena mutta asia ei ole aivan niin yksioikoinen.  Hrutshev on asunut Donbasin alueella mutta toiminut lähinnä Moskovassa.  Moskovalaisena olisi Hrutshevia pidettävä.

Ja jos puhutaan syystä, miksi Hrutshev siirsi Krimin kuuluvaksi Ukrainaan, kyse saattaa olla niin yksinkertaisesta asiasta kuin siitä että Krim tarvitsi suuria toimenpiteitä ja Hrutshev yksinkertaisesti työnsi ongelmat ukrainalaisten syliin.

Missään tapauksessa Krim ei ole ollut erityisen venäläinen.  Enemmistö asukkaista on ollut tataareja, islaminuskoisia.  Sekä monenlaisia muita kansallisuuksia. Ukrainalaiset ja venäläiset ovat molemmat olleet vähemmistöinä Krimillä.

Toivotan tervetulleeksi kommentit ja tarkennukset koskien tätä kielikysymystä.

Lähde*) Johannes Remy, Ukrainan historia

Lähde**) Suomi englanti ukraina kuvasanakirja

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu